Digitaidot kuuluvat kaikille

Planin ja DNA:n tyttöjen digitaitoryhmä harjoitteli digitaalisessa maailmassa toimimista ja purki ICT-alan stereotypioita, kirjoittavat ryhmän ohjaajat Lea Absetz ja Annukka Pekkarinen.

Kevään 2023 aikana Planin toimistolla kokoontui tytöille suunnattu digitaitoryhmä 12 kertaa. Osallistujat olivat 14–24-vuotiaita Suomeen muuttaneita nuoria, joiden digitaidot olivat hyvin vaihtelevia. Kiinnostus it-alaa ja uusien digitaitojen oppimista kohtaan kuitenkin yhdisti tyttöjä, ja ryhmän aikana tytöt paitsi oppivat uutta solmivat myös uusia ystävyyksiä.

Suomalaisessa yhteiskunnassa arjen digitaidot ovat yhteiskuntaan osallistumisen edellytys. Suomeen muualta muuttaneiden digitaitojen kehityksestä on pidettävä huolta, sillä digitaidot vahvistavat toimijuutta, mahdollistavat yhteiskunnallisen osallistumisen ja palveluiden piiriin pääsemisen sekä ehkäisevät syrjäytymistä. Digitaalisen yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen on uhka demokratian toteutumiselle.

Ryhmä vahvistikin osallistujien digirohkeutta ja opetti nuorille uusia digitaitoja toiminnallisesti ja keskustellen.

Ryhmän aloittaessa tytöt toivoivat oppivansa käyttämään tietokonetta paremmin. He halusivat päästä harjoittelemaan muun muassa tekstinkäsittelyä, kymmensormijärjestelmää sekä opiskeluun tarvittavia digitaitoja. He halusivat myös oppia lisää tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta ja harjoitella suomen kielen käyttämistä turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä.

Kevään aikana keskustelimme ryhmässä siitä, mitä digitalisaatio ja digikansalaisuus tarkoittavat, miksi digitaitoja on tärkeää harjoitella ja osata, mitä tietoturva tarkoittaa ja miten toimia netissä niin, että omat tiedot ovat turvassa.

Keskustelimme myös sosiaalisesta mediasta, somehäirinnästä ja siihen puuttumisesta, oman mielipiteen ilmaisemisesta somessa, mediavaikuttamisesta sekä siitä, miten arvioidaan netistä löytyvän tiedon luotettavuutta. Ryhmässä nuoret pääsivät myös harjoittelemaan tiedonhakua, digitaitoja ja muun muassa Flingan, Quizletin ja Googlen ohjelmien käyttöä omalla puhelimella ja DNA:lta saaduilla läppäreillä.

Algoritmeja ja verkkoturvallisuutta

Useat osallistujat ilmaisivat jo ryhmän alussa kiinnostuksensa ICT-alan (Information and Communication Technology) työmahdollisuuksia kohtaan. Puhuimmekin useasti kevään aikana.

Yksi tyttöjen digitaitoryhmän päätavoitteista oli tehdä ICT-alaa tutummaksi ja innostavammaksi nuorille Suomeen muuttaneille tytöille. Ryhmässä vieraili monta innostavaa roolimallia alalta: DNA:n vastuullisuuspäällikkö Tuuli Nummelin kertoi meille DNA:sta työpaikkana ja pohdiskeli myös, millaista on työskennellä naisena ICT-alalla.

DNA:lla työskentelevä “growth hacker” Sanni Rulja puolestaan kertoi ryhmälle opinto- ja työpolustaan ja piti lisäksi kattavan luennon algoritmeista ja niiden yhteiskunnallisesta vaikutuksesta. Lisäksi ryhmässä vieraili somealustoilla nuorisotyötä tekevästä Sua Varten Somessa -tiimistä Anni Pätilä, joka puhui meille verkossa tapahtuvasta häirinnästä ja omista rajoista.

Tyttöjen kannustaminen ICT-alalle tärkeää

Vietimme myös 27.4. Girls in ICT -päivää yhdessä DNA:n toimistolla. Aloitimme päivän leikkaamalla isot palat suklaakakkua kaikille. Vierailuun sisältyi inspiroivia puheenvuoroja ja uratarinoita, keskusteluja sekä digitaitoja testaava pakohuonepeli.

Nuoret oppivat lisää erilaisista ICT-alan ammateista, poluista työelämään ja työelämässä tarvittavista digitaidoista. He pääsivät myös kysymään DNA:n työntekijöiltä omia kysymyksiään esimerkiksi DNA:n nais- ja miesjohtajien määristä.

Nuoret kysyivät myös, mitä heidän kannattaisi opiskella, jos haluavat päästä töihin ICT-alalle ja pyysivät vinkkejä kesätyöhakuihin.

Tyttöjen kannustaminen ICT-alalle on tärkeää. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 Suomen väestön ICT-koulutuksen saaneista neljä viidestä oli miehiä. Alan etujärjestöt ja yhdistykset puolestaan arvioivat, että jopa 90 % koodareista on miehiä.

Alan segregaatiosta johtuen osa työpaikoista jää täyttämättä ja toisaalta monen taitavan tekijän potentiaali ja osaaminen jää huomiotta. Segregaatio myös ylläpitää palkka- ja eläke-eroja sekä sukupuolistereotypioita.

Kun ICT-alan osaajat ovat vain miehiä, jää muiden sukupuolten näkökulma huomiotta esimerkiksi tuotteiden ja ohjelmistojen suunnittelussa, eikä kehitys ole neutraalia. Tämä näkyy hyvin konkreettisesti esimerkiksi siinä, miten useat puheentunnistusohjelmat tunnistavat parhaiten miesten äänen tai miten puhelimet istuvat paremmin suurempaan käteen.

Työ Suomeen muuttaneiden digitaitojen edistämiseksi jatkuu

Ryhmän varsinaiset tapaamiset loppuivat toukokuussa. Nuoret kertovat, että heille on jäänyt tästä keväästä erityisesti mieleen uusien asioiden oppiminen, vierailijat ja oma vierailu DNA:n toimistolla, yhdessäolo omalla porukalla ja suomen kielen harjoittelu – sekä tietenkin toimiston kahvikoneen mahtava kaakao!

Ryhmän osallistujat jatkavat Planissa vielä kesän yli digiaiheisten työpajojen apuohjaajina. Kolme nuorista osallistuu myös kesäkuun lopussa Planin ja DNA:n SuomiAreena paneeliin, jonka aiheena on Suomi monimuotoistuu – onko muutokseen vastattu oikealla tavalla? (30.6. klo 14.00).

Digitaitoja harjoitellaan myös tulevana syksynä uudessa Suomeen muuttaneiden nuorten digitaitoryhmässä, jota mainostamme Planin eri kanavissa loppukesästä.