Planin tutkimus: Ilmastokatastrofit lisäävät tyttöjen riskiä joutua lapsiavioliittoon ja väkivallan kohteeksi

Maailmanlaajuinen, kolme vuosikymmentä kattava tutkimus ja 5 000 tytölle tehty kysely osoittavat, että ilmastokatastrofien kaikki muodot lisäävät tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja hyväksikäytön riskiä. Koulutus on tärkein yksittäinen tyttöjä suojaava tekijä. Joka 10. kyselyyn osallistunut tyttö on kokenut suunnittelemattoman raskauden ja yli neljännes kertoo lisääntyneestä väkivallasta.

Ilmastokatastrofit, kuten tulvat, kuivuusjaksot, trooppiset myrskyt ja äärimmäinen kuumuus, heikentävät tai tuhoavat tyttöjen eniten tarvitsemia terveys- ja koulutuspalveluja, osoittaa lastenoikeus- ja humanitaarisen järjestön Plan Internationalin kansainvälinen suurtutkimus.

”Ilmastokriisi ei ole tytöille kaukainen uhka. Se häiritsee jo nyt heidän koulunkäyntiään ja vaikeuttaa pääsyä terveyspalveluihin. Esimerkiksi tulvat katkaisevat tärkeitä kulkuyhteyksiä, ja kuivuus heikentää perheen toimeentuloa. Kun koulutus katkeaa, tytöt menettävät tärkeimmän suojaavan tekijän elämässään”, sanoo Plan International Suomen vs. pääsihteeri Anna Könönen.

”Samaan aikaan tyttöihin ja nuoriin naisiin kohdistuu yhä vakavampia uhkia eri suunnista. Ilmastokriisin lisäksi rajut leikkaukset kehitysyhteistyöstä ja tasa-arvoa vastustavan politiikan vahvistuminen muodostavat hengenvaarallisen yhdistelmän, joka on pysäytettävä.”

Sään ääri-ilmiöt keskeyttävät tyttöjen koulunkäynnin

Planin tutkimus yhdistää kolmelle vuosikymmenelle ulottuvan terveys- ja ilmastodatan analyysin 52 maassa sekä 5 000 tytölle tehdyn kyselyn*. Lisäksi tutkimukseen sisältyy 139 tytön haastatteluja ja ryhmäkeskusteluja Bangladeshissa, Keniassa, Perussa, Senegalissa ja Zimbabwessa.

Monien seurausten taustalla on yksinkertainen mutta tuhoisa ilmiö: sään ääri-ilmiöt keskeyttävät tyttöjen koulunkäynnin. Tämä lisää merkittävästi heidän riskiään joutua hyväksikäytön tai väkivallan kohteeksi tai jäädä ilman terveyspalveluja. Tutkimuksen mukaan koulunsa keskeyttävät tytöt joutuvat lapsiavioliittoon tai kokevat suunnittelemattoman raskauden kaksi kertaa muita todennäköisemmin.

”Ilmaston lämpenemistä pitää hillitä tehokkaammilla toimilla, jotka huomioivat myös tyttöjen ja naisten erityisen haavoittuvuuden. Vain puolessa kansallisista ilmastosuunnitelmista huomioidaan tyttöjen tai naisten terveys. Vaikka ilmastokriisin vaikutukset tyttöjen tarvitsemiin terveyspalveluihin kasvavat jatkuvasti, vain 0,5 prosenttia kansainvälisestä ilmastorahoituksesta kohdistuu terveyteen”, Anna Könönen sanoo.  

Raportin keskeisiä havaintoja:

• Joka kymmenes tyttö kertoo kokeneensa suunnittelemattoman raskauden ilmastoon liittyvän luonnonkatastrofin jälkeen. Kolmannes (33 %) kertoo niiden lisääntyneen omassa yhteisössään.
• Joka kymmenes tyttö kertoo menneensä naimisiin alle 18-vuotiaana. Yli kolmannes (36 %) kertoo nähneensä yhteisössään enemmän alle 18-vuotiaina avioituvia tai epäviralliseen liittoon päätyviä tyttöjä.
• Yli neljännes (28 %) tytöistä kertoo havainneensa naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lisääntyneen ilmastokatastrofien jälkeen.
• Yhdeksän kymmenestä tytöstä arvioi ilmastonmuutoksen aiheuttamien luonnonkatastrofien olevan vakava uhka perheensä toimeentulolle, terveydelle ja vakaudelle.
• Yli kolme neljästä (76 %) kertoo, että yhä useammalla tytöllä ja nuorella naisella on vaikeuksia saada vähintään yhtä tarvitsemistaan terveyspalveluista. Kuivuudesta kärsivillä alueilla osuus nousee 84 prosenttiin.
• Vähemmistöryhmiin kuuluvilla tytöillä on kaksi kertaa useammin vaikeuksia saada palveluja kuin muilla tytöillä. He raportoivat lähes kolme kertaa useammin kuin muut vastaajat suunnittelemattomasta raskaudesta ja yli kaksi kertaa useammin paineesta avioitua nuorena.

Tytöt kertovat myös seksuaalisen hyväksikäytön riskien kasvaneen sään ääri-ilmiöiden jälkeen. Heitä on esimerkiksi painostettu vaihtamaan seksiä rahaan tai välttämättömiin perustarvikkeisiin tilanteissa, joissa yhteisöjen suojaavat rakenteet ja tukiverkostot ovat romahtaneet.

”Kun tulvat vievät ihmisiltä kaiken, perheet joutuvat miettimään selviytymistään ja saattavat naittaa tyttöjä hyvin nuorina”, kertoo 19-vuotias Shahina Bangladeshista.

Lähes puolet (49 %) tytöistä kertoo havainneensa yhteisöissään enemmän raskaus- ja synnytyskomplikaatioita, kuten keskenmenoja, ilmastokatastrofien jälkeen. Lähes joka neljäs toteaa, että raskaudenaikaisen hoidon ja synnytyspalvelujen saaminen on vaikeutunut.

Koulutus suojelee tyttöjä hyväksikäytöltä ja väkivallalta

Tutkimuksen mukaan erityisesti pitkittynyt kuivuus on yhteydessä lapsiavioliittojen lisääntymiseen. Kun sadot epäonnistuvat, karja kuolee ja tulot vähenevät kuukausien tai vuosien ajan, tyttären naittamisesta voi tulla perheelle selviytymiskeino.

”Isälläni ei ollut enää karjaa myytäväksi, jotta hän olisi voinut rahoittaa opintoni. Siksi hyväksyin sen, että minut naitettiin”, kertoo 22-vuotias Galgalo Keniasta.

Yhteensä 52 maata ja kolme vuosikymmentä kattava analyysi vahvistaa, että keskeytymätön koulutus on tärkein suojaava tekijä lapsiavioliittoja ja väkivaltaa vastaan.

”Ongelma ei ole tiedon puute vaan tähän tietoon nojaavien kiireellisten toimien puute. Tyttöjä ei voi enää kohdella ilmastotoimien sivujuonteena. Heillä on oltava aito mahdollisuus osallistua omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon, ja heidän oikeutensa ja tarpeensa on huomioitava ilmastopolitiikassa ja -rahoituksessa alusta alkaen”, Anna Könönen sanoo.

Planin vaatimukset tyttöjen suojelemiseksi:

• Teini-ikäisten tyttöjen terveyteen on osoitettava oma osuutensa ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoituksesta. Tähän tulee sisältyä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut, ehkäisy sekä raskaus- ja synnytyshoito.
• Suomen tulee kannustaa kumppanimaitaan ja EU:ta tiukempiin päästötavoitteisiin ja varmistaa, että tasa-arvo huomioidaan ilmastotoimissa. Suomen on pidettävä kiinni myös omasta tavoitteestaan olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
• Suomen tulee kasvattaa kehitysyhteistyön rahoitusta ja kansainvälistä ilmastorahoitusta.
• Suomen on osallistuttava ilmastokriisistä pahiten kärsivien maiden vahinkojen ja tuhojen korvaamiseen sekä jälleenrakennukseen.
• Koulut on pidettävä avoimina ja maksuttomina myös ilmastokatastrofien aikana.

* Tutkimuksesta

Tutkimus yhdistää kolmen vuosikymmenen aikana kerättyjä väestö- ja terveystutkimusten (Demographic and Health Surveys) aineistoja ilmastoriskejä koskevaan dataan 52:ssa matalan ja keskitulotason maassa. Tutkimuksen ensisijainen aineisto on Bangladeshissa, Keniassa, Perussa, Senegalissa ja Zimbabwessa toteutettu laaja monimenetelmällinen tutkimus, johon osallistui 5 000 15–24-vuotiasta tyttöä ja nuorta naista. Tätä aineistoa täydennettiin kasvokkain toteutetuilla haastatteluilla ja ryhmäkeskusteluilla, joihin osallistui 139 tyttöä ja nuorta naista ilmastokriiseille alttiista yhteisöistä samoista viidestä maasta.

Tutkitut palvelut Tutkimus tarkastelee, miten ilmastoon liittyvät tapahtumat vaikuttavat terveyspalvelujen saatavuuteen. Mukana ovat kuukautisterveyteen liittyvät palvelut, äitiyspalvelut, neuvonta, ehkäisypalvelut, suojelupalvelut sekä seksuaaliterveyskasvatus. Tarkasteltuja ilmastoriskejä ovat kuivuus, tulvat, äärimmäinen kuumuus sekä trooppiset myrskyt ja syklonit.