Yksi vessa sataa ihmistä kohden | Plan

17.11.2017

Yksi vessa sataa ihmistä kohden

Bangladeshiin on muutamassa kuukaudessa paennut yli 600 000 Myanmarin rohingyaa. Täyteen ahdetuilla leireillä on vain vähän käymälöitä ja peseytymismahdollisuuksia. Olemme rakentaneet leireille 400 vessaa. Lähiviikkoina niitä tulee satoja lisää. 

Yli puolet Myanmarista paenneista pakolaisista on naisia ja lapsia. Pakolaisia koettelee nälän ja janon lisäksi puutteellinen sanitaatio. Yhtä käymälää, joka on monesti pelkkä maahan kaivettu kuoppa, käyttää usein yli sata ihmistä. 

Tilanne on erityisen haastava tytöille ja naisille, joiden täytyy selvitä kuukautisten aikaan ilman kunnollisia kuukautissuojia, vettä tai yksityisyyttä.
 

Käymälät ovat usein maahan kaivettuja kuoppia, joiden ympärille on pystytetty muovia suojaksi.

Naisten ja lasten on vaikea päästä käymälöihin päiväsaikaan, minkä vuoksi he joutuvat käyttämään vessoja yöaikaan tai käymään tarpeillaan teltoissaan. Avoimeen maastoon ulostaminen on leireillä yleistä. Leireillä on vähän peseytymismahdollisuuksia, minkä vuoksi ihmisten on vaikea pitää itseään ja vaatteitaan puhtaana. 

Lapset syövät usein pesemättä käsiään ensin, koska leireillä ei juuri ole paikkoja pestä käsiä. Valtaosa lapsista juoksentelee mutaisissa leireissä ilman kenkiä, mikä lisää vaaraa sairastua erilaisiin tauteihin, jotka puolestaan lisäävät aliravitsemuksen ja anemian vaaraa. 
 

Laila käy vessassa yöaikaan. Perheen lapset tekevät tarpeensa ulos.

18-vuotias Laila saapui Bangladeshiin setänsä ja tämän perheen kanssa. Laila on asunut heidän kanssaan kaksivuotiaasta asti. 

– Vaihdamme vaatteita puskissa öisin. Aamuisin kaikki lapset ulostavat teltan viereen. Miehet menevät vessaan, mutta me odotamme yöhön asti mennäksemme sinne. Silloin otan serkkuni Munazan mukaani, Laila kertoo.
 

Rahana ei halua käydä päiväsaikaan vessassa, koska siellä on paljon vieraita ihmisiä ja hänen täytyy käyttää huntua vessassa käydessään.

Rahana, 14, pakeni Myanmariin perheensä kanssa syyskuussa sen jälkeen, kun heidän talonsa oli sytytetty tuleen. 

– Täällä on vain yksi käymälä, ja se on alempana kukkulalla. Yleensä miehet käyvät siellä, ja käymälän eteen muodostuu pitkä jono heti aamusta. Se on ainoa julkinen vessa, ja koska emme tunne ketään siellä, yritämme odottaa yöhön, jolloin voimme käydä tarpeillamme viidakossa.

Jos minun on käytävä alempana kukkulalla olevassa vessassa, minun on käytettävä huntua ja otettava yksi veljistäni saattajaksi. Vessassa käyminen hunnun kanssa on todella hankalaa, mutta meillä ei ole vaihtoehtoja, koska se on osa kulttuuriamme. Jos ihmiset näkevät meidän käyttävän vessaa, meitä rupeaa ujostuttamaan ja ulkopuoliset nauravat meille. Siksi odotamme mieluummin pimeän tuloa. 

 

Modina kertoo syövänsä vähemmän, jotta hänen ei tarvitsisi käydä niin usein vessassa.

Modina matkusti Bangladeshiin syyskuussa setänsä perheen kanssa. Nyt hän asuu pienessä teltassa Balukhalin leirissä Coz’s Bazarissa kahden tyttärensä, viisivuotiaan Sheheran ja kuusivuotiaan Asman kanssa. 

– Syön vähemmän, jotta minun ei tarvitse käydä niin usein vessassa. Lapseni käyvät tarpeillaan ulkona ja minä käyn öisin viidakossa. Minua ei ujostuta, olen päässyt jo sen yli, Modina sanoo.

 

Fatema käy vessassa vain öisin, ellei ole aivan pakko.

18-vuotias Fatema meni naimisiin vuosi sitten ja on nyt neljännellä kuulla raskaana. 

– Täällä on paikkoja, joihin vessan voisi rakentaa, mutta kukaan ei ole tehnyt sitä. Minun on käveltävä pitkiäkin matkoja päästäkseni yöllä vessaan. Päivän aikana se on hankalaa, koska olen aivan yksin eikä kukaan auta meitä. Vanhempani ovat jo vanhoja, ja he asuvat veljeni kanssa toisessa leirissä.

Anjuman käy tarpeillaan teltan nurkkaan pystytetyn pressun suojissa.

15-vuotiaan Anjumanin raskaus on jo pitkällä. Hän saapui Bangladeshiin Balukhalin epäviralliselle leirille lokakuussa yhdessä miehensä, 18-vuotiaan Osmanin, kanssa. 

– Päivällä teen tarpeeni teltassa. Kiinnitimme mieheni kanssa pressun teltan nurkkaan, jotta minun ei tarvitsisi käydä niin kaukana. Mutta silloin kun minun on päästävä oikeaan vessaan, minun on odotettava yöhön asti ja mentävä kukkuloille, koska asumuksemme lähellä ei ole käymälöitä. 

Kahdeksannella kuulla raskaana oleva Nurjahan joutuu öisin käymään usein vessassa. Leirillä se on tukalaa.

Kahdeksantoistavuotias Nurjahan on kahdeksannella kuulla raskaana. Hänen miehensä tapettiin aiemmin tänä vuonna Myanmarissa. Oman ja vielä syntymättömän lapsensa henkensä puolesta pelännyt Nurjahan päätti paeta, ja syyskuussa hän saapui appensa ja muiden perheenjäsenten kanssa naapurimaahan Bangladeshiin.

– Minun täytyy käydä usein vessassa, erityisesti öisin. Koska täällä ei ole vessoja, minun on mentävä ylös kukkuloille tarpeilleni. 

Senowara ei osannut aavistaa, miten vaikeisiin oloihin hän Bangladehissa joutuisi.

Senowaran isä kuoli liikenneonnettomuudessa Myanmarissa. Kun väkivaltaisuudet alkoivat, hänen oli paettava äitinsä Jahedan, 35, ja siskonsa Zoharan, 10, kanssa. Senowara ei osannut kuvitella, millaisiin oloihin he Bangladehissa joutuisivat. 

– Täällä ei ole vessoja eikä avointa maastoa, jossa käydä tarpeillaan. Siksi on käytävä vessassa kaikkien edessä. Kaivo ei toimi kunnolla, vesi haisee, eikä täällä ole paikkoja, joissa peseytyä.

Koulutamme leirillä hygienian tärkeydestä. Kumppanijärjestömme työntekijä Josna työskentelee pakolaisten kanssa leirillä.

Kansainvälinen Plan työskentelee yhdessä paikallisten kumppaneiden kanssa parantaakseen leirien sanitaatiota ja hygieniaa. Pyrimme ennen kaikkea vastaamaan tyttöjen ja nuorten naisten tarpeisiin. 

– Balukhalin epävirallisella leirillä tavoitteemme on varmistaa käymälä ja peseytymismahdollisuus 10 000 taloudelle, kertoo kumppanijärjestömme VERC:n työntekijä Josna

Planin työntekijä Jahana kertoo leirillä asuville hygienian tärkeydestä.

– Työskentelemme leireillä yhdessä pakolaisten kanssa selvittääksemme, missä vessoja tarvitaan eniten. Lisäksi jaamme hygieniatarvikepakkauksia ja koulutamme esimerkiksi käsien pesun ja kuukautishygienian tärkeydestä. Näytämme tytöille ja naisille, miten hygieniapakkauksen tarvikkeita käytetään ja opetamme heidät pitämään vessat siistinä, kertoo paikallinen työntekijämme Jahanara

Rakentamamme vessat ovat huolella rakennettuja. Rakennustöissä ja sijoittelun suunittelussa ovat auttaneet leirin asukkaat itse.

Kansainvälinen Plan on toistaiseksi rakentanut leireille yli 400 vessaa ja 40 erityisesti naisille tarkoitettua peseytymispaikkaa. Lähiviikkoina valmistuu vielä 300 vessaa, joista jokainen on erittäin tarpeellinen leireillä asuville tytöille ja naisille. 

 

Auta rohingya-lapsia ja perheitä Bangladeshin pakolaisleireillä:

Lahjoita keräykseen verkossa 
Tekstaa PLAN20 numeroon 16155 (viestin hinta 20 €)
Lahjoita keräystilille FI90 1279 3000 5131 56 (viestiksi "Myanmar")

Tutustu toimintaamme