Lausunto TSS-sopimuksen täytäntöönpanoa koskevaan määräaikaisraporttiin 

Plan International Suomi kiittää mahdollisuudesta lausua taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanoa koskevasta kahdeksannesta määräaikaisraportista.

Artikla 2 (1)

Seitsemättä määräaikaisraporttia koskevissa loppupäätelmissään vuonna 2021 TSS-komitea pahoittelee Suomen hidasta edistymistä kohti kansainvälisesti sovittua tavoitetta käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön ja kehottaa valtiota lisäämään ponnistelua tavoitteen saavuttamiseen (suositus 11).  

Petteri Orpon hallituksen aikana kehitysyhteistyövaroja on leikattu merkittävästi ja syksyn 2025 talousarvioesityksen mukaan vuoden 2026 kehitysyhteistyön määrärahojen arvioidaan olevan vain noin 0,35 prosenttia bruttokansantulosta. 

Plan ehdottaa, että kahdeksanteen määräaikaisraporttiin lisätään vastaus komitean suositukseen 11 ja esitetään perustelut sille, miksi Suomen valtio on julkisesta sitoumuksestaan huolimatta päättänyt leikata rahoitusta maailman köyhimmiltä ja jättäytyä pohjoismaisesta verrokkiryhmästään. 

Artikla 2 (2)

TSS-komitea suosittelee, että Suomen valtio toimeenpanee rasismin ja syrjinnän vastaisen toimintasuunnitelman tuoden esiin suurempaa kunnioitusta valtion kulttuurista moninaisuutta kohtaan (suositus 15). 

Plan pitää hallituksen yhdenvertaisuutta koskevaa tiedonantoa sekä toimeenpanevaa ohjelmaa tärkeinä kokonaisuuksina, joiden uskottavuutta kuitenkin merkittävästi liudentaa hallituksen sisältä kumpuava vähättelevä suhtautuminen. Se, että Suomen hallitus ei kykene yksimielisyyteen keskeisen ihmisoikeusperiaatteen, syrjimättömyyden, edistämisessä maassamme, toimii omia intressejämme vastaan. 

Plan peräänkuuluttaa hallitukselta ihmisoikeuksiin sitoutunutta ja moninaisuutta kunnioittavaa suhtautumista luomiinsa politiikkaohjelmiin. Kannustamme myös oikeusministeriötä kunnianhimoon laatimisessa syrjintään puuttuvan tiekartan ja vastatessaan toimintaohjelman toimenpiteistä. 

Artikla 3 

Komitea kehottaa Suomen valtiota toimiin sukupuolivinouman korjaamiseksi eri toimialoilla (suositus 19 a) ja haastamaan julkisuudessa stereotyyppisiä sukupuoliin kohdistuvia odotuksia (suositus 19 b). Määräaikaisraportti ei vastaa näihin suosituksiin. 

Sukupuolten palkkatasa-arvo ei vielä toteudu Suomessa, ja tähän vaikuttaa naisten aliedustus vientialoilla, varsinkin teknologiateollisuudessa. Plan vaatii ponnekkaampia toimia tyttöjen ja naisten osallistumisen edistämiseksi vientialoilla sekä niihin johtavilla koulutuspoluilla. 

Rajoittavat stereotypiat on yksi tärkeimmistä tyttöjen oikeuksia uhkaavista ilmiöistä Suomessa. Tämä käy ilmi mm. Planin vuonna 2024 tekemästä tyttöjen oikeuksien tilanneanalyysistä, jossa laajalta vastaajajoukolta pyydettiin näkemyksiä Suomessa asuvien tyttöjen oikeuksia ja hyvinvointia uhkaavista tekijöistä. Stereotypiat myös hidastavat tyttöjen ja naisten siirtymistä mm. teknologia-alalle. 

Plan ehdottaa, että kahdeksannessa määräaikaisraportissa vastataan komitean suosituksiin 19 a ja b, tuoden esiin raportointikauden aikaisia ponnistuksia tasa-arvon lisäämiseksi ja kiinnittäen myös jatkossa huomiota mainittujen komitean suositusten toimeenpanoon. 

Linkki tyttöjen oikeuksien tilanneanalyysiin vuodelta 2024:  
https://plan.fi/wp-content/uploads/2024/05/Tyttojen-oikeuksien-tilanneanalyysi-Suomessa-2024.pdf 

Artikla 12 

Komitea tuo esiin huolensa mielen hyvinvoinnin haasteiden yleisyydestä maassamme. Nuorten mielen hyvinvoinnin haasteet ovat vuoden 2025 Kouluterveyskyselyn perusteella edelleen korkealla tasolla. Ilmiö on myös vahvasti sukupuolittunut: Yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevat työt kokevat erilaisia mielenterveyden haasteita keskimäärin kolme kertaa poikia useammin. Komitea kehotti edellisissä johtopäätöksissään vuonna 2021 valtiota toimiin varhaisen, nopean ja edullisen hoidon tarjoamiseksi (suositus 44), lapset ja nuoret erityisryhmänä huomioiden (suositus 45). 

Plan kiittää nuorten terapiatakuun toimeenpanosta ja kehottaa samalla varmistamaan, että palveluiden saatavuus toteutuu yhdenvertaisesti eri puolilla maata ja eri ryhmille, mm. maahan muuttaneille.