Reilummat työolot plantaaseille

Kolmen lapsen äiti Bouavone taistelee plantaasityöntekijöiden oikeuksien puolesta Laosissa. Plan International Suomen ja EU:n tukema hanke on luonut reilumpaa työelämää Pohjois-Laosin plantaaseilla.

”Nyt riittää!” ajatteli laosilainen kolmen lapsen äiti Bouavone. Hän oli kyllästynyt siihen, että työntekijät saavat liian usein epäoikeudenmukaista kohtelua suurten yhtiöiden plantaaseilla.

Bouavone elää miehensä ja kolmen poikansa kanssa maaseutuyhteisössä Bokeon maakunnassa Pohjois-Laosissa. Muiden kyläläisten tavoin perhe ansaitsee elantonsa riisinviljelijöinä samalla kun kasvattaa myös siipikarjaa, sikoja ja nautoja.

Viimeisten viiden vuoden aikana suuret yritykset ovat alkaneet vuokrata maata kylästä ja lähialueelta banaanien, mangojen ja soijapapujen viljelyä varten. Banaaniplantaasit kattavat monilla alueilla valtaosan maanviljelyalueista. Viljelysten omistajat ovat palkanneet paikallisia työntekijöitä, ja kyläläiset ovat pitäneet tätä hyvänä mahdollisuutena ansaita lisätuloja.

Pian Bouavone alkoi kuitenkin kuulla yhä enemmän plantaaseilla työskentelevien huolia. Jotkut nuoret muuttavat perheineen plantaasialueille ja lopettavat koulunkäynnin, jotta voivat työskennellä viljelyksillä. Vaikka suurin osa työntekijöistä on täysi-ikäisiä, mukana on ollut myös alaikäisiä. Monella työntekijällä ei ole ollut minkäänlaista tietoa oikeuksistaan työaikoihin, lomiin, palkkoihin ja suojavarusteisiin.

”Naapurini surivat, ettei heille maksettu palkkaa tai että heille maksettiin vähemmän kuin alun perin oli sovittu. Neuvoin heitä keskustelemaan suoraan plantaasinomistajien kanssa, mutta usein he vain jättivät työpaikkansa saamatta koskaan palkkaansa”, Bouavone kertoo.

Työntekijän oikeudet tutuksi

Bouavone oli vihainen siitä, että plantaasinomistajat käyttivät ihmisiä hyväkseen. Hän halusi auttaa ja taistella työntekijöiden oikeuksien puolesta.

”En tiennyt mitään sovittelusta tai työlainsäädännöstä, joten en tiennyt, olivatko neuvoni oikeita vai vääriä. Halusin oppia lisää, jotta voisin paremmin auttaa yhteisöäni.”

Niinpä Bouavone ilmoittautui vapaaehtoiseksi kylän työntekijöiden suojelukomiteaan vuonna 2021. Siellä hän sai tietoa muun muassa työlainsäädännöstä ja työntekijöiden oikeuksista. Komitea on osa Plan Internationalin hanketta, joka on toteutettu yhteistyössä paikallisen CAMKID-järjestön ja Laosin ammattiyhdistysliiton kanssa Euroopan unionin ja Suomen ulkoministeriön rahoituksella. Tavoitteena on ollut työntekijöiden valmiuksien vahvistaminen ja suojelun parantaminen Bokeon maakunnassa Pohjois-Laosissa. Myös Plan International Suomen lahjoittajat ovat tukeneet nelivuotista EU-hanketta, joka päättyi tänä vuonna.

Bouavone osallistui koulutustilaisuuksiin. Asioista oppiminen lisäsi hänen itseluottamustaan. Nyt hän käy yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa säännöllisesti plantaaseilla puhumassa työntekijöille työlainsäädännöstä ja heidän oikeuksistaan.

”Useimmat työntekijät eivät ole tietoisia oikeuksistaan eivätkä tiedä kenelle kertoa, jos heille tulee ongelmia. Palautemekanismit ovat välttämättömiä, jotta kaikki työntekijät voivat vaatia oikeuksiaan. Eikä pelkästään palkkojen vaan myös työolojen osalta”, Bouavone sanoo.

Huonoa kohtelua ei tarvitse hyväksyä

Hankkeen alkaessa lähes puolet alueen työntekijöistä kertoi työskentelevänsä viikon jokaisena päivänä, monet pitkiä päiviä ja alipalkattuina. Yksi suurimmista ongelmista on ollut se, ettei suurimmalla osalla maataloustyöntekijöistä ole sopimusta plantaasiyritysten kanssa. Tämä johtaa usein riitoihin.

”Se on riskialtista työntekijöille, joilla ei ole sopimusta. Tämä voi johtaa palkkaeroihin ja epäoikeudenmukaiseen kohteluun”, Bouavone sanoo.

Työntekijät kohtaavat haasteita myös siksi, että heillä on puutteellinen tietämys maan työlainsäädännöstä. He eivät uskalla ilmoittaa ongelmista, vaan sen sijaan he vaikenevat ja hyväksyvät huonon kohtelunsa.

Hankkeen aikana perustettu työntekijöiden suojelukomiteat kaikkiin 21 hankekylään Bokeon maakunnassa Pohjois-Laosissa. Näissä kylissä asuu noin 18 000 ihmistä, joista yli 90 prosenttia kuuluu etnisiin vähemmistöihin. Lisäksi banaaniplantaaseilla työskennelleet 234 siirtotyöläistä ovat olleet mukana työssä.

Komiteat ovat onnistuneet parantamaan sekä työntekijöiden oikeuksia että sukupuolten tasa-arvoa lisäämällä tietoa. Työntekijät ja plantaasien omistajat ovat saaneet tietoa työsopimuksista, työturvallisuudesta ja siirtolaistyöntekijöiden elinolosuhteiden parantamisesta.

Naisten toimeentuloa on tuettu perustamalla kyliin naisten kudontaryhmiä. Lisäksi hanke on edistänyt nuorten taloudellista voimaantumista ja auttanut nuoria käynnistämään pienimuotoista maatalousbisnestä. Näin nuorilla on jatkossa muitakin toimeentulomahdollisuuksia kuin plantaaseilla työskentely tai siirtolaiseksi lähteminen.

Yksi näistä nuorista on Souphavanh Xayviseth, 26, joka työskenteli banaaniplantaaseilla seitsemän vuotta. Hän sai lopulta terveysongelmia tuholaismyrkyistä, joita joutui käyttämään ilman suojavarusteita.

”Nyt kasvatan siipikarjaa perheelleni ja myyntiin. Ansaitsen sen avulla omia tuloja enkä ole palannut plantaaseille”, Souphavanh kertoo.

Reilut työolot muuttavat elämän

Joskus plantaasiyritykset sulkevat toimintansa kokonaan ja poistuvat maasta maksamatta työntekijöilleen.

Esimerkiksi kiinalainen plantaasiyhtiö käytti soijapapujen viljelyssä kemikaaleja, jotka myrkyttivät kyläläisten kanoja.

”Kanojen omistajat ilmoittivat ongelmasta kylän työntekijöiden suojelukomitealle, mutta sovittelu kesti liian kauan. Plantaasin omistajat palasivat kotimaahansa, jolloin kanojen omistajat jäivät vaille korvauksia”, Bouavone kertoo.

Vastoinkäymisten lisäksi on tullut tärkeitä onnistumisia. Bouavone puuttui esimerkiksi erään plantaasityöntekijän ja johtajan väliseen riitaan.

”Herra Khamchanh suostui suullisesti työskentelemään mangoviljelmällä. Hänelle luvattiin 3,7 miljoonan Laosin kipin suuruinen kuukausipalkka. Hän työskenteli kaksi vuotta, mutta sai palkkaa vain seitsemältä kuukaudelta.”

Kun herra Khamchanh ilmoitti asiasta kylän työntekijöiden suojelukomitealle, hänelle annettiin oikeudellista neuvontaa. Kahden kuukauden kuluessa hän oli saanut kaikki rästissä olevat maksut plantaasin johtajalta.

”Ostin kolme lehmää sen jälkeen, kun yhtiö oli maksanut minulle. Tämä on turvannut tulevaisuuteni taloudellisesti,” Khamchanh iloitsee.

Työolojen on mahdollista muuttua. Kahden lapsen isä Phonsavanh hakeutui töihin Mokson kylän banaaniplantaasille, jotta saisi asua lähellä kotiaan. Hän oli varautunut riskeihin, mutta yllättyi, kun plantaasin johtaja Khamsouk tarjosi hänelle heti työsopimuksen tekemistä ja kertoi kirjallisen sopimuksen eduista. Sopimuksessa määritellään työnkuva ja säännöllinen palkka ja taataan, että turvattomista ja huonoista työoloista voi raportoida.

”Kirjaamme sopimukseen tarkasti työajat ja palkat. Kun huolehdimme työoloista, meille tulee vähemmän selviteltävää tulevaisuuteen. Työsopimus hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa”, Khamsouk sanoo.