Vastaamme hallitustunnustelukysymyksiin

Hallitustunnustelut ovat alkaneet, ja vaalivoittaja kokoomus etsii nyt sopivia puolueita tulevaan hallitukseen. Puheenjohtaja Petteri Orpo esitti puolueille hallitustunnustelukysymykset, jotka auttavat selvittämään, mitkä puolueet sopivat tulevaan hallitukseen. Myös me vastaamme Orpon kysymyksiin! Eri puolilla maailmaa tapahtuvat asiat vaikuttavat voimakkaasti toisiinsa. Se tarkoittaa, että maailman kehitys vaikuttaa myös meidän talouteemme, työllisyyteemme ja hyvinvointiimme. Samalla velvollisuutemme on vauraana valtiona edistää globaalia kehitystä ja tasa-arvoa.

1. Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?

Suomella on vahvaa ja johdonmukaista ulkopolitiikkaa, erityisesti kehityspolitiikan alueella. Ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo ja demokratiakehitys edistävät rauhaa ja vakautta maailmassa. Ne ovat kehityskulkuja, jotka vaikuttavat Suomeen. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa maailman kehitys vaikuttaa talouteemme, työllisyyteemme ja hyvinvointiimme. Seuraavan hallituksen tulee varmistaa, että Suomi on mukana kokoaan suurempana niissä keskeisissä prosesseissa, jotka lisäävät vakautta Euroopassa ja maanosamme ulkopuolella.

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron 8.12.2022 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja julkisen talouden sopeuttamistarpeesta? Sitoudutteko valtiovarainministeriön virkatyönä esittämään julkisen talouden tasapainottamisen mittaluokkaan tulevalla vaalikaudella? Millä keinoilla olette valmiita tasapainottamaan julkista taloutta?

Emme sitoudu valtiovarainministeriön ehdotukseen kehitysyhteistyön määrärahojen leikkaamisesta. VM:n ehdotus rahoituksen sitomisesta OECD:n keskiarvoon (0,33 % BKTL 2021, 0,36 % BKTL 2022) on lyhytnäköistä ja epäjohdonmukaista inhimillisen turvallisuuden ja vakauden kannalta. Sen sijaan Suomen on edelleen kasvatettava kehitysyhteistyön rahoitusta 0,7 %:n tasoon BKTL:sta. OECD-maita luontevampi vertailuryhmä Suomelle ulkopolitiikassa on Pohjoismaiden ryhmä, joiden keskiarvo kehitysyhteistyön rahoitukselle vuonna 2022 oli 0,65 % BKTL tai OECD:n kehitysyhteistyökomitean EU-maat, joiden keskiarvo vuonna 2022 oli 0,57 % BKTL.

Viime vuonna vain alle puolet kehitysyhteistyömenoista ohjautui Suomessa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön. Vuonna 2022 ensimmäistä kertaa Suomen historiassa muu kehitysyhteistyö (muun muassa Suomen osuus EU:n kehitysyhteistyöbudjetista, laina- ja sijoitusmuotoinen tuki sekä pakolaiskulut) oli määrältään varsinaista kehitysyhteistyötä suurempi.

Valtiovarainministeriö toteaa myös puheenvuorossaan kehitysyhteistyön olevan osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa: “Ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiössä on aktiivinen toiminta EU:n jäsenenä sekä osallistuminen kansainväliseen päätöksentekoon ja toimintaan YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kautta.” Niin ikään valtiovarainministeriö toteaa: “Yleinen järjestys ja turvallisuus, maanpuolustus sekä ulkoasiainhallinto ovat valtion ydintehtäviä, joiden riittävä taso on turvattava kaikissa tilanteissa.”

Kansainvälisesti kehitysyhteistyön kokonaismäärä kasvoi vuonna 2022, ja oli 13,6 % edellisvuotta suurempi. Kehitysyhteistyön leikkaukset Suomessa olisivat muista OECD-maista eriytyvä trendi. Jo nykyisin suhteellisen matalasta tasosta leikkaaminen olisi hyvin haitallista maailman kehitykselle sekä Suomen kansainväliselle asemalle ja ulkopoliittiselle maineelle.

8. Miten vahvistaisitte lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia? Miten torjuisitte nuorten syrjäytymistä?

Haluamme rakentaa Suomea ja maailmaa, jossa lapsuus ja nuoruus ovat turvallisia jokaiselle sukupuolesta, asuinpaikasta, taustasta tai vanhempien kansallisuudesta riippumatta. Erityisesti tytöt ympäri maailmaa kohtaavat ikänsä ja sukupuolensa takia syrjintää tai oikeuksiensa polkemista. Haluamme, että Suomen hallitus vahvistaa yhteiskunnan syrjimättömyyttä ja sukupuolten tasa-arvoa.

Plan International työskentelee lähes 80 maassa ympäri maailmaa parantaakseen lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa hyvinvointia ja ihmisoikeuksia. Suomessa edistämme maahanmuuttaneiden nuorten valmiuksia työelämään, opintoihin ja vaikuttamiseen sekä tuemme  nuorten demokratia- ja osallisuustaitoja. Syrjäytymisen torjunnassa on huomioitava lasten ja nuorten oma toimijuus ja ääni. Tässä työssä Plan on aktiivisesti mukana niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Maailma on kohdannut viime vuosina rajuja kriisejä, jotka eivät ole tunteneet valtioiden rajoja. Lapset ja nuoret, erityisesti tytöt, kärsivät kriisien ja konfliktien vaikutuksista kaikista pisimpään. Suomen velvollisuus on vauraana valtiona edistää globaalia kehitystä, jossa kaikkien lasten oikeudet ja tasa-arvo toteutuvat. Siksi Suomen on tavoiteltava kehitysyhteistyössä YK-sitoumuksen mukaista 0,7 prosentin osuutta bruttokansantulosta. Tavoitteen saavuttamiselle on laadittava tiekartta hallituskauden aikana.

16. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi? Millä keinoin olette valmiita edistämään Suomen hiilineutraalisuustavoitetta ja suomalaisten yritysten puhtaan viennin kasvattamista? Oletteko valmiita luomaan edellytykset uusille ydinvoimainvestoinneille ja pienydinvoimalle?

Suomen on toimittava päättäväisesti ilmastopolitiikassa ja saavutettava ilmastolaissa asetettu hiilineutraaliustavoite viimeistään vuonna 2035. Toimenpiteiden pitää olla vaikuttavia ja riittäviä, sillä vuoden 2035 tulee olla hiilineutraaliuden takaraja elinkelpoisen maailman turvaamiseksi. Suomen toimet kirittävät myös muiden maiden ilmastotoimia ja maiden välistä vakautta.

Tasa-arvoinen yhteiskunta pystyy torjumaan ilmastonmuutosta tehokkaammin. Kun erilaiset ihmiset osallistuvat ilmastotyöhön, ilmastonmuutosta voidaan torjua nopeammin ja pysyvämmin. Tyttöjen pitää saada laadukasta koulutusta, jotta he oppivat ilmastonmuutoksen torjumiseen ja sopeutumiseen liittyviä taitoja. Pojat ja miehet taas pitää saada nykyistä vahvemmin osaksi niin tasa-arvo- kuin ilmastokeskustelua.

Myös ilmastopolitiikan tavoitteeksi on otettava oikeudenmukaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Ilmastosuunnitelmissa tehdään sukupuolivaikutusten arviointi, ja arviointia edistetään myös kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Voimme olla ensimmäinen valtio, joka onnistuu ratkaisemaan tasa-arvon ja ilmaston kriisejä yhdessä. Siksi ilmastokriisin ratkaisuissa tulee huomioida sukupuolinäkökulma. Moni asia ilmastokriisin syvenemisessä, mutta myös sen torjumisessa, on sukupuolittunutta. Sukupuoli näkyy ilmastokriisin ytimessä, sillä kaikkein haavoittuvimpia ilmastokriisin vaikutuksille ovat kehittyvissä maissa asuvat tytöt. Pakotettu siirtolaisuus, köyhyys ja alueelliset konfliktit uhkaavat tyttöjen ja naisten turvallisuutta. Pojat ja miehet taas ovat vaarassa joutua aseellisiin selkkauksiin.

18. Sitoudutteko Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa ja puolustusliitto Natossa? Oletteko sitoutuneet aloitteellisen ja rakentavan EU-politiikan tekemiseen mahdollisessa hallitusvastuussa? Mitkä ovat mielestänne Suomen tärkeimmät EU-vaikuttamisen kohteet vaalikauden aikana?

Suomen paikka on kansainvälisissä yhteisöissä EU:ssa ja Natossa, mutta myös esimerkiksi YK:ssa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme painopisteinä tulee olla myös seuraavalla hallituskaudella sukupuolten tasa-arvon, vakauden ja demokratian edistäminen sekä eriarvoisuuden ja ilmastokriisin torjunta. Suomen on painotettava erityisesti tyttöjen ja naisten oikeuksien, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien, puolustamista, sillä tasa-arvo ei etene itsestään ja jo saavutettuja oikeuksia haastetaan päivittäin. Kehityspolitiikka ja sen rahoitus ovat erottamaton osa rauhaa ja vakautta luovaa ulkopolitiikkaa.

Suomen on päivitettävä ulko- ja turvallisuuspolitiikka johdonmukaisesti tasa-arvoa edistäväksi. Tasa-arvo- ja ihmisoikeusnäkökulma on tuotava systemaattisesti koko ulkoasianhallintoon tasa-arvostrategian kautta. Suomen tasa-arvoa edistävä ulkopolitiikka voi perustua Saksan ja Ruotsin tapaan edustuksellisuuteen, oikeuksiin, resursseihin ja diversiteettiin.

Suomen on puolustettava YK:n ihmisoikeusneuvostossa, tulevassa YK:n turvallisuusneuvostokampanjassa ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj -puheenjohtajana vuonna 2025 tyttöjen, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja naisten oikeuksia sekä sukupuolten tasa-arvoa.

19. Miten rakentaisitte Suomen roolia aktiivisena sekä turvallisuutta ja vakautta lisäävänä Naton jäsenenä? Oletteko valmiita pitämään puolustusmenot 2 prosentissa BKT:sta ja tekemään tarvittavat panostukset Suomen huoltovarmuuden turvaamiseen?

Suomen Nato-jäsenyyden ensimetrit ovat hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen työn keskiössä. Suomi on tehnyt valtavan menestyksekästä työtä EU:ssa, YK-järjestöissä ja muilla kansainvälisillä areenoilla kansainvälisen tasa-arvopolitiikan kehityksessä. Vaikka Suomella on korkea profiili kansainvälisesti Naiset, rauha ja turvallisuus -teemoissa ja tasa-arvopoliittisissa kysymyksissä laajemminkin, tasa-arvokysymykset ovat edelleen selkeästi marginaalissa turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa ja sotilaallisessa kriisinhallinnassa. Tulevan hallituksen haasteena on tuoda tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymykset Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon keskiöön.

Tasa-arvo-osaamista ja asiantuntijaresursseja tulisi kasvattaa erityisesti yleisen turvallisuuspolitiikan alalla, jotta vahva tasa-arvonäkökulma sisällytetään kaikkiin toimiin sekä Nato-jäsenyyden ensimetreillä että Suomen ETYJ:n puheenjohtajakautena 2025. Myös tuleva YK:n turvallisuusneuvostokampanja vuosikymmenen lopulla vaatii vahvaa tasa-arvoasiantuntijuutta. Erityisesti turvallisuuspolitiikkaan ja Nato-prosessiin liittyen tulisi myös vahvistaa dialogia kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Vaikka Suomi on viime vuosina noussut siviilikriisinhallinnassa johtavaksi naispuolisten asiantuntijoiden lähettäjäksi, sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä naisten osuus on pysynyt alhaisena. Tasa-arvoasiantuntijoiden määrää ja statusta tulee myös nostaa puolustusvoimissa. Mallia voi ottaa esimerkiksi Natosta, jossa tasa-arvoneuvonantajia on palkattu eri puolille organisaatiota sekä Naton kaikkiin operaatioihin ja Naiset, rauha ja turvallisuus -agenda on huomioitu organisaation ylimmässä johdossa.

20. Sitoudutteko jatkamaan Ukrainan aseellista, poliittista, taloudellista ja humanitaarista tukemista?

Kansalaisjärjestöt työskentelevät haurailla ja konfliktiherkillä alueilla kriisien aikana. Myös Plan on toiminut Ukrainassa sodan eskaloitumisesta saakka. Jälleenrakennustyö ei pääty sodan loppumiseen, vaan kansalaisjärjestöjen tekemä työ rauhan, elinkelpoisten olojen ja koulutuksen puolesta tarvitsee edelleen tukea.

Erilaisten konfliktien vuoksi maailmassa kasvaa nuorten sukupolvia, jotka eivät ole kokeneet elinikänään rauhaa tai asuneet pysyvässä turvallisessa kodissa. Humanitaarista rahoitusta on kohdistettava kriiseissä tyttöjen ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien erityistarpeisiin, esimerkiksi koulutukseen ja seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin pääsyyn. Tarve kuukautistuotteille, oppimiselle ja seksuaalineuvonnalle ei pääty kriiseissä, mutta tuki keskittyy yleensä elämää pelastavaan ja suojelevaan toimintaan. Meidän pitää varmistaa, että niin ukrainalaisilla kuin muissa maailman kriiseissä elävillä lapsilla ja nuorilla sota ei anasta vuosien koulutaivalta ja nuoruuteen kuuluvia asioita.

Hauraimmissa yhteiskunnissa elävillä nuorilla pitää säilyttää toivo paremmasta. Kansalaisjärjestöjen rahoituksen tulee vähintään säilyä ennallaan ja kasvaa vähintään 15 prosenttiin kehitysyhteistyön rahoituksesta. Järjestöt työskentelevät haurailla alueilla paikallisten kumppanien kanssa, jotka ovat osa moniäänistä ja demokraattista kehitystä vahvistavaa yhteiskuntaa. Kehitysyhteistyön rahoituksen on lisäksi ohjauduttava nykyistä vahvemmin rahoitusta vähiten kehittyneisiin maihin, joissa tukea tarvitaan kipeimmin (0,13% vuonna 2022, nostettava 0,2 %:iin BKTL:sta).

Rahoituksen Ukrainalle tulee olla lisäystä kehitysyhteistyön rahoitukseen nähden, sillä emme voi asettaa maailman köyhimpiä maita vastakkain. Toimet Ukrainan tukemiseksi tulisi keskittää Valtioneuvoston kanslian alle, sillä kokonaisuuden koordinoitu johtaminen turvaa toimien johdonmukaisuuden.

22. Sitoudutteko yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen rakentamiseen? Sitoudutteko kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen?

Olemme sitoutuneet edistämään kaikessa toiminnassamme yhdenvertaista ja tasa-arvoista Suomea. Tämä tarkoittaa kaikkien ihmisten jakamattomien perusoikeuksien edistämistä taustasta riippumatta.

Pidämme myös tärkeänä, että Suomi edistää näitä arvoja aktiivisesti myös rajojensa ulkopuolella, ei ainoastaan omien rajojen sisällä. Maamme on osoitettava aktiivista johtajuutta esimerkiksi tasa-arvoa ja tyttöjen oikeuksia vastustavia liikkeitä vastaan kansainvälisissä pöydissä.