Yksi kalapuikko enemmän | Plan

23.11.2018

Yksi kalapuikko enemmän

Planin lapsen oikeuksien lähettiläät opettavat lapsille heidän oikeuksistaan. Vaikuttaminen alkaa usein omasta lähipiiristä, mutta voi olla kipinä lapsen oikeuksien edistämiseen myös globaalisti. Lähettiläs Jenni Airola kävi Turussa kuulemassa, mitä kolmasluokkalaisilla oli mielessä. 

– Olette nuorimmat, jotka ovat tehneet tätä harjoitusta kanssani ja keksitte ihan yhtä paljon juttuja kuin lukiolaiset! kehuu lapsen oikeuksien lähettiläs Jenni Airola ryhmätyön tekijöitä

Lapsen oikeuksien lähettiläiden aluekoordinaattori Jenni Airola seisoo luokan edessä ja kysyy, mitä lapsen oikeuksia koululaiset tietävät.

On maanantaiaamu turkulaisessa Yli-Maarian koulun Moision yksikössä. Kolmasluokkalaisten kädet nousevat innokkaasti ilmaan. 

– Oikeus käydä koulua.

– Oikeus perheeseen.

Luokanopettajaksi kouluttautunut Airola tekee tällä hetkellä töitä Turun yliopiston projektitutkijana, mutta hänen joustava työaikansa mahdollistaa keikkailun Planin lapsen oikeuksien lähettiläänä.  

– Lähettiläsvierailut ovat henkireikäni. Tiedän, että haluan tehdä lasten kanssa töitä tulevaisuudessa, ja näin minulla pysyy kosketus luokassa opettamiseen, Airola sanoo. 

Hän ohjaa lapset lämmittelemään tutustumisleikillä, jossa kohdataan luokkakavereita erilaisilla tervehdyksillä ympäri luokkaa kävellen. Sen jälkeen mietitään ryhmissä vastausta kolmeen kysymykseen. Mitä lapsi tarvitsee pysyäkseen hengissä, mikä tekee elämästä helpompaa ja mistä lapsi voi haaveilla? Ryhmiin lapset jaetaan pikkurillien pituuden mukaan.

– Hei, nämä on ihan saman pituiset! Ryhmätöihin järjestäydytään pikkurillien pituuden mukaan.

 

Mistä lapsi voi haaveilla?

Kolmen pojan ryhmä käy kysymysten kimppuun. Mitä lapsi tarvitsee? Vettä, ruokaa, hengitysilmaa. Mikä tekee elämästä helpompaa. Aikuiset. Vanhemmat. Hetken hiljaisuus, jonka rikkoo varovainen ehdotus: – Playstation?

– Älä ala mitään pelejä nyt!, ryhmän kirjuri komentaa, ja heltyy hetken päästä auttamaan kaveria seuraavan kysymyksen kanssa:

– Mistä lapsi voi haaveilla? Eli siis mistä sä voit haaveilla?

– Ai saako sanoa mistä itse? Vaikka jostain ammatista tai huippu-urheilusta, vastaa koulukaveri ilahtuneena.

Lapsen oikeuksien viikolla koulun kolmosluokkalaiset käsittelevät lasten oikeuksia joka päivä eri näkökulmasta. Tavoitteena on lisätä koululaisten tietoa lasten oikeuksista ja kannustaa heitä toimimaan niiden puolesta.

Globaalit lapsen oikeudet ovat usein lasten tiedossa paremmin kuin tietoisuus siitä, että lapsen oikeudet koskevat myös heitä itseään. Tässäkin luokassa moni mainitsee ensimmäisenä lapsen oikeutena puhtaan veden. Suurin osa luokasta tiedostaa jo, ettei hyvinvointi jakaudu maailmassa tasapuolisesti. 

– Planin vierailun jälkeen alamme koostaa lasten oikeuksien näyttelyä, johon lapset valmistavat erilaista materiaalia yhteistyössä luokkakavereiden kanssa, luokanopettaja Meija Teittinen kertoo.

Suunnitteilla on esimerkiksi yhteisen biisin tekeminen lasten oikeuksista.
 

Vanhemmille aikaa leikkimiseen

Luokanopettaja Meija Teittisen mukaan lasten mielipiteiden huomioiminen kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen.Tuplatunnin aikana lapset katsovat valkokankaalle heijastettuja kuvia ja arvaavat, mistä lapsen oikeuksista kuvissa on kyse. He liimaavat taululle post it-lappuja, joihin ovat kirjanneet ryhmätyönsä tulokset. Tarkoituksena on lisätä lasten ymmärrystä osallisuudesta. Ettei se kuulu vain joillekin muille jossain kaukana. Osallisuuden eteen voi toimia itsekin, vaikka kuuntelemalla kaverin ajatuksia ja kunnioittamalla hänen oikeuksiaan.

– Rasse, mitä sä aiot tehdä välkällä?, kuiskaa poika vieruskaverilleen. Ja on aidosti kiinnostunut vastauksesta. 

Mielipidejana on hieno. Luokan oviaukossa on janan ei-pää ja ikkunan lähellä kyllä. Janalle asetutaan sen mukaan, mitä kustakin asiasta on itse mieltä. Mielipiteet jakautuvat tässä ryhmässä voimakkaasti. Planin lähettiläs Airola esittää väitteitä.

– Teidän mielipiteitänne kysytään, kun koulussa tehdään päätöksiä.

Suurin osa luokasta sijoittuu janan keskivaiheille. Pari lasta istahtavat ei-päähän. Heidän kokemuksensa mukaan oppilaiden mielipiteitä ei kysytä missään asiassa.

– Mä en halua, että multa kysytään mitään, toinen ilmoittaa. 

– Lasten pitää auttaa vanhempia kotitöissä, Airola jatkaa. 

– Tietenkin pitää tehdä kotitöitä, kun on Fortnitet ja kaikki. Jos ei tee kotitöitä, niin pelaa vaan koko ajan, sanoo mielipidejanalla kyllä-päätyyn asettunut poika. 

– Kun auttaa vanhempia tekemään kotitöitä, niillä on enemmän aikaa tehdä muuta. Vaikka leikkiä, jatkaa edellisen puhujan vieressä istuva tyttö.
 

Vaikuttamistyön alku

Lopuksi lapset miettivät vielä ryhmissä, mitä he voisivat tehdä itse edistääkseen lapsen oikeuksien toteutumista ja millaisiin asioihin he tahtoisivat vaikuttaa esimerkiksi koulussa. Yksi ideoista saa laajaa kannatusta:

– Että lapset saisi edes yhden kalapuikon enemmän.

Ehdotus tuntuu edistämisen arvoiselta. 

Vaikuttaminen alkaa usein omasta lähiympäristöstä. Ymmärrys omista oikeuksista ja velvollisuuksista voi sytyttää kipinän edistää lasten oikeuksia myös globaalisti.

Vierailun jälkeen Teittinen jatkaa keskustelua oman luokkansa kanssa. Luokassa vallitsee yksimielisyys esimerkiksi siitä, että aikuisten tulee päätöksiä tehdessään huolehtia siitä, että niissä ajatellaan lasten parasta. Lasten näkemystä täytyy kuunnella ja ottaa se huomioon, sillä valta on suurimmassa osassa asioista aikuisilla.

– Lasten mielipiteiden huomioiminen vaikuttaa positiivisesti kouluviihtyvyyteen ja kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Luokassamme lapset ovat saaneet vaikuttaa heidän itsensä mukaan esimerkiksi työtapojen valitsemiseen, pulpettien järjestykseen, välituntivälineiden hankintaan ja tulevan uuden koulurakennuksen välituntikäytänteisiin, Teittinen kertoo. 

Kouluvierailun innostamana lapset toivoivat saavansa vaikuttaa enemmän kouluruokailuun. He keksivät, että olisi hienoa ehdottaa toiveruokia ruokalistalle ja vaikuttaa esimerkiksi kalapuikkojen ja lihapullien määrään.

Vierailua seuraavana päivänä opettaja lähettää viestin:

– Täytimme tänään oppilaiden kanssa Arkean palautekyselyn ja esitimme heille ehdotuksia kouluruokiin ja ruokien määrään. Kiitimme myös erityisen hyvistä kouluruoista.

Fakta: Mikä lähettiläs?

  • Planin lapsen oikeuksien lähettiläät ohjaavat toiminnallisia oppitunteja päiväkodeissa ja kouluissa eri-ikäisille oppilaille.
  • Koulutettujen lähettiläiden teemat liittyvät peruskoulun ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmiin. Vierailu kestää yleensä kaksi tuntia ja se on tilaajalle maksuton. 
  • Lähettiläät toimivat useimmilla isoilla paikkakunnilla ja niiden lähiympäristössä. 
  • Lähettilästyö on osa Planin globaalikasvatuksen kokonaisuutta, Globaalikoulua, joka tarjoaa myös laadukkaita opetusmateriaaleja sekä opettajien täydennyskoulutuksia.

Lue lisää Globaalikoulusta ja lähettilästyöstä 

Teksti: Laura Rantanen
Kuvat: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Tutustu toimintaamme