Tyttöjen koulutuksella lapsiavioliittoja vastaan | Plan

28.2.2020

Tyttöjen koulutuksella lapsiavioliittoja vastaan

Laosilaisen Jimin äiti vaati tytärtään jäämään pois koulusta. Opettajien ja Planin työntekijöiden sinnikkyyden ansiosta Jim pääsi palaamaan opintielle. Plan edistää Laosissa tyttöjen koulutusta kitkemällä lapsiavioliittoja, lisäämällä tietoa ja vaikuttamalla asenteisiin.

Jimin, 18, koulumatka on 5–6 kilometriä pitkä. Usein hän kulkee matkan moottoripyörällä.

Teksti: Kalle Heino
Kuvat: Mikko Toivonen

18-vuotiaalla Jimillä on unelma. Hän haluaa opiskella kokiksi ja perustaa oman leipomon Laosin pääkaupunkiin Vientianeen.

Nyt pienessä, köyhässä kylässä Hounin alueella pohjois-Laosissa asuva Jim käy vielä koulua. Unelmaan on matkaa, mutta sen toteutuminen on mahdollista.

Jokin aika sitten asiat olivat toisin, kun Jimille oli käydä kuten monelle muulle hänen kaltaiselleen laosilaistytölle.

– Isoäitini sairastui, ja häntä oli hoidettava kotona. Äitini käski minun lopettaa koulunkäynnin, Jim kertoo nyt.

Jim joutui keskeyttämään koulun ja jäämään kotiin, vaikka opettaja oli toista mieltä. Jimin isä työskentelee kiinalaisten omistamilla banaaniviljelmillä, ja isoäidin sairastuttua Jimin äiti ei pystynyt huolehtimaan sekä kotitöistä että isoäidistä.

Myös Jimin pikkusisko käy koulua. Isosisko on jo naimisissa, isoveli puolestaan on töissä vesimelonifarmilla Vientianessa. Veli lähettää joskus rahaa kotiin, mutta perhe kärsii silti köyhyydestä.
 

Opettaja Chanthachone Vongphet vetää yhtä nuorten kerhoista, joissa nuoret oppivat oikeuksistaan. ”Oppilaiden tyytyväisyys ja itseluottamus ovat lisääntyneet, kun he ovat oppineet uusia taitoja.”

Ongelma on alettu ymmärtää

Etenkin kaikista syrjäisimmillä seuduilla Laosissa tytöt joutuvat jäämään edelleen herkemmin pois koulusta kuin pojat. Yksi syy ovat lapsiavioliitot, jotka ovat yhä yleisiä Laosissa. Myös liian varhaisten raskauksien määrä on Laosissa Kaakkois-Aasian maista korkeimpia.

Tyttöjen koulunkäynnin keskeytymisen taustalla ovat monesti myös asenteet, joiden perusteella tyttöjen koulutusta arvostetaan vähemmän kuin poikien.

– Jotkut vanhemmat pakottavat tyttäriään edelleen naimisiin. Mutta nyt ongelma on alettu ymmärtää, opettaja Chanthachone Vongphet sanoo.

Myös ilmastonmuutoksella on vaikutuksensa. Se on aiheuttanut kuivuuksia ja satojen pienenemistä. Siksi lapsia tarvitaan apuna kotona, ja yleensä pois koulusta otetaan ensimmäiseksi perheen tyttö tai tytöt.

Suomalaisten tyttösponsorien ja Suomen ulkoministeriön tuella Plan edistää Laosissa tyttöjen koulutusta. Työ keskittyy erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden parantamiseen, jotta tytöt voivat käydä koulun loppuun. Käytännössä se tarkoittaa nuorten terveyspalveluiden parantamista, lapsiavioliittojen kitkemistä, liian varhaisten raskauksien ehkäisemistä sekä seksuaalikasvatuksen kehittämistä.

Plan on työstänyt aiheeseen liittyviä oppimateriaaleja niin nuorille, opettajille kuin esimerkiksi terveysalan työntekijöille. Nuoret itse ovat olleet mukana oppimateriaalien suunnittelussa.
 

Ujosta itsevarmaksi

Tamon, 15, haluaa olla isona opettaja ja opettaa seuraavaa sukupolvea. Hän muistuttaa, miten tärkeää koulutus on.Plan on perustanut ohjelma-alueidensa kouluihin nuorten kerhoja, joissa nuoret keskustelevat tyttöjen oikeuksista ja koulunkäynnin tärkeydestä, käsittelevät lapsiavioliittojen haittoja ja tasa-arvokysymyksiä tekemällä näytelmiä sekä opettelevat elämänhallintataitoja.

Kerhoissa koululaiset opettelevat myös kokkausta, laulamista, draamaa, näyttelemistä ja muita taiteita sekä harrastavat liikuntaa.

Opettaja Vongphet vetää yhtä nuorten kerhoista. Mukana on yli 40 nuorta. Kerho toimii pääasiassa iltapäivisin varsinaisen koulun jälkeen. Nuoret oppivat ryhmässä omista oikeuksistaan ja vievät viestiä eteenpäin lähipiirissään ja yhteisössään.

– Olen oppinut paljon tasa-arvosta, yhteiskunnasta ja ihmisoikeuksista, kerhossa käyvä Thongxai, 15, sanoo.

Kerhoon kuuluvat 15-vuotiaat Duangdy, Ontem, Tamon ja Therng kertovat, että monet heidän ikäisistään tytöistä ovat joutuneet jo naimisiin.

– Kun perheet ovat köyhiä, vanhemmat ajattelevat, että ainoa vaihtoehto on naittaa tyttö, vaikka tärkeintä olisi tytön koulutus, Tamon sanoo.

Työ on tuottanut jo tulosta. Lähialueilla lapsiavioliittojen määrä on vähentynyt. Opettaja Vongphet arvioi, että oppilaiden yleinen tyytyväisyys ja itseluottamus ovat lisääntyneet, kun he ovat oppineet uusia taitoja ja päässeet kehittymään eri asioissa.

Myös vaikeista mutta nuorille itselleen tärkeistä asioista keskusteleminen on helpottunut.

– Monet nuoret ovat olleet aiemmin ujoja, mutta nyt he ovat itsevarmempia. He osaavat keskustella esimerkiksi lapsiavioliitoista, Vongphet sanoo.

– Voimme puhua vapaasti siitä, mistä haluamme, Tamon toteaa.

Muutos näkyy myös esimerkiksi siinä, että tytöt osallistuvat enemmän urheilukilpailuihin ja ovat yhtä lailla oppilaskuntien johtotehtävissä kuin pojat. Sekä tytöt että pojat osallistuvat tasavertaisesti siivoamiseen sekä rakennus- ja puutarhatöihin.
 

Jimin lempiaine koulussa on maantieto.

Äiti ymmärsi koulun merkityksen

Myös Jimin tilanne ratkesi lopulta hyvin. Puolentoista kuukauden poissaolon jälkeen Jim palasi takaisin kouluun, kiitos opettajien ja Planin työntekijöiden.

Sekä Plan että koulun henkilökunta käyvät keskusteluja perheiden kanssa, jotta nämä ymmärtävät kaikkien lasten koulutuksen tärkeyden ja pitäisivät lapsensa koulussa.

– Isäni oli koko ajan koulunkäynnin kannalla, mutta äitini ei. Opettaja kävi pari kertaa kotonamme keskustelemassa asiasta. Ensimmäisellä kerralla opettaja ja äitini vain riitelivät, mutta toisella kerralla äiti ymmärsi koulun merkityksen, Jim kertoo.

Arki ei silti ole helppoa. Jim auttaa vanhempiaan paljon päivittäisissä arkiaskareissa. Näitä ovat esimerkiksi riisin valmistaminen, vedenhaku sekä kotieläinten eli kanojen ja ankkojen syöttäminen. Jim myös valmistaa itse joka päivän oman lounaansa mukaan kouluun.

Koulumatka on sekin noin kuuden kilometrin mittainen. Jimillä on kuitenkin käytössään moottoripyörä monien muiden luokkatoveriensa tapaan. Monen koulumatka on niin pitkä, että sen takia on nipistettävä sekä aamu- että iltapäivien oppitunneista tai jäätävä välillä pois koulusta.

Joillekin oppilaille kertyy poissaoloja paljon, jotkut perheet taas ovat ratkaisseet asian niin, että oppilaat asuvat viikot koulun asuntolassa poissa kotoa.

Jim nauttii koulussa erityisesti äidinkielestä ja maantiedosta. Hän muistuttaa, että jo pelkkä lukutaidottomuus on iso ongelma tytöille.

– Jos ei osaa lukea eikä kirjoittaa, sillä on erittäin huono vaikutus tulevaisuuteen.

 

 

Isät haluavat tyttärilleen koulutuksen

Lan, 33, toivoo, että hänen tyttärensä Khaimouk, 8, saa kunnollisen koulutuksen.Lan, 33, on yksi lukuisista laosilaisista isistä, jotka haluavat varmistaa tyttäriensä koulutuksen ja edistää tyttöjen koulutusta omissa yhteisöissään. Lanin 8-vuotias tytär Khaimouk ja tämän pikkuveli käyvät molemmat pientä koulua vuoristossa Pakbengin alueella pohjois-Laosissa.

Lanin perheellä on riisipelto, mutta satoa tulee yleensä vain noin kymmenen säkillistä. Lisäksi viljelmän paikkaa on vaihdettava parin vuoden välein. Perhe kasvattaa myös vihanneksia ja metsästää välillä villikanoja ja oravia.

Khaimouk nauttii erityisesti englannin kielen opiskelusta. Isona hän haluaa opettajaksi. Khaimoukin isä haluaa järjestää lapsilleen kaikki mahdollisuudet unelmiensa toteuttamiseksi.

– Tyttöjen ja poikien oikeudet ovat sama. On todella tärkeää, että kaikki lapset saavat koulutuksen. Minä itse jouduin lopettamaan koulun viidennellä luokalla. Vaimoni ei käynyt koulua ollenkaan, Lan sanoo.

 

 

 

Lapsiavioliitot varjostavat tyttöjen elämää Laosissa

  • Laosin väestöstä noin puolet on alle 23,5-vuotiaita.
  • Teiniraskauksien määrä on Laosissa yksi Kaakkois-Aasian alueen korkeimmista, 83 synnytystä tuhatta 15–19-vuotiasta tyttöä kohti.
  • Lapsiavioliitot ovat edelleen yleisiä Laosissa. Ne ovat usein seurausta teiniraskaudesta.
  • Avioliiton laillinen ikäraja on Laosissa 18 vuotta, mutta selvitysten mukaan jopa yli kolmasosa 20–49-vuotiaista laosilaisnaisista on mennyt avioon alle 18-vuotiaana.
 

 

Juttu on julkaistu alun perin Plan-lehden numerossa 1/2020.

Tutustu toimintaamme