”Opin, että lasten ei pidä mennä naimisiin”

Torjumme perheiden kanssa teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja Laosin syrjäisissä kylissä Suomen ulkoministeriön ja Planin Tyttösponssi-kuukausilahjoittajien tuella.

Joskus muutos voi alkaa yhdestä keskustelusta.

Seng, 45, ja Boonsong, 52, kuuluvat Laosin etniseen Khmu-vähemmistöön ja elättävät perheensä maanviljelijöinä. Pohjois-Laosin maaseudulla monet perinteiset uskomukset ovat syvälle juurtuneita. Nuorilla on ollut yhteisöllinen paine mennä naimisiin varhain, usein ennen 18 vuoden ikää. Tämä on johtanut muun muassa teiniraskauksiin, korkeisiin avioerolukuihin ja taloudelliseen epävakauteen. Köyhyydellä on merkittävä rooli Laosin maaseutuyhteisöissä. Se saa monet tytöt keskeyttämään koulunkäyntinsä ja menemään naimisiin taloudellisen turvan toivossa.

“Yli 20-vuotiaita naimattomia tyttöjä pidettiin yhteisössämme ennen vanhoinapiikoina. Ajattelin itsekin, että on parempi antaa lasteni mennä nuorena naimisiin kuin joutua arvostelun kohteeksi”, Seng sanoo.

Asenteet alkoivat muuttua, kun Plan International aloitti Sengin ja Boonsongin kylässä vuonna 2022 työn seksuaalikasvatuksen edistämiseksi Suomen ulkoministeriön ja Planin suomalaisten Tyttösponssi-kuukausilahjoittajien tuella. Paikallisten järjestöjen (Gender Development Association ja Promotion of Family Health Association) ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa Plan on auttanut yhteisöjä rakentamaan parempaa ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta.

Olemme järjestäneet 45 yhteisössä koulutuksia, joissa on käsitelty muun muassa varhaisavioliittojen riskejä, haitallisia sukupuolinormeja, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, verkkoturvallisuutta ja viestintätaitoja. Tavoitteena on vaikuttaa lapsiavioliittojen ja teiniraskauksien suureen määrään Laosissa.

Murramme seksuaaliterveydestä puhumisen tabua

Kuuden lapsen isä Boonsong kertoo, että koulutus oli herättelevä kokemus. Nyt hän haluaa tukea nuorinta 13-vuotiasta tytärtään teini-iän haasteissa.

”Opin, ettei lasten pidä mennä naimisiin, koska se vahingoittaa heidän kehoaan ja tulevaisuuttaan”, hän sanoo.

Yksi hankkeen suurimmista haasteista on ollut vanhempien haluttomuus keskustella arkaluonteisista asioista.

”Monille vanhemmille on epämukava ajatus keskustella seksuaaliterveydestä lastensa kanssa. Se aiheuttaa häpeää, ja moni uskoo, että puhuminen voi rohkaista varhaiseen seksuaaliseen aktiivisuuteen”, sanoo Khat, 27, joka oli mukana järjestämässä joitakin tapaamisia.

Sengin kaltaiset vanhemmat alkoivat kuitenkin oppia avointa keskustelua roolileikkien avulla.

”Rohkaisen nyt lapsiani keskittymään opiskeluun. Olen puhunut tyttärilleni kuukautisterveydestä ja raskauden ehkäisystä ja kertonut pojilleni kondomin käytöstä”, Seng sanoo.

Etnisten vähemmistöjen tytöt heikossa asemassa

Myös koululaisten kerhot ovat innostuneet jakamaan tietoa nuorille verkossa olevan terveystietopankin avulla.

”Olen oppinut suojelemaan itseäni ja ymmärtämään kehoani. Vanhempieni kanssa vaikeistakin asioista puhuminen on nyt helpompaa”, sanoo 15-vuotias koulutyttö Tan.

Edistysaskelista huolimatta raskauden ehkäisyä ja sukupuolitauteja koskevan tiedon saaminen on edelleen monilla Laosin alueilla rajallista.

”Meillä on vielä paljon työtä, jotta saamme oikeaa tietoa kaikkien perheiden ulottuville”, sanoo Phasouk, joka toimii alueen projektikoordinaattorina.

Jopa 40 prosenttia Laosin väestöstä kuuluu etnisiin vähemmistöihin. Heistä suurin osa asuu syrjäisillä vuoristoalueilla. Lähes kaikki laosilaiset lapset aloittavat koulunkäynnin. Kuitenkin erityisesti etnisiin vähemmistöihin kuuluvat, syrjäisillä alueilla asuvat ja köyhyydessä elävät tytöt joutuvat usein keskeyttämään koulunkäyntinsä muita aiemmin.

Avioituminen alaikäisenä on Laosissa lain mukaan kielletty, mutta lapsiavioliittojen määrä on silti Itä-Aasian korkein. Vuoden 2017 tilastojen mukaan 33 prosenttia laosilaisista naisista oli mennyt naimisiin alle 19-vuotiaana ja 18 prosenttia oli synnyttänyt alle 18-vuotiaana. Maaseudun etnisillä ryhmillä luvut ovat vielä korkeammat.

Seksuaalikasvatus katkaisee köyhyyden kierrettä

Boonsongin kaltaisille vanhemmille muutos on ollut ilmeinen Planin koulutuksen jälkeen.

”Yritän nyt puhua lasteni kanssa arkisissa puuhissa ja pellolla. He kuuntelevat minua ja suhteemme on vahvistunut.”

”Neuvoisin vanhempia käyttämään aikaa lapsiinsa, tukemaan lasten koulutusta ja turvaamaan näin heille paremman tulevaisuuden”, Boonsongin puoliso Seng lisää.

Planin työstä on tullut yhteisössä muuttava voima, joka on haastanut syvälle juurtuneita normeja.

Seksuaalikasvatusohjelmat ovat ratkaisevan tärkeitä köyhyyden kierteen katkaisemiseksi ja koulunkäynnin keskeyttämisten vähentämiseksi.

”Kun käsittelemme näitä asioita perheiden parissa kylvämme samaan aikaan isompaa muutosta, joka luo vahvempia yhteisöjä”, projektikoordinaattori Phasouk toteaa.