Lapsuus vaihtui avioliittoon – Catherine ei anna tyttärensä kohdata samaa

Ugandalainen Catherine joutui jättämään koulun 14-vuotiaana, kun koronapandemia sulki oppilaitokset ja köyhyys vei perheeltä mahdollisuuden maksaa koulumaksut. Pian sen jälkeen hän meni naimisiin – toivoen turvaa ja parempaa elämää.

Lapsiavioliitto ei kuitenkaan tuonut turvaa. Nyt 18-vuotias Catherine on kahden lapsen äiti, joka elättää perheensä peltotöillä ja satunnaisella leivän myynnillä. Catherine ei käy töissä, sillä pienet lapset sitovat hänet kotiin. Hänellä ei myöskään ole koulutuksen tuomaa ammattitaitoa.

Catherine kuuluu siihen seitsemän prosentin osuuteen Ugandan nuorista naisista, joka on avioitunut alle 15-vuotiaana. Vaikka maan laki kieltää alle 18-vuotiaita menemästä naimisiin, ovat lapsiavioliitot yhä yleisiä erityisesti maaseudulla. Monissa kyläyhteisöissä on perinteisesti ajateltu, että tytön on hyvä avioitua pian kuukautisten alkamisen jälkeen. Asenteet ovat muuttumassa muun muassa Planin ja muiden järjestöjen, koulujen ja terveyskeskusten työn ansiosta – mutta muutos on hidasta. 

Catherine haluaa lapsilleen koulutuksen ja paremman tulevaisuuden

Catherine tekee kaikkensa, jotta hänen pienillä lapsillaan Frankilla ja Peacella olisi ruokaa ja mahdollisuus käydä koulua.

Planin tukemien nuortenryhmien ja neuvolapalveluiden kautta Catherine on saanut tietoa perhesuunnittelusta, terveydestä ja omista oikeuksistaan. Nyt hän uskaltaa myös unelmoida tulevaisuudesta – kampaajan ammatista ja ennen kaikkea lastensa hyvästä koulutuksesta.

”Jos en itse saa koulutusta, haluan ainakin taata sen lapsilleni ”, Catherine sanoo.

Hän aikoo myös kertoa Peace-tyttärelle mielipiteensä siitä, mikä on sopiva ikä mennä naimisiin ja saada lapsia: 

”20 tai 30. Ei sen aiemmin!”