”Tyttöjen täytyy päästä johtamaan” | Plan

3.7.2019

”Tyttöjen täytyy päästä johtamaan”

Nasima Razmyar näki lapsena, kuinka tyttöjä kohdeltiin kuin lainatavaraa. Nyt hän haluaa rakentaa maailmaa, jossa tytöt pääsevät opiskelemaan ja osallistumaan päätöksentekoon. Siksi Nasima toimii myös Plan International Suomen hallituksessa.

”Minulla on aina ollut Planista arvokas ja myönteinen mielikuva. Kun olen päässyt tutustumaan tarkemmin järjestön toimintaan, minuun on tehnyt vaikutuksen erityisesti hyvä taloushallinto. Ilman toimivaa taloutta ei auteta yhtäkään tyttöä”, Nasima sanoo. Kuva: Pertti Nisonen

– Niin kauan kuin muistan, minulla on ollut palo parantaa maailman tyttöjen ja naisten asemaa. Minun taustallani muu ei varmaan olisi mahdollistakaan, Nasima Razmyar, 34, sanoo.

Nasima aloitti työskentelyn Plan International Suomen hallituksessa tänä keväänä. Hän kertoo valoa tulvivassa työhuoneessaan Helsingin kaupungintalossa, mikä saa hänet toimimaan vapaaehtoisessa luottamustoimessa sen lisäksi, että hän työskentelee kulttuurista ja vapaa-ajasta vastaavana apulaispormestarina ja kasvattaa kaksivuotiasta lasta.

– Odotan hallitustyötä iloisena ja innoissani. Olen mukana koko sydämestäni, hän sanoo.
 

Isä uskoi tyttöjen koulutukseen

Kun Nasima kasvoi Afganistanin poliittiseen eliittiin kuuluvassa perheessä, hänen isänsä valoi tyttäreensä uskoa, että tämä voisi saavuttaa mitä vain.

– Isä on sanonut, että jos olisimme voineet jäädä Afganistaniin, hän olisi puskenut minua pitkälle maan politiikassa. Näin kuitenkin lapsena, miten muut tytöt kohtasivat lannistamista ja syrjintää. Afganistanissa ajatellaan usein, että tyttö on lainatavaraa eikä tytär ole yhtä arvokas kuin poika.

Isän tavoite ei toteutunut, koska perheen oli paettava sotaa ja ääri-islamististen talebanien hirmuhallintoa Suomeen. Uudessa kotimaassa perheellä ei ollut vaikutusvaltaa, ja Razmyarit olivat menettäneet koko omaisuutensa. Pakolaisperheen arkea leimasivat niukkuus, voimattomuus ja huoli sukulaisista. Vanhemmat tukivat kuitenkin kaikin voimin Nasiman sopeutumista, jotta tytär voisi kouluttautua.

Nasima opiskeli yhteisöpedagogiksi ja suorittaa nyt kulttuurintuottajan tutkintoa. Hänen Afganistaniin jääneet serkkutyttönsä jäivät ilman koulutusta ja päätyivät nuorena naimisiin.

– Jos emme olisi päässeet pakoon, samoin olisi varmaan käynyt minullekin. On surullista nähdä, etteivät serkkuni ole saaneet samaa koulutusta kuin tätini, Nasima sanoo.

– Suomi on tytöille ja naisille monella tapaa hyvä maa. Synnytin lapseni maassa, joka on äideille maailman turvallisin, kun olisin voinut synnyttää hänet maailman vaarallisimmassa maassa äideille. Olen paljosta kiitollinen, mutta silti ei pidä jäädä paikoilleen vaan kehittää asioita myös Suomessa.
 

Lisää naisia johtajiksi

Nasima aloitti poliittisen uransa SDP:ssä vuonna 2011. Seuraavana vuonna hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon ja vuonna 2015 eduskuntaan. Apulaispormestarin toimeensa Nasima astui kaksi vuotta sitten.

Nuoren naisen eteneminen uralla on lietsonut paitsi kannustusta myös väheksymistä ja tytöttelyä. Nasima haluaa haastaa esimerkillään käsitystä, että ikä määrittäisi asiantuntemusta tai osaamista.

– Uskon, että nykypäivänä nuoret ymmärtävät ympäröivää maailmaa ihan eri tavalla kuin mihin vanhemmat sukupolvet ovat tottuneet.

Nasima tahtoo edistää sitä, että tytöt ja nuoret naiset pääsevät mukaan päättämään ja johtamaan.

– Meidän pitää vaikuttaa rakenteisiin. Tyttöjen asema muuttuu vasta kuin johtavissa tehtävissä on nykyistä enemmän naisia, hän sanoo.

– Maailmalla ei ole varaa siihen, ettei tyttöjen mahdollisuuksia tueta. Ajattelen Tarja Halosen tavoin, että on valtavaa haaskausta, jos puolet väestöstä ei pääse mukaan käyttämään potentiaaliaan.

Nasima arvioi, että hänen toisessa kotimaassaan Afganistanissa toistuvat sodat, huono hallinto, korruptio ja tyttöjen ja naisten heikko asema ovat luoneet tuhoisan kierteen. Tyttöjen jääminen vaille koulutusta on paitsi heikentänyt tasa-arvoa myös jarruttanut yhteiskunnan kehitystä.

– Tyttöjen – ja myös poikien – kouluttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Vain koulutuksen avulla ajattelu muuttuu ja ymmärrys laajenee.
 

Maailma tarvitsee johtajuutta ja visioita

Vaikka Nasima on keskittynyt kotimaansa ja -kaupunkinsa politiikkaan, hän seuraa tiiviisti myös maailmanpolitiikkaa.

– Tällä hetkellä maailmasta puuttuu kokoava voima ja johtajuus. EU:n rooli on hukassa, Trumpin hallinto herättää levottomuutta ja YK:n mahdollisuudet toimia ovat rajalliset. Globaaleja kipupisteitä hoidetaan laastareilla, hän sanoo.

Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan. Nasima uskoo, että paras keino ratkoa ongelmaa on tehdä kauaskantoista diplomatiaa ja puuttua juurisyihin.

Huolestuttavista virtauksista huolimatta Nasima arvioi, että tyttöjen asema on muuttumassa parempaan suuntaan.

– Esimerkiksi useissa Afrikan maissa naisten asema on parantunut viime vuosina. Ja kaikesta huolimatta maailma on turvallisempi kuin koskaan.

Nasimaa koskettaa myös ilmastonmuutos, joka on noussut viime vuosina vahvasti Plan International Suomenkin toimintaan.

– Toivon, että ilmastonmuutos on se kysymys, joka saa meidät pelastamaan yhdessä maapalloa eikä edistämään omaa etuamme. Tiedän, että tämä on idealismia, mutta haluan ajatella, että ihmisissä on niin paljon hyvää.
 

Lasten hätä koskettaa

Tasa-arvon ohella lasten oikeudet ovat aina olleet Nasimalle tärkeitä, joten tyttöjen asemaan keskittyvässä lastenoikeusjärjestössä toimiminen tuntuu luontevalta.

Esikoispojan syntymä ja loppukesästä tulevan toisen lapsen odottaminen ovat herkistäneet Nasimaa entisestään lasten kokemuksille.

– Jotain ihmisessä tapahtuu, kun oma lapsi leikkii vieressä ja tv:n kautta lasten hätä Syyrian sodassa tulee lähelle. En pysty katsomaan itkemättä lasten hätää.

Urallaan Nasima on nähnyt, että lasten asemassa on paljon tehtävää myös Suomessa. Esimerkiksi monelle kouluruoka on päivän ainoa kunnon ateria.
 

Ilmapiirin pitää muuttua

Yhteiskunnassamme Nasimaa huolestuttaa myös rasistisen puheen normalisoituminen. Hän tietää sekä virkansa puolesta että kokemuksestaan, että ei-kantasuomalaiset kohtaavat paljon ennakkoluuloja.

– Nykyistä asenneilmastoa pitää korjata.

Nasima on edistänyt esimerkiksi anonyymia työnhakua, jotta työpaikat jakautuisivat osaamisen eivätkä etnisyyden perusteella. Hän on myös tukenut harrastus- ja kulttuurihankkeita, joissa eri taustoista tulevat lapset ja nuoret pääsevät ilmaisemaan mielipiteensä.

Nasima toivoo, että voi toimia taustansa ansiosta roolimallina maahanmuuttajataustaisille nuorille – tai oikeammin kaikille nuorille.

– Maailma on valmis, kun me voimme olla vain roolimalleja emmekä tietyn taustan edustajia.

Teksti: Iida Riekko