M aahanmuuttajatyömme pääkohderyhmänä olivat noin 14–17-vuotiaana Suomeen saapuneet nuoret, mutta työskentelimme myös perheiden ja huoltajien kanssa. Maahanmuuttajatyötä rahoittivat sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA, opetus ja kulttuuriministeriö, opetushallitus, Helsingin kaupunki ja Suomen Kulttuurirahasto. Vuoden 2019 aikana käynnissä oli kahdeksan hanketta. Teimme maahanmuuttajatyötä pääkaupunkiseudulla ja Tampereella.

Vuoden 2019 aikana maahanmuuttajatyömme tavoitti yli 2 000 lasta, nuorta ja huoltajaa. Osallistujia oli yli 30 kansallisuudesta. Lisäksi toiminnassa oli mukana vapaaehtoisia ja opiskelijoita. Pääyhteistyökumppaneitamme olivat kaupungit, oppilaitokset, järjestöt ja yritykset.

Järjestimme vuonna 2019 globaalikasvatuksen täydennyskoulutusta varhaiskasvatuksen ammattilaisille ja opettajille. Lasten oikeuksia, ihmisoikeuskasvatusta ja vihapuhetta käsitteleviä koulutuksia järjestimme yhteensä 15, ja ne tavoittivat 423 kuulijaa. Uutena koulutuskokonaisuutena käynnistimme opetushallituksen rahoittaman täydennyskoulutushankkeen.

Lapsen oikeuksien lähettiläät tekivät vuoden aikana 392 lähettiläsvierailua, jotka tavoittivat 6 510 lasta ja nuorta. Verkkosivuillamme oppimateriaaliimme tutustui 12 294 käyttäjää. Tuotimme kouluille oppimateriaaleja ilmastonmuutoksen yhteydestä tyttöjen asemaan. Vuoden 2019 Educa-messujen näyttelyosastolla esittelimme Sheboard-sovellusta ja Sanoista tehty -oppimateriaalia, jotka käsittelevät kielenkäytön roolia tasa-arvon edistämisessä.

K ansainvälisen kattojärjestömme tavoin vahvistimme humanitaarista työtä myös kansallisessa organisaatiossamme, jotta voimme tukea entistä useampia ihmisiä lisääntyvissä luonnonkatastrofeissa ja kriiseissä. Valitsimme humanitaarisen työmme kasvattamisen yhdeksi järjestömme ydintavoitteista.

Teimme ulkoministeriön tuella humanitaarista työtä Etiopiassa ja Nigeriassa. Lisäksi saimme Etiopian kuivuuteen ja ruokakriisiin rahoitusta YK:n humanitaarisen avun koordinointijärjestöltä (UNOCHA) sekä Maailman ruokaohjelmalta (WFP).

Työ Etelä-Sudanin pakolaisten keskuudessa Pohjois-Ugandassa jatkui Unicefin rahoituksella. Jordaniassa jatkoimme humanitaarista työtämme Euroopan komission humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosaston (ECHO) rahoituksella sekä lahjoittajiemme tuella tarjoamalla lastensuojelupalveluita pakolaisleirillä. Painotimme vahvasti vammaisten lasten osallisuutta sekä positiivista vanhemmuutta tukevaa toimintaa.

Koillis-Nigeriassa paransimme lasten pääsyä turvalliseen koulutukseen ja lastensuojelupalveluiden piiriin ECHO:n rahoituksella. Kamerunissa tuimme maan sisäisten pakolaisten pääsyä vesi- ja saniteettipalveluihin Unicefin rahoituksella.

K uluneena vuona halusimme nostaa esiin erityisesti sitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa maailman heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen elämään. Julkaisimme alkuvuodesta kansainvälisiin tutkimuksiin ja Planin käytännön kokemukseen pohjautuvan raportin, joka käsittelee ilmastonmuutoksen heijastumista tyttöjen asemaan kehittyvissä maissa. Järjestimme laajaa huomiota saaneen keskustelutilaisuuden yhdessä eduskunnan Tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmän kanssa, ja raportti näkyi myös mediassa.

Keväällä käynnistimme Takana loistava tulevaisuus? -kampanjan, joka nostaa esille ilmastomuutoksen vaikutuksia lasten oikeuksiin ja tulevaisuuteen. Kampanja näkyi useilla paikkakunnilla ja Maailma kylässä -festivaaleilla sekä SuomiAreenassa, joissa keräsimme kannustusviestejä eduskunnan päättäjille. Kansanedustajat saivat viestit syysistuntokauden alkajaisiksi.

Toteutimme valokuvataiteilija Karoliina Paatoksen kanssa Kambodžasta audiovisuaalisen näyttelyn siitä, miten ilmastonmuutoksen pahentamat kuivuudet, kuumat kaudet, tulvat ja myrskyt vaikuttavat tyttöjen oikeuksien toteutumiseen. Näyttely on kiertänyt ympäri Suomea ja ollut esillä muun muassa eduskunnan kirjastossa.

Herätimme laajasti keskustelua siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa heikommassa asemassa olevien tyttöjen asemaan.

Ilmastokampanjointimme kulminoitui tyttöjen päivään 11.10. Toteutimme Suomessa kolmatta kertaa Girls Takeover -tempauksen, jossa tytöt valtaavat päättäjien paikkoja. Kutsuimme tänä vuonna mukaan johtajia yhteiskunnan eri sektoreilta, joilla on vaikutusta ilmastonmuutokseen ja tyttöjen asemaan. Yksi Girls Takeoverin merkittävimmistä saavutuksista oli, että kehitysministeri Ville Skinnari lupasi Suomen pyrkivän edelläkävijäksi tasa-arvoa edistävässä ilmastopolitiikassa. Osana tyttöjen päivän kampanjointia haastoimme yhdessä OAJ:n kanssa Suomen koulut ilmastotekoihin.

Keräsimme myös varoja tyttöjen päivän keräykseen ilmastoteemalla: Vedenhakumatka-keräyskampanjamme kiinnitti huomion siihen, kuinka ilmastonmuutos pidentää tyttöjen vedenhakumatkoja ja lisää koulupudokkuutta. Mediapersoona Maria Veitola teki aiheesta podcastin.

Kampanjoimme vahvasti eduskuntavaalien ympärillä yhdessä muiden tasa-arvojärjestöjen kanssa, jotta tyttöjen oikeudet säilyisivät Suomen kehityspolitiikan painopisteenä. Tapasimme muun muassa puolueiden edustajia ja järjestimme eduskunnalle koulutuksen tyttöjen oikeuksista. Tavoitteemme toteutui: lähes kaikki puolueet sisällyttivät vaaliohjelmiinsa tyttöjen ja naisten aseman parantamisen, ja tasa-arvon edistäminen näkyi vahvasti myös hallitusohjelman kehityspoliittisissa kirjauksissa.

Herätimme keskustelua tyttöjen asemasta ja oikeuksista omilla julkaisuillamme, mediatyöllä, vieraskynillä ja verkkosisällöillä. Omissa viestintäkanavissamme vahvistimme ja monipuolistimme viestintäkeinojamme hyödyntämällä muun muassa livelähetyksiä ja story-videoita. Sisältömme sosiaalisessa mediassa tavoittivat joka kuukausi useita satojatuhansia ihmistä. Tilikauden aikana meihin liittyvät keskustelut sosiaalisessa mediassa tavoittivat yli 2,6 miljoonaa ihmistä.

Julkaisimme myös neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Plan-lehteä, joka kertoo tukijoillemme ja kumppaneillemme työn tuloksista ja ihmisistä, joiden elämään työmme vaikuttaa.

P lanin vapaaehtoiset toimivat kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Vapaaehtoisemme tavoittivat vuoden aikana lähes 9 000 ihmistä yli 50 tapahtuman avulla. Lasten oikeuksista ja kehityskysymyksistä kertovat valokuvanäyttelymme kiersivät 43 paikkakunnalla ja tavoittivat lähes 16 000 ihmistä.

Vapaaehtoistemme suurin ponnistus oli kansainvälinen tyttöjen päivä, joka näkyi 85 paikkakunnalla ympäri Suomea. Tavoitimme yhdessä yli 13 000 ihmistä lähes 170 erilaisella tapahtumalla. Yli sata kirjastoa osallistui tyttöjen päivään.

Planin toimistolla työskenteli 9 vapaaehtoista yhteensä yli 850 tunnin ajan. He käsittelivät ja käänsivät tuhansia kummien ja kummilasten kirjeitä. Kääntäjävapaaehtoiset ympäri Suomen käänsivät etätyönä yli 200 kummilasten vuosiraporttia.

Kehitimme vapaaehtoistoimintaamme palvelumuotoiluin keinoin yhdessä vapaaehtoistemme kanssa. Lopputuloksena määrittelimme toiminnan pääkohderyhmäksi 18–30-vuotiaat nuoret aikuiset, kirkastimme toiminnan tavoitteita sekä helpotimme mukaan tulemista. Vapaaehtoisillemme tärkeintä ovat organisaatiomme arvot.

Vapaaehtoistemme suurin ponnistus oli kansainvälinen tyttöjen päivä, joka näkyi 85 paikkakunnalla ympäri Suomea. Tavoitimme yhdessä yli 13 000 ihmistä lähes 170 erilaisella tapahtumalla.

Ilmastoteema innosti vapaaehtoisia. Toimintansa aloitti uusi Ilmastotsempparit-ryhmä, joka kirittää päättäjiä kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan.

Planin lastenhallituksessa toimi 20 aktiivista 11–18-vuotiasta nuorta, jotka veivät tietoa lasten oikeuksista omiin kouluihinsa. Lastenhallitus järjesti myös useita tapahtumia, kuten ilmastoaiheisen vaalipaneelin ja haasteen poliitikoille SuomiAreenassa. Lapsen oikeuksien päivänä lastenhallituslaiset julkaisivat kirjoituksia ilmasto-oikeudenmukaisuudesta.

Saimme kuluneena vuonna joukkoomme 5 239 uutta tyttösponsoria ja 3 267 uutta kummia. Suurin osa uusista tyttösponsoreista ja kummeista liittyi joukkoomme katuvarainhankinnan ansiosta. Osan feissauksesta toteutimme omin voimin ja osan ulkoisen kumppanin avulla. Kesäkuussa teimme oman katuvarainhankinnan ennätyksemme, kun Planissa työskenteli 25 feissaria.

Digivarainhankinnan kautta liittyneiden lahjoittajien määrä kasvoi, kun uudet digitoimenpiteet ja uudet digikumppanit osoittautuivat tuloksekkaiksi. Uusien kehitystoimenpiteiden ansiosta löysimme sekä toimivimmat viestit että Planin tukemisesta kiinnostuneet kohderyhmät. Digitaalista varainhankintaa tukivat myös kampanjakaudet, kuten Ei hymyilytä -kampanjamme alkukeväästä ja tyttöjen päivän kampanjamme alkusyksystä.

Aineettomat joululahjamme innostivat suomalaisia tukemaan tyttöjen koulutusta, ja Helsingin keskustaan samasta teemasta toteuttamamme jouluikkuna näkyi somessa ja mediassa. Myös Hyvä testamentti -kampanja ja Nenäpäivä-kampanja yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa kiinnostivat lahjoittajia kuluneena vuonna.

Työ vahvojen yrityskumppanuuksien rakentamiseksi jatkui. Teimme monipuolista yhteistyötä muun muassa Marimekon, Kotipizzan, K-ryhmän, Finavian ja Tallbergin kanssa maailman tyttöjen tukemiseksi.