Tavoitteemme on oikeudenmukainen maailma, jossa kaikkien lasten oikeudet toteutuvat. Parannamme erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen koulutusta ja suojelua, koska he kohtaavat laajamittaisinta syrjintää ikänsä, sukupuolensa ja köyhyytensä vuoksi.
Uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton Plan perustettiin vuonna 1937, ja Suomessa toiminta alkoi 1998. Nykyisin työskentelemme yli 70 maassa. Olemme saavuttaneet niin Suomessa kuin globaalisti aseman, jonka ansiosta kehitysyhteistyöohjelmillamme ja vaikuttamistyöllämme on todellista voimaa. Saamme aikaan laajoja ja kestäviä muutoksia.
Tämä toimintakertomus nostaa esiin kuluneen vuoden kohokohtia. Yhdessä kansainvälisen kattojärjestömme, tukijoittemme ja kumppaneittemme kanssa tuimme hankkeissamme yli 18:aa miljoonaa tyttöä ja yli 16:ta miljoonaa poikaa, paransimme yli kahden miljoonan tytön seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, tuotimme uutta tutkimustietoa tyttöjen asemasta katastrofeissa ja perustimme Girls’ Rights Platformin, mittavan tietokannan tyttöjen oikeuksista.
Katsoessani eteenpäin voin luvata, että asiantuntemuksemme ja roolimme tyttöjen oikeuksien edistäjänä vahvistuu entisestään. Kansainvälinen kattojärjestömme on uudistanut toimintaansa vastaamaan nykypäivän haasteihin ja keskittyy yhä laajemmin teini-ikäisten tyttöjen ja nuorten naisten tukemiseen. Kun tämän joukon oikeudet toteutuvat ja tytöt voivat toteuttaa kykyjään ja mahdollisuuksiaan, kokonaiset yhteisöt ja yhteiskunnat hyötyvät.
Suomessa olemme vahvistaneet vaikuttamistyötämme ja toimimme aiempaa vahvemmin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tuotamme ajankohtaista tietoa ja tutkimusta tyttöjen asemasta. Entistä tehokkaamman varainhankinnan ansiosta tukijamäärämme on kasvussa.
Tarjoamme eri-ikäisille kansalaisille – niin kantasuomalaisille kuin hiljattain Suomeen muuttaneille – monipuolisia tapoja tulla mukaan työhömme. Tarjoamme niin ikään yrityksille ja instituutioille mahdollisuuksia merkityksellisiin kumppanuuksiin.
Olen ylpeä saavutuksista, joita olemme saaneet yhdessä tukijoidemme ja kumppaneidemme kanssa aikaan vuonna 2018. Haluan onnitella jokaista, jonka tuen ja panoksen ansiosta nämä muutokset ovat olleet mahdollisia!
Ossi Heinänen
Pääsihteeri
Plan International Suomi on itsenäinen osa kansainvälistä Plan Internationalia. Globaalia toimintaamme ohjaa viisivuotisstrategia, jonka tavoitteena on saada vuosina 2017–2022 sata miljoonaa tyttöä saamaan laadukasta koulutusta, osallistumaan yhteiseen päätöksentekoon, päättämään omasta elämästään ja kehostaan sekä kasvamaan turvassa. Strategiamme tukee myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.
Kuluneena vuonna tuimme ympäri maailmaa miljoonia lapsia, nuoria ja heidän yhteisöjään poistamaan lasten syrjäytymisen ja haavoittuvuuden syitä sekä kitkemään tyttöjen syrjintää. Saimme aikaan kauaskantoisia muutoksia sekä arjen käytännöissä että poliittisessa päätöksenteossa paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
Vahvistimme myös lasten ja yhteisöjen kykyä valmistautua ja sopeutua kriiseihin ja katastrofeihin, ja autoimme luonnonmullistuksista ja kriiseistä kärsiviä lapsia ja heidän perheitään.
Plan International käynnisti vuonna 2018 uuden kampanjan Girls Get Equal, jossa tytöt eri puolilla maailmaa johtavat muutosta sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi.
Vuonna 2018 tyttöjen ja naisten asema nousi näkyvästi julkiseen keskusteluun. #MeToo-kampanja rohkaisi tyttöjä ja naisia ympäri maailman puhumaan hyväksikäytöstä, syrjinnästä ja epätasa-arvosta. Eri puolilla maailmaa uudet lait paransivat tyttöjen asemaa. Tunisia hyväksyi tasa-arvoisen perimisoikeuden ja Marokko kriminalisoi naisiin kohdistuvan väkivallan.
Tasa-arvon saavuttamisessa on kuitenkin vielä paljon työtä. Mitä tyttöjen tasa-arvoinen asema tarkoittaisi? Sitä, että tytöt eivät joutuisi pelkäämään kotona, kaduilla ja kouluissa sukupuolensa vuoksi ja että tytöillä olisi vapaus tehdä päätöksiä omasta elämästään. Tytöt voisivat puhua ja toimia ilman pelkoa syrjinnästä, ahdistelusta tai väkivallasta.
Kodeissa, yhteisöissä, työpaikoilla ja politiikassa tehdään joka päivä päätöksiä, jotka vaikuttavat miljoonien tyttöjen ja nuorten naisten elämään. Päätöksiä tekevät usein muut kuin tytöt ja naiset itse, eikä heidän äänensä kuulu aina päättäjille.
Girls Get Equal -kampanjassa muutosta johtavat tytöt. Tänä vuonna Girls Get Equal käynnistyy myös Suomessa ja tarjoaa innostavia toiminnan muotoja tyttöjen oikeuksien edistämiseen. Kun tytöt pääsevät mukaan päättämään, maailmasta tulee parempi paikka kaikille.
Plan International selvitti vuonna 2018 kyselytutkimuksella, kuinka turvallisia suurkaupungit ovat tytöille. Tutkimus kokosi yhteen lähes 400 asiantuntijan näkemykset. Heistä 78 prosenttia pitää seksuaalisen häirinnän riskiä tytöille kaupungissaan erittäin korkeana tai korkeana. Yli puolissa tapauksista seksuaalista häirintää ei raportoida eteenpäin, joten monet tapaukset eivät näy virallisissa tilastoissa.
Kaupunkien turvallisuus tytöille on merkittävä ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymys, sillä suurkaupungit kasvavat kiihtyvää tahtia ja kaupungeissa asuu ensimmäistä kertaa historiassa enemmän ihmisiä kuin maaseudulla.
Plan International vastaa turvallisuusuhkiin muun muassa Safer Cities -ohjelmalla, joka parantaa tyttöjen turvallisuutta suurkaupungeissa Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Hankkeissamme tytöt osallistuvat itse alueensa turvallisuusuhkien kartoittamiseen ja vähentävät riskejä yhteistyössä viranomaisten ja yhteisöjen kanssa.
– Tulevaisuuteni rakentaminen on minulle tärkeintä, enkä anna minkään tulla tielleni – en varsinkaan poikien ja miesten, jotka haluavat häiritä ja vahingoittaa tyttöjä, Aarti sanoo.
Suomen ulkoministeriön rahoittama nelivuotisohjelmamme käynnistyi tammikuussa 2018. Toteutamme ulkoministeriön rahoituksella ohjelmaa viidessä maassa: Etiopiassa, Laosissa, Mosambikissa, Ugandassa ja Myanmarissa. Ohjelman painopiste on seksuaali- ja lisääntymisterveydessä. Vähennämme yhdessä paikallisten kumppaneidemme ja yhteisöjen kanssa lapsiavioliittoja, teiniraskauksia ja haitallisia perinteitä, kuten tyttöjen sukuelinten silpomista.
Keinojamme ovat muun muassa tyttöjen koulutuksen parantaminen, yhteisöjen tiedon lisääminen, asenteiden ja toimintatapojen muuttaminen sekä tyttöjen ja heidän perheidensä taloudellisen aseman vahvistaminen. Teemme ohjelmamaissamme myös laaja-alaista vaikuttamistyötä edistääksemme tasa-arvoa ja tyttöjen asemaa koko yhteiskunnassa.
EU-rahoituksella jatkoimme jo käynnissä olevia hankkeitamme Indonesiassa, Keniassa ja Mosambikissa ja aloitimme uuden projektin Laosissa. Nämä hankkeet keskittyvät nuorten, erityisesti naisten, työllistymiseen, hallinnon ja nuorten osallisuuden parantamiseen päätöksenteossa. Itä-Timorissa aloitimme EU:n tuella projektin, joka vähentää sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa.
Ulkoministeriön ja EU:n rahoituksen lisäksi yksityisillä lahjoittajillamme, tyttösponsoreilla, on merkittävä rooli ohjelmatyömme mahdollistajina.
Liian varhaiset raskaudet ja lapsiavioliitot ovat Mosambikin maaseudulla suuri ongelma. Seksuaalisuudesta ja ehkäisystä ei ole tapana puhua, eikä ehkäisyvälineitä ole riittävästi nuorten saatavilla.
Monilla nuorilla on puutteelliset tiedot seksuaali- ja lisääntymisterveydestä, ja raskaus tulee monesti yllätyksenä. Tytöillä ei ole keinoja suojella itseään seksuaaliselta hyväksikäytöltä, raskauksilta eikä sukupuolitaudeilta. Suunnittelematon raskaus johtaa usein opintojen katkeamiseen.
Työmme tavoitteena Mosambikissa on jakaa tietoa seksuaali- ja lisääntymisoikeuksista ja vaikuttaa koko yhteiskunnan asenteiden muuttamiseksi. Autamme perheitä saamaan lisätuloja, jotta tytöt voivat pysyä koulussa. Vahvistamme myös paikallisia järjestöjä, jotta ne voivat vaikuttaa poliitikkoihin lapsiavioliittojen lopettamiseksi ja tyttöjen oikeuksien varmistamiseksi.
26-vuotias Nlucha on entinen teiniäiti ja Planin aktivisti, joka kertoo kouluissa seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista. Hänen unelmansa on, että liian varhaiset raskaudet saadaan loppumaan.
– Nämä aiheet ovat edelleen yhteisöissä tabuja, eivätkä lapset ja nuoret ole saaneet tarvitsemaansa tietoa. On upeaa nähdä, miten koululaisten mieli avartuu. He ovat myös kertoneet kotona, mitä ovat oppineet, ja moni äiti on tullut kiittämään, Nlucha sanoo.
Lapsen oikeuksien lähettiläämme tekivät satoja oppilaitosvierailuita ja kertoivat eri-ikäisille lapsille ja nuorille lasten oikeuksista ja kehityskysymyksistä. Globaalikasvatuskokonaisuutemme, Planin Globaalikoulu, järjesti globaalikasvatuksen täydennyskoulutusta varhaiskasvatuksen ammattilaisille sekä opettajille. Lasten oikeuksia, ihmisoikeuskasvatusta ja vihapuhetta käsittelevät koulutukset tavoittivat satoja kuulijoita.
Globaalikoulun verkkosivujen ja opetusmateriaalin digitalisoinnin kautta tavoitimme yli 5 000 käyttäjää. Lisäksi tuotimme vuoden 2018 Educa-messuille vihapuhetta käsittelevän videoinstallaation ”Milloin sanat muuttuvat vihapuheeksi?” koulujen ja oppilaitosten käyttöön.
Teetimme keväällä 2018 ulkopuolisen arvioinnin Plan International Suomen globaalikasvatusohjelmasta vuosilta 2015–2017. Arvioinnissa todettiin, että Plan tekee tarkoituksenmukaista ja tavoitteellista globaalikasvatustyötä Suomessa ja että globaalikasvatuksemme nähdään ammattimaisena ja koko globaalikasvatuskenttää hyödyntävänä toimintana, joka on pitkäjänteistä ja sitoutunutta.
Globaalikasvatuksen lisäksi tuimme hiljattain Suomeen muuttaneita nuoria sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan STEA:n, opetusministeriön sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiön rahoituksella.
Ehkäisimme syrjäytymistä ja edistimme yhdenvertaisuutta ja aktiivista kansalaisuutta useassa hankkeessa, esimerkiksi tukemalla nuoria kesätyökokeiluissa, opettamalla monipuolista osallistumista yhteiskunnan toimintaan, järjestämällä luontoretkiä ja voimaannuttamalla maahanmuuttajaäitejä ja heidän tyttäriään.
Nuorten lisäksi toiminnassa oli mukana nuorten huoltajia, vapaaehtoisia ja opiskelijoita. Pääyhteistyökumppaneitamme olivat kaupungit, oppilaitokset, järjestöt ja yritykset.
Suomen ulkoministeriö rahoitti uusia humanitaarisia hankkeitamme Etiopiassa ja Nigeriassa. Etiopiassa työmme keskittyy aliravitsemuksen vähentämiseen, ja Nigeriassa olemme perustaneet liikkuvia varhaiskasvatuskeskuksia Boko Haramin koettelemilla alueilla. Myös Maailman ruokaohjelma ja YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto rahoittavat hankkeitamme Etiopiassa.
Lisäksi jatkoimme humanitaarista työtä Jordaniassa sekä ulkoministeriön että EU:n humanitaarisen avun toimiston rahoituksella. Miljoonat ihmiset ovat paenneet Syyrian sotaa Jordaniaan. Pakolaisleireillä tytöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Pakolaistytöt kohtaavat vaikeuksia ikänsä ja sukupuolensa vuoksi. Heidän koulutuksensa keskeytyy useammin kuin poikien, ja moni joutuu liian nuorena naimisiin perheen vaikeuksien vuoksi. Myös seksuaalinen väkivalta yleistyy kriisien aikana, ja sen uhreiksi joutuvat myös pojat.
Tuemme pakolaisperheitä Jordaniassa Azraqin pakolaisleirillä ja Itä-Ammanissa. Suojelemme pakolaislapsia väkivallalta, hyväksikäytöltä ja varhaisavioliitoilta. Ylläpidämme varhaiskasvatuskeskuksia Itä-Ammanissa ja Azraqin pakolaisleirillä. Samalla tarjoamme lasten äideille mahdollisuuksia opiskella ja työllistyä. Kaikki toimintamme on suunniteltu vammaisia lapsia ja heidän erityistarpeitaan ajatellen. Moni erityistä tukea tarvitseva lapsi on päässyt osallistumaan ensimmäistä kertaa yhteisiin leikkeihin koulutettujen ohjaajien rohkaisemana.
Ugandassa ja Kamerunissa toimimme Unicefin rahoituksella. Länsi-Niilin alueella Ugandassa tarjoamme mahdollisuuden varhaiskasvatukseen eteläsudanilaisille pakolaislapsille sekä koulutamme varhaiskasvatusohjaajia.
Kamerunissa tuemme myös maan sisällä paenneita, eniten apua tarvitsevia perheitä. Pyrimme turvaamaan puhtaan veden saannin, rakennamme sanitaatiotiloja sekä vesipisteitä ja parannamme hygieniakäytäntöjä maan levottomissa lounais- ja luoteisosissa.
Kansainvälinen Plan julkaisi vuoden aikana myös kiinnostavia tutkimuksia tyttöjen asemasta eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Tytöt kriisin keskellä: Ääniä Tšadjärveltä -raportti osoittaa, että kuivuudesta kärsivän Tšadjärven alueella asuvat tytöt elävät jatkuvan hyväksikäytön ja väkivallan uhan alla. Tytöt jäävät kriiseissä kaikkein heikoimpaan asemaan, ja erityisesti teini-ikäisten tyttöjen erityistarpeet jäävät huomiotta. Siksi pyrimme myös humanitaarisessa työssämme kiinnittämään huomiota siihen, miten voimme edistämään sukupuolten tasa-arvoa.
Etiopiaa vaivaavat toisaalta toistuvat kuivuudet, toisaalta kovat rankkasateet. Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Useiden perättäisten satojen epäonnistuminen on pakottanut ihmiset turvautumaan hätäapuun. Etiopian hallituksen arvion mukaan noin 8,7 miljoonaa ihmistä tarvitsi viime vuonna ruoka-apua. Plan International Suomi tukee aliravitsemuksesta kärsivien lasten ja äitien hoitoa viidellä akuutista ruokapulasta kärsivällä alueella Amharassa ja Oromiassa.
Sateiden vähyys on kuivannut ison osan kaivoista ja muista vesilähteistä, mikä on ajanut ihmisiä käyttämään epähygieenisempiä vesilähteitä. Puhtaan veden puutteesta kärsii kuusi miljoonaa ihmistä ja likainen vesi altistaa ihmisiä taudeille.
Olemme rakentaneet Etiopiassa kaivoja ja vedenkeruujärjestelmiä. Kaivot helpottavat erityisesti naisten ja tyttöjen arkea, koska he ovat perinteisesti olleet vastuussa veden hakemisesta. Kouluihin ja terveyskeskuksiin olemme rakentaneet vedenkerjuujärjestelmiä, joilla sadevesi saadaan kerättyä talteen ja hyödynnettyä.
Atalo Demissie, 32, käytti ennen useita tunteja päivästään vedenhakuun, ja likaisesta lähteestä otettu vesi levitti tartuntatauteja. Planin rakentama pumppukaivo on helpottanut perheen arkea merkittävästi: nykyisin vedenhakuun kuluu kylän naisilta keskimäärin tunti päivässä.
Kriisialueilla monien lasten pääsy kouluun vaikeutuu. Nigeriassa, Bornon osavaltiossa tavoitteenamme on edistää lasten pääsyä laadukkaan varhaiskasvatuksen pariin. Nigeriassa vuosia kestänyt konflikti Boko Haram -kapinallisjärjestön ja Nigerian hallituksen välillä on johtanut vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin ja ajanut lähes kaksi miljoonaa ihmistä kodeistaan. Koulut ovat joutuneet hyökkäysten kohteeksi, ja tuhansia opettajia on paennut tai tapettu.
Työmme pääkohderyhmänä ovat heikoimmassa asemassa olevat 3–6-vuotiaat lapset, joista osa on orpoja ja asuu ilman huoltajia. Tarjoamme lapsille ja heidän vanhemmilleen sekä varhaiskasvatuskeskusten henkilökunnalle myös psykososiaalista tukea. Vanhempainkerhoissa vanhemmat saavat tukea vanhemmuuteen.
Vahvistimme kuluneen vuoden aikana vaikuttamistyötämme Suomessa. Teimme laajaa poliittista vaikuttamistyötä, jotta Suomen sitoumus edistää kehittyvien maiden tyttöjen oikeuksia toteutuisi mahdollisimman vahvasti. Eduskunnassa käynnistyi yhteistyössä Planin kanssa Tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmä, joka pitää yllä keskustelua tyttöjen asemasta päätöksenteossa. Ilmastonmuutos nousi vahvaksi teemaksi vaikuttamistyössämme, ja olimme mukana järjestämässä Nyt on aika toimia -ilmastomarssia.
Vapaaehtoisemme olivat keskeisessä roolissa, kun kerroimme suurelle yleisölle kehittyvien maiden lasten, erityisesti tyttöjen, asemasta ja oikeuksista. Vapaaehtoisemme esittelivät työtämme useissa näkyvissä tapahtumissa, tempauksissa ja verkkokampanjoissa ympäri maata.
Nuorten aktivistien Mitä-verkosto sulautui syksyllä 2018 Planin muuhun vapaaehtoistoimintaan, mitä ennen se toteutti monipuolisen Ehkäisytalkoot-kampanjan ehkäisyn saatavuuden puolesta. 11–18-vuotiaista vaikuttajista koostuva lastenhallitus edisti aktiivisesti muun muassa teknologian tasa-arvoa ja kertoi lasten oikeuksista kouluissa ja harrastusryhmissä. Lastenhallituksen nuoret järjestivät joulukuussa Tieni vaikuttajaksi -tapahtuman, jossa tunnetut vaikuttajat kannustivat nuoria vaikuttamaan aktiivisesti.
Vuoden näkyvin vaikuttamistempaus oli Girls Takeover, jonka järjestimme Suomessa toista kertaa YK:n kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11. lokakuuta. Kansainvälisesti tempaukseen osallistui yli tuhat tyttöä yli 70 maasta.
Planin lastenhallituksen tytöt valtasivat ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhasen, europarlamentaarikko Nils Torvaldsin, Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittaja Kaius Niemen, Aku Ankan päätoimittajan Aki Hyypän, Tubeconin osaperustajan Risto Kuulasmaan, K-ryhmän pääjohtajan Mikko Helanderin, KONEen toimitusjohtajan Henrik Ehrnroothin ja Accenturen Suomen ja Pohjoismaiden toimitusjohtajan Frank Korsströmin paikat. Valtauksissa saavutettiin konkreettisia sitoumuksia tyttöjen puolesta.
Tyttöjen päivä oli myös vapaaehtoisuuden juhlaa: vapaaehtoiset nostivat tyttöjen oikeuksia esiin muun muassa kirjastoissa, kauppakeskuksissa, kahviloissa, elokuvanäytöksissä ja konserteissa. Sosiaalisessa mediassa ihmiset ottivat näkyvästi kantaa tyttöjen aseman puolesta ja kertoivat olevansa #tyttöjenpuolella.
Tyttöjen päivän toimintomme nousivat esiin yli sadassa artikkelissa, radio- ja tv-jutussa, ja tyttöjen päivän aikaan tavoitimme sosiaalisessa mediassa lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä.
Girls Takeoverissa 22-vuotias ugandalainen aktivisti Scovia Alinza valtasi päiväksi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen paikan.
– Tasa-arvo on yksi suurimmista kehityksen moottoreista ja vahvistaa koko yhteiskuntaa. Ilman naisten osallisuutta ja panosta ei Suomestakaan olisi tullut nykyisenlainen hyvinvointivaltio, Virolainen sanoi.
Alinza on itse entinen Plan-kummilapsi. Nykyään hän työskentelee Ugandassa aktiivisesti tyttöjen aseman parantamiseksi. Alinza keskusteli ministerin kanssa muun muassa tyttöjen asemasta Ugandassa sekä työllisyyden ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden merkityksestä tytöille.
Alinza oli perehtynyt valtaustaan varten hyvin Suomen kehityspolitiikkaan. Hän toi päivän aikana esiin toiveensa siitä, että Suomen kehitysyhteistyörahoituksen tulisi olla korkeammalla tasolla.
– Hienoa, että sain näkemykseni esiin. Valtaus myös motivoi minua jatkamaan vapaaehtoistyötäni Ugandassa, missä pyrin edistämään tyttöjen tietoa omista oikeuksistaan, Alinza kertoi.
Plan International Suomen pitkäaikainen yhteistyökumppani, kansanedustaja Jaana Pelkonen (kok.), aloitti syksyllä eduskunnassa koordinoimamme Tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmän vetäjänä. Tyttöjen oikeudet ovat aina olleet lähellä Pelkosen sydäntä.
– Koen isona asiana sen, että Plan haluaa tehdä yhteistyötä eduskunnassa tyttöjen oikeuksien esiin nostamiseksi, Pelkonen sanoi.
Maailmalla ei ole varaa hukata puolia mahdollisuuksistaan jättämällä tytöt syrjään. Se ajatus on Pelkosen mukaan noussut ryhmässä esille tämän syksyn aikana. Tärkeimpiä tyttöjen oikeuksiin liittyviä asioita ovat Pelkosen mukaan tyttöjen koulutuksen tukeminen ja varmistaminen. Tyttöjen oikeudet ovat Pelkosen mukaan yhdistäneet eduskunnassa yli puoluerajojen.
– Me kaikki tiedostamme olevamme onnekkaita ja äärimmäisen etuoikeutettuja syntyessämme maahan, joka on tasa-arvon kärkimaita. Siihen onnekkuuteen kuuluu myös vastuu ja velvollisuus olla nostamassa muita ja mahdollistaa heille samat koulutus- ja itsemääräämisoikeudet, Pelkonen sanoi.
Vuonna 2018 tavoitimme joka kuukausi omissa sosiaalisen median kanavissamme useita satojatuhansia ihmistä. Tilikauden aikana meihin liittyvät keskustelut sosiaalisessa mediassa tavoittivat yli kolme miljoonaa ihmistä.
Julkaisimme neljä kertaa vuodessa ilmestyvää aikakauslehteä ja teetimme siitä lukijatutkimuksen, jonka mukaan selvä enemmistö tukijoistamme pitää Plan-lehteä laadukkaana ja tärkeänä tietolähteenä työstämme ja tuloksistamme. Aloitimme myös lehden digiversion kehitystyön.
Plan näkyi tiedotusvälineissä useammin kuin kerran päivässä.
Mediatyössämme tarjosimme ja saimme läpi monipuolisia aiheita, aineistoja ja asiantuntijoita eri tiedotusvälineisiin sekä tuimme journalistien vierailuja ohjelmamaihimme.
Viestimme tyttöjen asemasta ja oikeuksista suurelle yleisölle monipuolisissa tapahtumissa, joihin tuotimme elämyksellisiä sisältöjä. Helmikuussa järjestimme yhdessä naisten asemaa ja ihmisoikeuksia edistävien järjestöjen kanssa juhlaseminaarin kunniapuheenjohtajamme, tohtori Helena Rannan saaman rauhanpalkinnon kunniaksi. SuomiAreenassa ja Maailma kylässä -festivaaleilla tavoitimme tuhansia kävijöitä uutta teknologiaa hyödyntävillä ja osallistavilla virtuaali-, näyttely- ja tarinasisällöillämme.
Keväällä tuotantoryhmämme vieraili Mosambikissa, josta tuotimme videoita, VR-aineistoa, valokuvanäyttelyn, reportaaseja ja tietoiskua seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia edistävästä työstämme. Viestintätiimimme keräsi vuoden 2018 aikana monipuolista aineistoa myös tyttöjen asemaa parantavista ohjelmista Ugandassa ja Sambiassa sekä Etiopian ja Jordanian humanitaarisista hankkeista.
Vuosi 2018 oli Plan International Suomen varainhankinnassa isojen uudistusten, mutta myös säästöjen vuosi. Uudistuksilla tehostimme toimintaa ja saavutimme lyhyen ja pitkän tähtäimen säästöjä. Toteutimme lisäksi useita onnistuneita varainhankinnan kampanjoita ja herätimme keskustelua tyttöjen oikeuksista kehittyvissä maissa.
Varainhankinnan isoimmat muutokset olivat oman katuvarainhankinnan ja puhelinpalvelutoiminnan käynnistäminen. Ensimmäiset Planin katuvarainhankkijat eli feissarit aloittivat työnsä kesän kynnyksellä. Omaan katuvarainhankintaan siirtyminen on tuonut toimintaamme huomattavia säästöjä. Katuvarainhankinnassa hyvin erottuva kuukautisiin keskittynyt lanseerauskampanja tehosti tuloksia ja toi meille positiivista näkyvyyttä.
Uudistimme viime vuonna myös säännöllisen kuukausilahjoitustuotteemme konseptia lanseeraamalla Tyttösponssi-tuotteen. Tyttösponsorit tukevat kehitysyhteistyöohjelmiamme esimerkiksi Ugandassa, Mosambikissa, Laosissa ja Etiopiassa sekä humanitaarisia hankkeita siellä, missä apua eniten tarvitaan.
Digitaalinen varainhankintamme onnistui edellistä kalenterivuotta paremmin. Jatkoimme myös palveluidemme digitalisointia, ja esimerkiksi kummipostimme kulkee nykyään täysin digitaalisena.
Kesällä 2018 uudistimme kokonaisvaltaisesti Plan International Suomen aineettomat lahjat. Loppuvuonna kampanjoimme näyttävästi tyttöjen oikeuksien puolesta ja muistutimme ihmisiä eettisistä ja kestävistä aineettomista lahjoista. Kampanjat saivat runsaasti mediahuomiota, mikä siivitti aineettomat lahjat myyntiennätykseen. Jouluksi lanseeratut lahjat tuottivat edelliseen kalenterivuoteen verrattuna 256 prosenttia enemmän lahjoituksia.
Lanseerasimme joulukuussa suomalaisille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella kaksi kuvitteellista mediaanilelua tytöille ja pojille. Mediaanilelut paljastivat, että lapsen sukupuolella on iso vaikutus siihen, millaisten leikkien ja lelujen pariin aikuiset ohjaavat heitä. Pojille annetaan lahjaksi toiminnallisia leluja ja pulmapelejä, tytöille nukkeja ja hoivatarvikkeita.
Tutkimustulokset julkaistiin lähes kaikissa valtamedioissa, ja ne herättivät runsaasti keskustelua sukupuolirooleista. Kampanjan avulla halusimme nostaa esille sukupuolistereotypioita ja kannustaa ihmisiä ostamaan aineettomana lahjana tytöille koulutusta kehittyvissä maissa.
Teimme vuoden aikana tuloksellista yhteistyötä yrityskumppaneidemme kanssa. Yhteistyössä Samsung Electronics Nordicin kanssa kehitetty Sheboard sai jatkoa, kun aiemmin englanniksi lanseerattu tyttöjen voimaannuttamiseen ja sukupuolistereotypioiden purkamiseen keskittynyt applikaatio toteutettiin suomeksi.
Marimekon Tasaraita-kuvion 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Marimekko ja Plan International tekivät vuonna 2018 yhteistyötä. Jokaisesta kampanja-aikana myydystä Tasaraita-paidasta lahjoitettiin euro Planin tasa-arvotyöhön.
Lisäksi teimme yhteistyötä muun muassa Stockmannin, Finavian ja K-ryhmän kanssa.
Kuukausilahjoitustuotteemme konsepti uudistui viime vuonna Tyttösponssiksi. Tyttösponsorit tukevat maailman heikoimmassa asemassa olevia tyttöjä, joiden oikeus päättää elämästään ja kehostaan sekä oppia ja kouluttautua työtä ja elämää varten ei toteudu.
Yksi syy uudistukselle oli tarve kertoa paremmin uuden ohjelmatyömme luonteesta. Tyttösponsorien tuella parannamme tyttöjen asemaa kehitysyhteistyöohjelmissamme esimerkiksi Ugandassa, Etiopiassa, Laosissa ja Mosambikissa. Tyttösponsorit muun muassa tukevat tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, auttavat tyttöjä saamaan äänensä kuuluviin, torjuvat lapsiavioliittoja, liian varhaisia raskauksia ja sukuelinten silpomista sekä edistävät tyttöjen koulunkäyntiä.
Esimerkiksi Ugandassa kolmasosa tytöistä ei mene kouluun kuukautisten aikana. Tyttösponssin avulla tytöt voivat jatkaa koulunkäyntiä, huolehtia kuukautisterveydestään ja tehdä itse omaa kehoaan koskevat päätökset. Levitämme nuorille, yhteisöille ja kouluille tietoa kuukautisista, koulutamme tyttöjä ja poikia kuukautistasa-arvoa edistäviksi aktivisteiksi, rakennamme lukollisia vessoja sekä tuemme nuoria ompelemaan ja myymään kestositeitä.
Plan-kummin lahjoitus ei paranna ainoastaan kummilapsen elämää, vaan kummi tukee koko yhteisöä ja edistää lasten yhtäläisiä mahdollisuuksia. Kummien tukemat kehityshankkeet suunnitellaan aina yhdessä paikallisten ihmisten kanssa.
Suomalaiset Plan-kummit lahjoittivat viime tilikauden aikana yhteensä 6,4 miljoonaa euroa kaikkien heikoimmassa asemassa oleville lapsille ja heidän yhteisöilleen.
Bloggaaja ja toimittaja Satu Rämö vieraili viime keväänä Ugandassa tutustumassa kummityttöönsä ja Planin työhön. Plan International on yli kahdenkymmenen vuoden aikana auttanut Ugandassa jo viittä miljoonaa lasta. Kummien tuella olemme esimerkiksi rakentaneet kaivoja ja kouluja, kouluttaneet opettajia ja lisänneet lasten tietoa oikeuksistaan.
– Ugandan matkan aikana opin, kuinka tärkeää pitkäkestoinen ja suunnitelmallinen avustustyö on. Pienillä, oikein valituilla asioilla saattaa olla isojakin seurauksia, Satu Rämö sanoo.
Kummius on palkitseva tapa auttaa. Kummit voivat olla yhteydessä kummilapseensa ja saavat säännöllisiä raportteja siitä, miten lahjoitus vaikuttaa lasten elämään. Heillä on myös mahdollisuus vierailla kummilapsen yhteisössä.
Feissarit tekevät tärkeää työtä uusien tukijoiden saamiseksi mukaan Planin työhön. Yhdessä valokuvaaja Janita Aution kanssa halusimme näyttää heidän merkityksensä suurelle yleisölle ja kertoa nuorille työnhakijoille mahdollisuudesta merkitykselliseen työhön.
Autio työsti syksyllä kuvasarjan Planin feissareista. Aution mielestä feissarit ovat rohkeita nuoria, jotka haluavat muuttaa maailmaa oikeudenmukaisemmaksi kertomalla ihmisille epäkohdista ja auttamismahdollisuuksista.
– Heillä on todella paljon vaikutusta siihen, että ihmiset tekevät tekoja tyttöjen oikeuksien puolesta, Autio sanoo.
Plan International Suomi toteuttaa kehitysyhteistyötä, humanitaarista työtä ja kotimaan hankkeita kummien, lahjoittajien ja yritysten tuella sekä institutionaalisella rahoituksella.
Kalenterivuoden kuluja lisäsivät sisäiset investointimme sekä investoinnit varainhankinnan vahvistamiseen, mutta käytimme silti ohjelmatyöhön 73 % kokonaistuotoistamme.
Kalenterivuoden 2018 kokonaistuottomme olivat yhteensä 16,3 miljoonaa euroa.
Plan International Suomen merkittävin yksittäinen rahoittaja on Suomen ulkoministeriö, jonka valtionavustuksen uusi ohjelmakausi käynnistyi tammikuussa 2018. Rahoituksen suuruus kalenterivuodelle 2018 oli 4,2 miljoonaa euroa. Seuraaville kolmelle vuodelle se on 4,5 miljoonaa euroa kalenterivuotta kohden. Uuden ohjelmakauden rahoitus on vuositasolla noin puoli miljoonaa euroa suurempi kuin edellisen kauden.
Käytimme vuoden 2018 aikana 4,3 miljoonaa euroa ulkoministeriön rahoitusta. Uuden ohjelmakauden kulutus oli alkuvuodesta hyvin maltillista, koska virallinen tukipäätös valmistui vasta helmikuussa 2018 ja koska ohjelmat olivat uusia ja niiden teemoitus muuttui. Kulutus kuitenkin kasvoi loppuvuotta kohden hankkeiden päästessä käyntiin.
Humanitaarinen rahoituksemme jatkoi edelleen kasvuaan. Ulkoministeriö myönsi meille yhteensä miljoonan euron rahoituksen humanitaariseen apuun Nigeriassa ja Etiopiassa. Lisäksi saimme Unicefin ja Maailman ruokaohjelman kautta 0,6 miljoonaa euroa humanitaarisen projektityön rahoitusta katastrofityöhön Etiopiassa ja Ugandassa.
Myös Euroopan unioni rahoittaa toimintaamme. EU:n rahoitus oli vuonna 2018 kaikkiaan 0,7 miljoonaa euroa. Kotimaan työtämme rahoittivat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) yhteensä 0,6 miljoonalla eurolla.
Kummiuden avulla keräsimme kalenterivuoden aikana yhteensä 6,4 miljoonaa euroa. Muita yksityislahjoituksia saimme kalenterivuoden aikana 2,2 miljoonaa euroa.
Suurin syy yksityislahjoitusten kasvuun on vuonna 2015 aloittamamme katuvarainhankinta. Panostamme jatkuvasti myös digitaalisen varainhankinnan kehittämiseen. Hankimme kalenterivuoden aikana katuvarainhankinnan sekä digitaalisten ja muiden kanavien kautta 1 044 uutta kummia ja 1 839 uutta kuukausilahjoittajaa.
Yritysyhteistyön projekti- ja lahjoitustuotot olivat 0,5 miljoonaa euroa.
Suuntasimme ohjelmatyöhön kaiken kaikkiaan 12,0 miljoonaa euroa. Tästä välitimme suoraan 8,5 miljoonaa euroa kansainvälisen Planin toteuttamiin kehitysyhteistyöohjelmiin. Loput 3,5 miljoonaa euroa käytimme Plan International Suomen itse toteuttamaan ohjelmatyöhön. Siitä 2,3 miljoonaa euroa käytimme kansainvälisten ohjelmien ohjelmalliseen ja tekniseen tukeen, kuten ohjelmamaiden laadunvalvontaan ja ohjelmatyön kehitykseen ja hallinnointiin. Kotimaan ohjelmatyöhön ja kehityskasvatukseen käytimme 1,2 miljoonaa euroa.
Tavoitteenamme on käyttää 75 prosenttia kokonaistuotoista ohjelmatyöhön. Pääsimme kalenterivuonna 2018 miltei tähän tavoitteeseen: käytimme ohjelmatyöhön 73 prosenttia tuotoista.
Muista kuluista merkittävin oli varainhankinnan osuus. Käytimme vuonna 2018 varainhankintaan 2,9 miljoonaa euroa. Aiemmin olemme panostaneet lahjoittajien saamiseen näyttävien tapahtumien avulla, mutta niiden tuotot suhteessa kustannuksiin heikentyivät jatkuvasti. Nykyään keskitymme katuvarainhankinnalla saataviin säännöllisiin lahjoituksiin. Niissä hankintakulut toteutuvat heti, mutta lahjoitustuotot kertyvät ajan mittaan. Ensimmäisinä vuosina investointi ennakoidusti lisää kuluja, mutta odotamme kassavirran kääntyvän nopeasti positiiviseksi. Kalenterivuoden 2018 toisella puoliskolla kulut laskivat huomattavasti, koska olemme panostaneet omaan katuvarainhankintaan.
Järjestöviestinnän, hallinnon, talouden ja tietotekniikan kulumme olivat kalenterivuonna 1,6 miljoonaa euroa. Järjestelimme IT-palvelumme uudelleen ja investoimme henkilöstöhallinnon palveluihin, uusiin järjestelmiin ja data-analytiikkaan.
Planin osaava ja innostunut henkilökunta on työmme edellytys niin Suomessa kuin maailmallakin. Vuonna 2018 Plan International Suomen toiminnasta vastasi 67 työntekijää, joista 77 prosenttia on naisia ja 23 prosenttia miehiä. Katuvarainhankinnan uudistuksen myötä feissarit ovat nykyään osa Planin henkilökuntaa.
Tänä vuonna uudistimme henkilöstökyselymalliamme. Uuden kyselyn tavoitteena on selvittää entistäkin paremmin, millaiset asiat tekevät työntekijöillemme työstä merkityksellistä. Työntekijöitämme yhdistää Planin työn tavoitteet ja päämäärät. Kaikkein tärkeimmäksi omassa työssä koettiin organisaation innostava päämäärä ja tavoite. Erinomaista palautetta planilaiset antoivat myös mukavista ja oikeudenmukaisista lähiesimiehistä sekä Planin edustamasta arvomaailmasta.
Kehityskohteita henkilöstökyselyssämme nousi esille muun muassa siinä, että pystyisimme tarjoamaan kaikille työntekijöillemme heidän omia kiinnostuksiaan vastaavat kehitysmahdollisuudet sekä mahdollisuuden käyttää päivittäin omaa osaamistaan.
Henkilöstökysely antaa meille tärkeitä eväitä työntekijöidemme aseman kehittämiseen entisestään. Me uskomme, että työntekijöiden hyvinvointiin panostaminen on satsaus myös koko järjestön toimintaa. Haluamme tulevaisuudessa panostaa entistäkin enemmän myös työn ja vapaa-ajan parempaan tasapainoon.
Uudistimme vuoden 2018 aikana myös rekrytointijärjestelmäämme, sillä halusimme parantaa työnhakijakokemusta entisestään.
Plan International Suomen toiminnasta vastaava hallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Hallituksen puheenjohtajana toimi Tuula Kallio. Pääsihteerinä jatkoi Ossi Heinänen, joka vastaa Planin päivittäisen toiminnan johtamisesta.
