Vahvistimme nuorten asemaa ja toimeentuloa Indonesiassa | Plan

1.7.2020

Vahvistimme nuorten asemaa ja toimeentuloa Indonesiassa

Yli 2 000 nuorta naista ja miestä sai kolmen vuoden aikana koulutusta yrittäjyyteen ja maatalouteen. Lisäksi vahvistimme paikallisten järjestöjen valmiuksia edistää nuorten naisten asemaa ja toimeentuloa.

Edistääksemme nuorten ja erityisesti nuorten naisten toimeentuloa aloitimme EU:n tuella neljä vuotta sitten hankkeen, jonka tavoitteena oli vahvistaa nuorten yrittäjyyttä ja kehittää maataloutta.

Indonesiassa Länsi-Timorin alueella moni nuori painii samojen ongelmien kanssa kuin nuoret pienemmillä paikkakunnilla Suomessa: koska työtä ja toimeentuloa ei riitä omalla kotiseudulla, on muutettava kaupunkiin työn perässä.

– Alueella on perinteisesti harjoitettu pienimuotoista karjankasvatusta, mutta varsinkaan naisten kohdalla se ei ole riittänyt toimeentuloon, eikä naisten ole edes ajateltu saavan siitä tuloja, kertoo ohjelmapäällikkömme Anna Salmivuori.

Edistääksemme nuorten ja erityisesti nuorten naisten toimeentuloa aloitimme EU:n tuella neljä vuotta sitten hankkeen, jonka tavoitteena oli vahvistaa nuorten yrittäjyyttä ja kehittää maataloutta.

– Paikallisten kumppaneidemme avulla olemme edistäneet nuorten tietoja ja taitoja, miten karjaa kasvatetaan siten, että se voi mahdollisimman hyvin ja kasvaa mahdollisimman hyvin, jolloin elinkeinosta tulee kannattavampaa ja tuottoisampaa, Salmivuori kertoo.
 

Nuorten asema ja arvostus omassa yhteisössä parantunut

Viime vuonna päättyneen hankkeen aikana 2 088 nuorta, joista 65 prosenttia oli naisia, sai tukea yrittäjyyteen. Lisäksi vahvistimme kahdeksan paikallisen kansalaisjärjestön ja niiden 138 työntekijän valmiuksia edistää nuorten naisten oikeuksia ja toimeentuloa.

Nuoret saivat avustusta esimerkiksi lehmien, sikojen tai kanojen hankintaan.

– Opimme, miten sikoja kasvatetaan, miten huolehdimme hyvästä ruoasta ja sikojen terveydestä sekä miten huolehtia porsaista. Aiemmin emme tienneet näistä, kertoi hankkeeseen osallistunut nuori.

Nuoret saivat koulutusta myös vaikuttamisesta, mikä on yleisesti parantanut nuorten asemaa omassa yhteisössään.

– Tärkeä osa työtämme oli valmentaa nuoria osallistumaan yhteisönsä päätöksentekoon, erityisesti vuosittaiseen valtion avustusten jakamiseen, josta yhteisöt itse päättävät kyläneuvostoissa eli musrenbangissa. Nuoret oppivat, miten kokouksiin voi valmistautua ja osallistua sekä miten asioita voi tuoda kokousten agendalle, Salmivuori kertoo.

Nuorten ääni on myös kuultu, ja kylissä on yksissä tuumin suunniteltu, miten maataloutta voi kehittää.

– Ennen nuoret eivät olleet aktiivisia musrenbangeissa, mutta nyt kutsumme heidät kertomaan näkemyksensä ja tavoitteensa. Kutsumme mukaan myös nuoria naisia, erään kylän päällikkö kertoi.
 

Vahvistimme kahdeksan paikallisen kansalaisjärjestön ja niiden 138 työntekijän valmiuksia edistää nuorten naisten oikeuksia ja toimeentuloa.

Nuorten osallistuminen edisti tasa-arvoa kylissä

Asenteet kylissä ovatkin muuttuneet aiempaa tasa-arvoisemmiksi.

– Aiemmin vain miehet kasvattivat karjaa, mutta nyt myös naiset voivat tehdä sitä. Aiemmin vain miehet saivat työstään tuloja, nyt myös naiset voivat tehdä töitä ja saada siitä tuloja, kertoo hankkeeseen osallistunut nuori.

Karjankasvatuksesta sekä eläinten ja lannoitteiden myynnistä saaduilla tuotoilla nuoret ovat voineet ostaa uutta karjaa, laajentaa toimintaa tai aloittaa uutta yritystoimintaa, kuten ompelimon tai huonekalujen verhoiluliikkeen, tai avata oman kioskin. Osa tuki vanhempiaan taloudellisesti tai jatkoi opintojaan.

Hankkeen onnistumisena voi pitää myös sitä, että moni päätti pysyä kotiseudullaan sen sijaan että olisi muuttanut kaupunkiin.
 

Paikallisten järjestöjen tuki tärkeää nuorille

Tärkeä osa hanketta oli paikallisten järjestöjen tukeminen, jotta ne voivat tukea nuoria pitkäjänteisesti.

– Olemme tukeneet järjestöjä esimerkiksi omien projektien suunnittelussa, toimeenpanossa ja seurannassa. Taloushallinto voi olla pienille järjestöille todella vaativaa, eikä kaikilla edes ollut aiempaa kokemusta tietokoneiden käytöstä ja budjetin laatimisesta, Salmivuori kertoo. 

Kolme ja puoli vuotta kestäneen hankkeen puolivälissä havaitsimme väärinkäytöksen. Se tuli ilmi säännöllisen monitorointimme yhteydessä, ja se koski noin kahta prosenttia hankkeen kokonaisbudjetista. Aloitimme heti summien takaisinperinnän, ilmoitimme asiasta viranomaisille ja lopetimme yhteistyön kyseisten järjestöjen kanssa. Tämän jälkeen väärinkäytöksiä ei enää ilmennyt.

– Haasteista huolimatta projektin saavutti hyviä tuloksia monella eri tasolla. Nuorten kanssa toimivat paikalliset järjestöt vahvistuivat, ja niillä on nyt paremmat valmiudet huomioida sukupuolten välinen tasa-arvo toiminnassaan. Nuoret saivat äänensä paremmin kuuluviin ja pääsivät mukaan kehittämään yhteisöjään.

– Hankkeen onnistumisesta kertoo varmasti myös se, että hankkeen päättyessä yli 1 700 hankkeeseen osallistunutta nuorta toimi edelleen maatalousyrittäjänä ja paikallisjärjestöt ovat itsenäisesti vieneet toimintamallia eteenpäin uusiin yhteisöihin, Salmivuori kertoo. 

Työskentelimme Indonesiassa Euroopan unionin tuella vuosina 2016–2019. Suomessa Kotipizza Group lahjoitti hankkeeseemme osan omarahoitusosuudesta.

Tutustu toimintaamme