Kertomukset lapsiavioliitoista ovat täynnä kipua, selviytymistä ja todellisuuksia, joista harvoin puhutaan

Lapsiavioliitto ei ole kulttuurinen käytäntö – se on ihmisoikeusrikos, kirjoittaa Plan International Etiopian gender- ja inkluusioasiantuntija Alemi Kebede, joka haastatteli alaikäisenä naimisiin joutuneita tyttöjä Etiopiassa Planin laajaan kansainväliseen lapsiavioliittotutkimukseen.

Olen tänä vuonna haastatellut ja kerännyt kokemuksia alaikäisinä naimisiin menneiltä. Tein nämä haastattelut Etiopiassa osana Plan Internationalin kansainvälistä suurtutkimusta, jossa 251 tyttöä ja nuorta naista 15 maasta kertovat kokemuksiaan lapsiavioliitosta.

Tyttöjen tarinoiden kuunteleminen oli minulle mullistava kokemus. Se muistutti minua siitä, että työmme on vielä kaukana valmiista.

Tarinat olivat sekä sydäntäsärkeviä että silmiä avaavia – täynnä kipua, selviytymistä ja todellisuuksia, joista harvoin puhutaan.

Monet tytöistä olivat joutuneet avioliittoon ilman suostumustaan, usein vanhempiensa pakottamina. Kymmenestä haastattelemastani tytöstä neljä oli jo eronnut. Jotkut olivat menettäneet lapsensa, toiset kamppailivat mielenterveysongelmien kanssa.

Eräs tyttö kertoi, ettei hänellä ollut poikaystävää mutta että hän käytti ehkäisyä. Myöhemmin sain tietää, että hän harrasti vastikkeellista seksiä selviytyäkseen.

Äitini kärsimys motivoi parantamaan tyttöjen oikeuksia

Olen aina ollut omistautunut nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyden parantamiselle. Haluan auttaa nuoria löytämään oman äänensä ja saavuttamaan unelmansa – omien kokemusteni ja lapsuudessani näkemieni asioiden vuoksi.

Äitini meni naimisiin 13-vuotiaana ja sai ensimmäisen lapsensa 16-vuotiaana. Hän joutui keskeyttämään koulunsa ja palasi opiskelemaan vasta neljännen lapsen syntymän jälkeen. Muistan, kuinka raskasta se oli hänelle. Koulupäivän jälkeen hän teki kotityöt ilman mahdollisuutta lepoon tai opiskeluun.

Kun seurasin hänen kärsimystään, päätin, että haluan auttaa muita tyttöjä käymään koulunsa loppuun ennen avioliittoa.

Myös omat nuoruuden kokemukseni vahvistivat tätä päätöstä. Kun ensimmäiset kuukautiseni alkoivat, en tiennyt, mitä kehossani tapahtui, koska koulussa ei opetettu aiheesta.

Myöhemmin raskaaksi tullut ystäväni menehtyi laittoman abortin seurauksena.

Nämä kokemukset saivat minut tekemään työtä, joka antaa tytöille tietoa, tukea ja turvaa.

Lapsiavioliittoon joutuneet tytöt jäävät syrjään

Haastateltavien löytäminen tutkimukseen ei ollut helppoa. Monet perheet pelkäsivät, sillä avioliitto alle 18-vuotiaana on kielletty lailla. Jotkut tytöt kieltäytyivät puhumasta, koska pelkäsivät miehensä estävän sen. Toiset olivat ujoja tai pelkäsivät yhteisön paheksuntaa.

Lisäksi tytöt olivat kiireisiä kotitöiden ja lastenhoidon vuoksi.

Kaikista esteistä huolimatta oli tärkeää antaa työtille mahdollisuus tulla kuulluiksi. Mutta samat esteet hankaloittavat myös heidän saamistaan tuen piiriin – avioon päätyneet nuoret tytöt ovat usein huonommassa asemassa perheessään ja heillä on lukuisten vastuiden taakka.

Tyttöjen tarinoista ymmärsin, että lapsiavioliittoja ylläpitävät monet tekijät: köyhyys, koulutuksen puute, yhteisön paine ja haitalliset sukupuolinormit.

Perheet uskovat usein, että tytön varhainen avioliitto tuo taloudellista vakautta tai suojelee perheen kunniaa. Vanhemmat pelkäävät, että heidän lapsensa saattaa alkaa harrastaa seksiä avioliiton ulkopuolella, mikä rikkoo yhteisön normeja.

Jotkut tytöt menevät naimisiin vanhempien eron tai sosiaalisen paineen vuoksi. Useimmilla ei ole pääsyä tietoon tai palveluihin, jotka auttaisivat heitä tekemään itsenäisiä päätöksiä omasta elämästään.

Ennaltaehkäisy ja tuki kulkevat käsi kädessä

Lapsiavioliitto ei ole kulttuurinen käytäntö – se on ihmisoikeusrikos. On tärkeää, että perheet ja yhteisöt ymmärävät, että lapsiavioliitto riistää tytöiltä heidän lapsuutensa.

Avioliitossa olevat tytöt kohtaavat suuria haasteita. He kokevat isoa psyykkistä kuormitusta, he ovat taloudellisesti riippuvaisia perheestään, he tulevat toistuvasti raskaaksi eikä heillä ole mahdollisuuksia ehkäisyyn. Monet eivät voi tehdä päätöksiä ilman miestensä lupaa.

Meidän on panostettava turvallisiin tiloihin, joissa avioliitossa olevat tytöt voivat tavata vertaisiaan, saada seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita sekä oppia uusia taitoja. Taloudellinen itsenäisyys ja mahdollisuus koulutukseen voivat muuttaa heidän elämänsä ja suojella heidän lapsiaan toistamasta samaa kierrettä.

Näihin aiheisiin myös Plan International keskittyy työssään.

Tyttöjen rohkeus antaa toivoa

Minulle näiden tyttöjen rohkeus antaa toivoa. Kaikesta kokemastaan huolimatta he yhä unelmoivat ja uskovat tulevaisuuteensa. Heidän kuunteleminen muistuttaa minua siitä, miksi työmme on tärkeää.

Lapsiavioliitto varastaa tyttöjen lapsuuden – mutta jos kuuntelemme, tuemme ja toimimme yhdessä, voimme antaa sen heille takaisin.