EN
EN
Plan International Suomi edistää maailman heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen oikeuksia. Olemme heidän tilanteensa johtava asiantuntija Suomessa.
Kuluneen vuoden aikana nostimme tytöt entistä vahvemmin työmme kärjeksi. Kun parannamme työllämme lasten arkista elämää ja heidän oppimisolojaan, on tärkeää keskittyä erityisesti tyttöjen asemaan. Uskomme, että sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on olennainen osa köyhyyden poistamista. YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ei voida saavuttaa ilman tyttöjä. Kun tuemme yhdessä yksityisten lahjoittajiemme ja muiden rahoittajiemme kanssa kehitysmaiden tyttöjen koulutusta, saamme katkaistua köyhyyden kierteen.
Tyttöjen oikeuksien edistäminen näkyi työssämme vuoden jokaisena päivänä. Toteutimme myös erilaisia kampanjoita ja tempauksia, joilla teimme kehitysmaiden tyttöjen asiaa näkyväksi. Erityisen merkittävä meille oli 11.10. vietettävä kansainvälinen tyttöjen päivä, joka syntyi alkujaan Planin aloitteesta. Edistimme tyttöjen asiaa myös, kun Suomen, Ruotsin ja Norjan Planit vaativat Minun lakini -kampanjassa tytöille turvallista koulunkäyntiä, Plan kertoi SuomiAreenassa työstään tyttöjen silpomisen ja lapsiavioliittojen kitkemiseksi, huippumuusikot esiintyivät Haaveille siivet ‑konsertissa, kapuajat valloittivat vuoren Boliviassa, Seppälä haastoi asiakkaansa tukemaan tyttöjen koulunkäyntiä ja pääsihteerimme rohkaistui tyttöjen puolesta mäkihyppyhaasteeseen Salpausselällä.
Näiden esimerkkien lisäksi vuoteemme mahtui valtava määrä muuta monipuolista, tuloksekasta ja näkyvää työtä, mistä tämä kuluneen vuoden toimintakertomuksemme kertoo lisää.
Tyttöjen aseman parantamisessa on jo otettu merkittäviä edistysaskelia, mutta tehtävää riittää. Siksi jatkamme työtämme seuraavankin vuoden kaikkina päivinä.
Tyttöjen oikeuksien edistäminen näkyi työssämme vuoden jokaisena päivänä
Koska olen tyttö -kampanjamme (Because I am a Girl) on laajentunut kansainväliseksi liikkeeksi, joka tukee tyttöjä omien oikeuksiensa puolustamisessa. Uudet tyttöjen oikeuksiin liittyvät päämäärämme julkistettiin toukokuussa 2016 tyttöjen ja naisten oikeuksia puolustavassa Women Deliver -konferenssissa Kööpenhaminassa. Sitouduimme rakentamaan uusia strategisia kumppanuuksia ja hankkeita, joilla saamme tyttöjen äänen kuuluviin ja tyttöjen asian entistä paremmin näkyviin. Haluamme myös saada tyttöjen elämässä tärkeät kysymykset näkyviin poliittisessa päätöksenteossa ja vaadimme uusia sitoumuksia ja sijoituksia tyttöjen tulevaisuuteen.
YK hyväksyi kestävän kehityksen tavoitteet virallisesti syyskuussa 2015 yleiskokouksessaan. Planin tukemat tyttöjen edustajat vetosivat YK:ssa maailman johtajiin, jotta sukupuolten välisen tasa-arvon tavoite toteutuisi. Plan International käynnisti yhdessä kumppaniensa kanssa riippumattoman tietojen seurannan, jonka tarkoituksena on varmistaa, että hallitukset pitävät kiinni vuoteen 2030 tähtäävistä kestävän kehityksen sitoumuksistaan. Seurannalla mitataan edistysaskelia naisten ja tyttöjen elämää koskevissa kysymyksissä. Yhteistyökumppaneinamme toimivat International Women’s Health Coalition, KPMG, ONE Campaign ja Women Deliver.
Teimme työtä lakimuutosten puolesta ja mielipiteisiin vaikuttaen. Esimerkiksi Guatemalassa kolme vuotta jatkunut vaikuttamistyömme sai aikaan avioliiton solmimisen laillisen ikärajan nousun 14 vuodesta 18 vuoteen.
Kaikkea nykyistä työtämme vahvistaa myös uudelleen määritelty päämäärämme, joka ohjaa järjestömme tulevaisuutta. Päämääränämme on nyt keskittyä entistä vahvemmin ja kunnianhimoisemmin työhön sen puolesta, että voimme todella muuttaa maailman väheksytyimmän ja useimmin ulkopuolelle jäävän ryhmän eli tyttöjen elämää. Jatkossa vuosikertomuksissamme näkyy selviä tuloksia muutoksista, joita olemme työllämme synnyttämässä tyttöjen asemassa.
Guatemalassa vaikutimme vahvasti siihen, että lapsiavioliitot kiellettiin lailla.
Tyttöjen päivä oli näyttävä juhla ympäri maailmaa. Monet tunnetut maamerkit valaistiin pinkeiksi. Latinalaisessa Amerikassa tytöt vetosivat kansallisiin päätöksentekijöihin oikeuksiensa puolesta. Oslon keskusta muuttui valtavaksi luokkahuoneeksi. Tuhannet osallistuivat marsseille ja festivaaleille. Yli miljoona ihmistä näki You Haven’t Seen the Best of Us Yet -elokuvamme.
Toteutimme yhdessä vapaaehtoistemme kanssa upean tyttöjen päivän ympäri Suomea.
Plan on vahva toimija ja arvostettu asiantuntija lasten oikeuksien edistämisessä humanitaarisissa kriiseissä ja katastrofeissa.
Plan International Suomi teki kuluneen vuoden aikana humanitaarista työtä osana Planin maailmanlaajuista verkostoa. Vuonna 2016 kansainvälinen Plan käytti humanitaariseen työhön yhteensä 134 miljoonaa euroa ja auttoi 67 katastrofissa. Moni katastrofeista liittyi erilaisiin luonnonmullistuksiin sekä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin äärimmäisiin säävaihteluihin.
Haluamme varmistaa katastrofityöllämme, että lasten perustarpeet, suojelu ja koulunkäynti turvataan katastrofitilanteissa. Katastrofeihin varautuminen ja niiden ennakointi ovat merkittävä osa työtämme. Toimimme jo monilla niistä alueista, joita katastrofit koettelevat. Läsnäolomme nopeuttaa ja tehostaa apua. Esimerkiksi Nepalin taannoisella maanjäristysalueella 115 000 lasta sai nopeasti laaja-alaista apua Plan Internationalilta.
Kuluneen vuoden aikana Plan International Suomi avusti Etiopiassa pitkäaikaisen kuivuuden aiheuttaman ruokakriisin koettelemia ihmisiä. Apumme tavoitti yli 15 000 ihmistä, joista suurin osa oli alle viisivuotiaita aliravittuja lapsia. Apua saivat myös raskaana olevat ja imettävät äidit. Koulutimme yli 200 ammattilaista ja työskentelimme tartuntatautien leviämistä vastaan.
Syyriasta, Irakista ja muista Lähi-idän ja Afrikan konfliktimaista pakeni viime vuonna suuri määrä ihmisiä. Suurimman taakan pakolaisista kantoivat maat, jotka ovat selvästi Eurooppaa köyhempiä. Me teemme katastrofityötämme myös näissä paikoissa. Autoimme kuluneen vuoden aikana esimerkiksi Syyrian sodan pakolaislapsia Egyptissä ja Etelä-Sudanin poliittisen kriisin pakolaisia Pohjois-Ugandan pakolaisleireillä yhdessä Unicefin kanssa. Perustimme Jordaniaan varhaiskasvatuskeskuksen, jonka työtä Suomen ulkoasiainministeriön rahoitus tukee myös vuonna 2017.
Katastrofityössä teemme tiivistä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Kuluneen vuoden aikana Suomen, Ruotsin ja Norjan katastrofitiimit yhdistyivät niin, että saamme jaettua asiantuntemusta parhaiten eri toimistojen kesken.
Autoimme lapsia ja heidän yhteisöjään 67 katastrofissa.
Plan auttaa kotimaastaan ja kotoaan pakenemaan joutuneita lapsia pakolaisleireillä monin tavoin. Tarjoamme hätäapua eli ruokaa, suojaa, puhdasta vettä ja hygieniatarvikkeita. Perusasioiden kuntoon saaminen onkin leireillä välttämätöntä – kun kymmenet tuhannet ihmiset joutuvat asumaan ahtaasti poikkeusoloissa, ympäristö muuttuu otolliseksi vaikkapa tautien leviämiselle. Esimerkiksi Kamerunin suurimmalla Minawaon pakolaisleirillä elettiin pitkään ilman kunnollisia vessoja, ja vuonna 2014 moni leirin asukas kuoli huonon hygienian aiheuttaman koleran vuoksi. Kun Plan rakensi alueelle asianmukaisia käymälöitä käsienpesupaikkoineen, koleratapaukset loppuivat.
Lasten terveydestä ja ravitsemuksesta huolehtimisen lisäksi on tärkeää tarjota lapsille mahdollisuus päästä pian palaamaan turvalliseen arkirytmiin. Siksi järjestämme pakolaisleireillä lapsille väliaikaiskouluja, tilapäisiä esikouluja ja turvallisia päiväkerhoja. Esimerkiksi Kulen leirillä Etiopiassa lähes 11 000 lasta on päässyt Planin tuella kouluun ja 1 500 lasta on aloittanut esikoulun. Tällä leirillä tilapäiskoulujen tilalle on rakennettu myös pysyviä koulurakennuksia.
Vaikeissa oloissa lapsia – erityisesti tyttöjä – on tärkeää suojella väkivallalta, seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja lapsikaupalta. Jos lapsi on jäänyt yksin perheenjäsenten päädyttyä eri leireille tai jopa eri maihin, Plan työskentelee toisistaan eroon joutuneiden perheenjäsenten yhdistämiseksi. Annamme kriisien jalkoihin jääneille lapsille myös psykososiaalista tukea.
Kuluneen vuoden aikana toteutimme kehitysyhteistyötä 51 ohjelmamaassa. Plan International Suomen rahoittamia hankkeita toteutimme 17 maassa.
Työhömme kuului koulutuksen, terveyden, vesi- ja sanitaatiokysymysten, suojelun, taloudellisen turvallisuuden, katastrofityön, lasten ja nuorten osallistumisen ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden hankkeita. Työmme painottui Afrikkaan ja Aasiaan. Ohjelmatyömme keskittyy kolmeen aihealueeseen: koulutukseen ja varhaiskasvatukseen, lastensuojeluun sekä nuorten työllistymiseen.
Olemme viime vuosina hakeneet arvostetulle pitkäjänteiselle ohjelmatyöllemme onnistuneesti rahoitusta useista institutionaalisista lähteistä, esimerkiksi Euroopan unionilta. Kuluneen vuoden aikana teimme uusia hankesopimuksia Mosambikiin, Indonesiaan ja Kameruniin yhteensä 1,8 miljoonan euron arvosta. Kaksi tyttöjen asemaa vahvistanutta EU-rahoitteista hankettamme päättyi Indonesiassa ja Etiopiassa. Vietnamissa jatkuu UN Womenin rahoittama hankkeemme ja Etiopiassa hanke, johon UN Women on antanut Planille lisärahoitusta.
Plan International Suomen varhaiskasvatusprojektit keskittyivät 0–8-vuotiaiden lasten kehityksen tukemiseen. Erityistä huomiota kiinnitimme etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ja vammaisten lasten osallistumismahdollisuuksien parantamiseen. Toteutimme terveyttä ja ravitsemusta painottaneita projektejamme Boliviassa, Etiopiassa, Keniassa, Mosambikissa, Pakistanissa, Ugandassa ja Itä-Timorissa. Vuoden 2015 aikana perustimme tai tuimme näissä maissa kaikkiaan 480 varhaiskasvatuskeskusta. Työmme tavoitti liki 37 000 lasta ja noin 30 000 vanhempaa tai huoltajaa.
Lastensuojeluprojektimme Dominikaanisessa tasavallassa, Etiopiassa ja Togossa keskittyivät ehkäisemään tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja haitallisia perinteisiä käytäntöjä sekä edistämään vammaisten lasten osallistumisen mahdollisuuksia yhteisöissä. Tuimme myös alueellista projektia Aasiassa. Projektit tavoittivat yli 28 000 lasta ja liki 15 000 aikuista.
Myös vammaiset lapset pääsevät aktiivisesti mukaan yhteisöjen elämään.
Maailmassa arvioidaan olevan 93–150 miljoonaa eri tavoin vammaista lasta. Kehitysmaissa vammaisten lasten asema on usein erittäin vaikea ja he saattavat elää liki täysin yhteisön elämästä syrjäytyneinä.
Yksi Planin projekteista selvitti vuonna 2013 vammaisia lapsia koskevia asenteita Länsi-Afrikassa. Asenteet osoittautuivat erittäin kielteisiksi, usein vääristä uskomuksista johtuen. Varsinkin vammaisten lasten osallistumista koulutyöhön vastustettiin yleisesti. Vammaiset lapset kohtasivat myös usein fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Tytöt altistuivat usein lisäksi seksuaaliselle hyväksikäytölle ja laiminlyönneille. Vammaiset lasten suojelun tarve oli ilmeinen. Lisäksi heille haluttiin paremmat mahdollisuudet osallistua yhteisön elämään.
Plan International Suomen ja Plan International Irlannin inkluusioneuvonantaja Frank Velthuizen on tehnyt kahden vuoden ajan työtä vammaisten lasten aseman parantamiseksi ohjelmamaissamme. Neuvonantaja kehittää vammaistyöhön jatkuvasti uusia käytännön työvälineitä ja kokoaa tutkimustietoa lasten aseman parantamiseksi. Työssä otetut edistysaskeleet näkyvät suoraan myös Planin kansainvälisessä toiminnassa, sillä hyvät käytännöt halutaan jakaa läpi koko organisaation.
Vuonna 2015 Plan ja UNESCO käynnistivät Togossa ja Etiopiassa projektit, joissa on kehitetty työvälineitä asenteiden muuttamiseksi myönteisemmiksi ja yhteisön elämään osallistumisen helpottamiseksi. Plan2inclusivize-aineisto kertoo helposti ymmärrettävien piirrettyjen kuvien ja tekstien avulla vammaisuuden syistä ja niistä vaikeuksista ja asenteista, joita vammaiset lapset kohtaavat arjessaan. Työtapa on parantanut lasten koulunkäynnin ja osallistumisen mahdollisuuksia. Vammaiset lapset ovat saaneet äänensä kuuluviin itseään koskevissa asioissa ja päässeet mukaan esimerkiksi suosittuihin lasten leikkeihin. Tämä vahvistaa itseluottamusta ja auttaa kuntoutumaan fyysisesti. Terveet ja vammaiset lapset ovat samalla aiempaa enemmän tekemisissä keskenään.
Plan2inclusivize-työtapamme arvellaan olevan lähivuosina avuksi yli 900 vammaiselle pojalle ja tytölle Togossa ja Etiopiassa. Tämä vammaistyön ”työkalupakki” valmistui kuluneen vuoden aikana ja sitä muokataan lähitulevaisuudessa eri kulttuuri- ja kielialueille sopivaan muotoon. Työvälineiden suunnitellaan leviävän käyttöön myös latinalaisen Amerikan ja Aasian maissa. Kun asenteita saadaan muutettua pysyvästi, vammaiset lapset pääsevät aktiivisesti mukaan yhteisöjen elämään.
Jokainen lapsi on omanlaisensa: kunnioitus, arvostus, empatia ja tasapuolisuus kuuluvat kaikille.
Koulutusprojektimme paransivat tyttöjen ja poikien oppimismahdollisuuksia ja kouluun pääsyä. Olemme parantaneet erityisesti etnisten vähemmistöjen ja syrjäseuduilla asuvien saaman koulutuksen laatua. Työssämme olemme kehittäneet uusia malleja kulttuurienväliseen oppimiseen ja osallistavaan kouluhallintoon. Kuluneena vuonna paransimme etnisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten koulunkäyntimahdollisuuksia Kamerunissa ja Laosissa ja syrjäytyneiden lasten asemaa Ugandassa. Työmme tavoitti suoraan yli 5 700 lasta ja yli 5 700 vanhempaa.
Kehitysmaissa on noin 500 miljoonaa työtöntä tai alityöllistettyä nuorta. Työttömyydestä kärsivät erityisesti tytöt ja naiset. Plan International tukee nuorten ammatillista koulutusta yli 40 maassa. Kuluneen vuoden työllisyysprojekteissamme Dominikaanisessa tasavallassa ja Pakistanissa erityisesti nuoret naiset oppivat ammatillisia ja teknisiä taitoja sekä yrittäjyyttä. Kasvatimme myös nuorisofoorumien ja -verkostojen määrää.
Suomen hallituksen kehitysyhteistyön määrärahoihin tekemät leikkaukset johtivat Planissa 2,5 miljoonan euron säästötarpeeseen. Ulkoasiainministeriö on Plan International Suomen tärkein yksittäinen rahoittaja. Suuri osa tehdyistä leikkauksista kohdistui kansainväliseen ohjelmatyöhön. Jouduimme luopumaan kolmesta tuloksekkaasta hankkeestamme: laajasta lastensuojeluohjelmasta Aasiassa, varhaiskasvatusohjelmasta Keniassa ja nuorten naisten työllistämisohjelmasta Pakistanissa. Jouduimme supistamaan rajusti myös kotimaista asiantuntijatyötä.
Plan International Suomi on osa suurta kansainvälistä järjestöä. Saimme vaikeassa tilanteessa apua muilta Plan-mailta: Ruotsin, Norjan ja Hollannin Planit päättivät jatkaa hankkeita, joita emme enää pystyneet rahoittamaan. Näin laadukas työmme sai jatkua.
Plan International Suomi on suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen edelläkävijä toimintansa läpinäkyvyydessä ja avoimuudessa.
Siirryimme kuluneen vuoden aikana ensimmäisenä suomalaisena kehitysyhteistyöjärjestönä raportoimaan ohjelmatyöstämme kansainvälistä avoimen tiedon International Aid Transparency Initiative eli IATI-standardia käyttäen. Listasimme Suomen ulkoministeriön, Euroopan Unionin ja UN Womenin rahoittamat hankkeet tähän täysin julkiseen tietokantaan. Sen avulla tukijamme ja yhteistyökumppanimme saavat tarkkaa ja läpinäkyvää tietoa tekemästämme kehitysyhteistyöstä. Järjestelmästä löytyvät kaikkien hankkeiden taustatiedot, suunnitelma, kohderyhmä, kestävyys, tavoitteet, kumppanit ja rahoitus. Seuraavaksi järjestelmässä raportoidaan myös tuloksista.
Hanketietoihimme voi tutustua Akvon sivuilta.
Tukijamme ja yhteistyökumppanimme saavat tarkkaa ja läpinäkyvää tietoa tekemästämme kehitysyhteistyöstä.
Olemme edelläkävijä tietoteknologian ja digitaalisten alustojen hyödyntämisessä työmme eri osa-alueilla. Kehitysyhteistyössä tietotekniikka helpottaa muun muassa tietojen välittämistä, kansalaisten äänen kuulumista ja lasten osallistumista.
Plan International Suomi osallistui marraskuussa 2015 kansainväliseen teknologia- ja kasvuyritystapahtumaan Slushiin. Olimme mukana Slushin Impact-osiossa. Se on tarkoitettu kasvuyrityksille, joiden tavoitteena on sosiaalinen vaikuttavuus. Tähän osioon osallistui lisäksi kansalaisjärjestöjä ja rahoittajia. Tavoitteena oli, että kehitysyhteistyöjärjestöt ja startupit oppisivat toisiltaan ja niiden yhteistyöstä voisi syntyä hyviä tuloksia. Planilla onkin tästä hyviä kokemuksia. Aleutia-yrityksen kanssa kehittämämme aurinkoreppu on tuore esimerkki kuluneelta vuodelta.
Pyrimme jatkuvasti innovatiivisuuteen. Vuonna 2015 käynnistämämme Development SmartUps -projektin yhtenä osana oli innovaatiohaaste, jolla halusimme päästä käsiksi paikallisten kehityksen asiantuntijoiden osaamiseen Ugandassa, Etiopiassa, Pakistanissa ja Laosissa. Haasteessa nousi esiin 15 ideaa, joista kolmea päätimme tukea eteenpäin. Yksi näistä oli Vaaleanpunaisten rikšojen projekti Chakwalissa, Pakistanissa.
Pyrimme jatkuvasti innovatiivisuuteen.
Pakistanin Punjab Chakwalissa käynnistämämme rikšataksipalvelu on tarkoitettu vain naisille. Se parantaa naisten turvallisuutta ja mahdollistaa liikkumisen ympäri kaupunkia. Palvelu tarjoaa naisille myös työtä. Palvelun ansiosta naisten itseluottamus paranee ja heidän asemansa teillä liikkujina kohenee. Rikšapalvelun asiakkaat voivat myös matkustaa vapaasti ilman pelkoa häirinnästä.
Punjab Chakwalissa naisten taloudellinen asema on paljon huonompi kuin miehillä. Pakistanin konservatiivisuuden vuoksi naiset omistavat harvoin maata ja heillä on vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon. Uusi yritystoiminta tarjoaa tulonlähteen naisrikšankuljettajille. Samalla se haastaa vallitsevia sukupuolta koskevia ja syrjintää tukevia asenteita. Planin tavoitteena on laajentaa palvelua muille alueille Pakistanissa ja työllistää lisää naisia kuljettajina.
Plan International Suomi käyttää tekniikkaa innovatiivisella tavalla. Varhaiskasvatushankkeissamme Ugandan maaseudulla huomasimme, että henkilökunta hyötyisi yksinkertaisesta, kannettavasta välineistöstä, jolla voisi näyttää opetusvideoita henkilökunnalle, vanhemmille ja muille yhteisön jäsenille. Koska sopivia välineitä ei ollut saatavilla, Plan International Suomi ja Plan International Uganda ryhtyivät brittilähtöisen Aleutia-yrityksen kanssa suunnittelemaan ratkaisua.
Solar Media Backpack eli aurinkoreppu sisältää projektorin, jolla voi näyttää esimerkiksi videoita, valokuvia ja muita esityksiä. Virtarepun avulla voi myös ladata oheislaitteita, kuten matkapuhelimia. Reppu puolestaan ladataan taitettavilla aurinkopaneeleilla. Kaikki tarvittava mahtuu samaan selkäreppuun. Alun perin varhaiskasvatustyöhön suunniteltu reppu sopii myös vaikkapa koulutukseen ja nuorten työllistämisprojekteihin. Ugandan lisäksi reppu tulee käyttöön muihin Planin toimistoihin, joilla on tarvetta kannettaville mediaratkaisuille.
Kanssamme lasten hyväksi toimii joka vuosi valtava määrä vapaaehtoisia. Kuluneena vuonna Planin vapaaehtoiset järjestivät noin 80 tapahtumaa tai tempausta. Lisäksi valokuvanäyttelymme kiersivät taajaan ympäri Suomea.
Olemme valinneet vuodesta 2010 lähtien vuoden vapaaehtoiset tuodaksemme näkyviin lasten oikeuksia edistäviä ihmisiä ja ryhmiä toiminnassamme. Palkitsimme vuoden 2015 Plan-vapaaehtoisina Turun Plan-vapaaehtoisten paikallisryhmän ja it-yritys Dellin vapaaehtoiset. Turun eri-ikäisisten aktiivien ryhmä ideoi ja järjestää kampanjoita, tempauksia ja keskustelutilaisuuksia. Työ kerää paikallisesti paljon huomiota. Dell puolestaan on yrityksenä sitoutunut pitkäjänteisesti vapaaehtoistoimintaamme. Dellin naisverkosto jakaa muun muassa tietoa kehitysmaiden tyttöjen asemasta ja osallistuu lipaskeräyksiin.
Nuoret ovat tärkeässä osassa vapaaehtoistyössämme. Plan International Suomen Lastenhallitus ja Mitä-verkosto toimivat aktiivisesti muun muassa verkossa kampanjoiden. He saavat sosiaalisessa mediassa tuhansia nuoria ottamaan kantaa lasten ja nuorten oikeuksia koskeviin kuviin, videoihin ja päivityksiin.
Myös maahanmuuttajatyössämme toimii suuri määrä vapaaehtoisia. Matkalla- ja Muuttajat!-hankkeissamme vapaaehtoiset ovat ohjanneet muun muassa ryhmätapaamisia, harrastus- ja järjestövierailuja, koulutuksia, kokkausiltoja sekä työpajoja. He ovat järjestäneet omaa toimintaa myös nuorten vanhemmille ja perheille.
Eri-ikäiset ja eri puolilla maata asuvat vapaaehtoisemme ovat työssämme korvaamattomia.
Neljättä kertaa vietetty kansainvälinen tyttöjen päivä oli hieno osoitus vapaaehtoistyömme voimasta. Lastenhallitus ja Mitä-verkosto olivat toteuttamassa yli 120 osanottajan aamiaistilaisuutta, jossa puhuivat ministeri Sanni Grahn-Laasonen, toimittaja Jenni Pääskysaari ja kansanedustaja Pekka Haavisto. Lastenhallituksen tyttöjen päivää käsittelevät aamunavaukset saavuttivat 2 400 oppilasta. Lastenhallitus järjesti Turussa myös työpajan ja Helsingissä kaksi erityisnäytöstä Minä olen Malala -elokuvasta. Molemmissa kuultiin Lastenhallituksen edustajan puheenvuoro tyttöjen oikeuksista, tasa-arvosta ja kouluttautumisesta.
Vapaaehtoisemme tekivät tyttöjen päivästä näyttävän juhlan eri puolilla Suomea. Joensuun Kosiosusi-patsas puettiin pinkkiin, Kemin Sauvatalossa järjestettiin Koska olen tyttö -juhla, Oulussa järjestettiin tyttöjen päivän kulkue ja konsertteja, Porissa tyttöjen päivän eri tapahtumiin lähti mukaan myös paikallisia yrityksiä ja Turussa pinkit viirit liehuivat kaupungintalon saloissa. Vapaaehtoiset järjestivät lipaskeräyksiä ja tempauksia myös Imatralla, Jyväskylässä, Kempeleessä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Tampereella ja Vaasassa.
Yritysyhteistyökumppanimme ovat tärkeässä osassa tyttöjen päivän vietossa. Kuluneena vuonna mukana olivat kumppaneistamme Finavia, Yogaia, Castren&Snellman, Dell ja IVG.
Koulussa ja koulumatkalla tyttöjä suojaavia lakeja rikotaan neljä kertaa sekunnissa. Siksi miljoonat tytöt eivät käy koulua. Plan toteutti kuluneena vuonna Minun lakini -kampanjan, joka nosti esiin maailman tyttöjen kokemaa väkivaltaa ja haastoi puolustamaan tyttöjen oikeutta turvalliseen koulunkäyntiin. Samalla kehotimme maailman johtajia tekemään samoin.
Vapaaehtoisryhmämme osallistuivat Minun lakini -kampanjaan aktiivisesti. Kampanjan aikana keräsimme yli yksitoista tuhatta napinpainallusta tyttöjen kokeman kouluväkivallan vastaisen sitoumuksen merkiksi. Lukuisat julkisuuden henkilöt, poliitikot ja vaikuttajat esiintyivät kampanjan videoilla, ja tunnetut bloggarit tavoittivat yli satatuhatta lukijaa.
Myös yrityskumppanimme lähtivät mukaan Minun lakini -kampanjatyöhön. Esimerkiksi Yogaia-nettijoogastudio lahjoitti lasten oikeuksien päivänä marraskuussa kampanjalle euron jokaisesta Taukojoogan osallistujasta. Myös Planin pitkäaikainen yritysyhteistyökumppani Finavia osallistui kampanjaan sijoittamalla Helsinki-Vantaan lentoasemalle viisi Minun lakini -nappia, joita painamalla lentomatkustajat voivat ottaa kantaa tyttöjen oikeuksiin.
Matkalla, Muuttajat! ja Kokeile ja liiku
PPlan tekee Suomessa työtä maahanmuuttajanuorten parissa ehkäistäkseen syrjäytymistä ja tukeakseen nuoria suomalaiseen arkeen ja yhteiskuntaan tutustumisessa ja kiinnittymisessä. Nuoret saavat koulutusta, mutta myös tilaisuuden tutustua työelämään ja vapaa-ajanviettomuotoihin. Toiminta tapahtuu vertaisryhmissä ja vapaaehtoisten tuutorien tuella. Joihinkin työmme muodoista pääsevät osallistumaan myös nuorten perheenjäsenet.
Kuluneena vuonna työskentelimme kaikkiaan 350 maahanmuuttajanuoren kanssa. Mukana oli yli kolmekymmentä kansallisuutta. Työn kohderyhmänä olivat ensi sijassa oppivelvollisuusiän lopulla Suomeen muuttaneet nuoret. Kumppaneinamme tässä työssä toimivat kunnat, koulut, järjestöt ja nuorisotalot.
Matkalla- ja Muuttajat!-hankkeemme jatkuivat Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Opetusministeriö puolestaan rahoitti Kokeile ja liiku -hankettamme, jossa hyödynsimme liikuntaa kotouttamisen tukena. Saimme lisäksi Suomen kulttuurirahastolta rahoituksen uuteen Yhdessä kesätyöhön -hankkeeseen, jossa kulttuuritoimijat voivat työllistää kesätöihin yhdessä kantasuomalaisen ja maahanmuuttajanuoren.
Nuoret saavat koulutusta, mutta myös tilaisuuden tutustua työelämään ja vapaa-ajanviettomuotoihin.
Planin koulutukset antavat maahanmuuttajanuorille käytännön työkaluja esimerkiksi siihen, miten demokraattisessa yhteiskunnassa voi osallistua ja vaikuttaa. Moni Suomeen muuttaneista tulee oloista, joissa ei ole lainkaan selvää, että muutoksen tavoittelu ja oman mielipiteen ilmaiseminen on mahdollista, sallittua ja suotavaa. Plan haluaa maahanmuuttajatyöllään tuottaa kestäviä ja pitkäjänteisiä vaikutuksia paitsi nuorten omaan elämään myös suomalaiseen yhteiskuntaan.
Yksi demokratiakasvatuksen kokonaisuuksista on lyhytkestoinen ”uppopaistomalli”, jossa ennalta valittua aihetta käsitellään kokemuksiin ja keskusteluihin perustuvilla harjoituksilla. Aiheena voivat olla vaikkapa oman mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen, oikeudet, velvollisuudet ja moraali tai naisen osallistuminen yhteiskunnassa. Muutaman tunnin kokonaisuus sopii kaikenlaisille ryhmille oppilaitoksissa ja järjestöissä eikä vaadi pitkää sitoutumista. Jokainen ryhmän jäsen osallistuu keskusteluihin, hyödyntää omia kokemuksiaan ja nojaa omiin mielipiteisiinsä. Osallistujat saavat itse pohtia ja oivaltaa käsiteltyyn teemaan liittyviä asioita. Näin he saavat arkeensa tarpeellista lisätietoa suomalaisesta yhteiskunnasta.
Planin työhön kuuluvat myös vaikuttamistyö ja globaalikasvatus kotimaassa. Alakoulujen viides- ja kuudesluokkalaisille tarkoitettu Lapsen oikeuksien kymppi -opintokokonaisuutemme on vakiintunut osa Planin globaalikasvatusta. Kymmenen tuplatunnin kokonaisuus tarkastelee lapsen oikeuksia eri näkökulmista. Kuluneena vuonna kokonaisuus oli käynnissä 52 luokassa ympäri Suomen.
Lapsen oikeuksien lähettiläämme toteuttivat kuluneen vuoden aikana yli 700 vierailua ja työpajaa päiväkodeissa, ala- ja yläkouluissa, toisen ja kolmannen asteen oppilaitoksissa, nuorisotaloissa, kerhoissa ja kesäleireillä. Kaikkiaan lähettiläidemme työ tavoitti yli 12 000 kuulijaa. Globaalikoulumme täydennyskoulutti myös varhaiskasvatuksen ammattilaisia.
Jatkoimme myös yhteistyötä suomalaisten ja ugandalaisten koulujen välillä. Osallisena maailmassa -yhteistyöhankkeessa suomalaiset ja ugandalaiset koulut vaihtavat kokemuksia lasten oikeuksien ja osallisuuden vahvistamisesta koulumaailmassa.
Lastenhallitus ja nuorten aikuisten Mitä-verkosto toteuttivat syksyllä 2015 yhdessä Kepan ja Ilmastovanhempien kanssa Askel eteenpäin -kampanjan. Sen vaatimuksena oli, että lapsia ja nuoria on kuunneltava ilmastopolitiikassa. Kampanjaan sai osallistua julkaisemalla kuvan omista jaloistaan hashtagilla #askeleteen tai jättämällä vetoomusviestin verkkosivulle. Kampanjan lopussa Lastenhallitus ja nuorten Mitä-verkosto tapasivat ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen muistuttaakseen siitä, että lasten huomioiminen ilmastopolitiikassa on paitsi ympäristöasia myös lasten- ja ihmisoikeuskysymys.
Lasten äänen Planin päätöksentekoon tuova Lastenhallitus juhli keväällä 2016 viidettätoista syntymäpäiväänsä. Lastenhallitus on toteuttanut vuosien varrella suuren määrän tempauksia ja kampanjoita. Lastenhallituksen nuoret ovat kotoisin eri puolilta Suomea ja kokoontuvat kokouksiin ja koulutuksiin useita kertoja vuodessa. Vastaava toiminta on levinnyt moniin muihin Plan-maihin.
Mitä-verkoston IlmaSTOP-kampanja käynnistyi Maailma kylässä -festivaaleilla keväällä 2016. Kampanjassa pelattiin peliä, jossa tavoitteena oli huomata, että ilmastonmuutokseen voi vaikuttaa monella tasolla. Pelaajia oli kampanjan aikana yli 400, minkä lisäksi moni muukin pysähtyi keskustelemaan sen teemoista. IlmaSTOP-aiheiset sosiaalisen median julkaisut tavoittivat myös paljon kiinnostuneita. Ilmastovaikuttamisen puolesta puhuvan postikortin lähetti pääministerille, valtiovarainministerille ja ympäristöministerille 356 pelaajaa.
Keväällä 2016 lapsijärjestöt (Plan, Pelastakaa Lapset, Suomen UNICEF ja World Vision) järjestivät yhdessä kansanedustajien Lapsen puolesta -ryhmän kanssa lapsen oikeuksia ja yritysvastuuta käsitelleen tilaisuuden. Pikkuparlamentissa kohtasivat kansanedustajat, yritykset, tutkijat sekä joukko Planin lasten ja nuorten ryhmien edustajia. Seminaarivieraat saivat pohtia esimerkiksi kulutuskäyttäytymistään, kun Planin nuoret haastattelivat kansanedustajia näiden omien valintojen eettisyydestä. Lastensuojelun haaste yritystoiminnassa on suuri, eikä se tulevaisuudessakaan katoa.
Yritysvastuu näkyi Planin työssä myös, kun teimme Social Impact -yhteistyötä yritysvastuuverkosto FiBSin kanssa. Plan osallistui työpajoihin ja toi muiden järjestöjen kanssa osaamista ja näkökulmia kehitysvaikutusten mittaamiseen.
Plan International Suomi ja suomalaisyritykset tekevät pitkäjänteistä ja tuloksekasta yhteistyötä. Kuluneena vuonna jatkoimme hyvää yhteistyötämme Nokian ja Metson kanssa. Lisäksi aloitimme uudenlaisen, kestävän kehityksen tavoitteita tukevan kumppanuuden Keskon kanssa. Yritysten kanssa voimme saavuttaa paljon laajempia vaikutuksia kuin yksin.
Kumppaninamme pitkään toiminut Nokia tukee lukutaidon parantamista ja kehittää opetusmenetelmiä 300 koulussa Keniassa. Ugandassa parannamme koulunkäyntiin liittyvää viestintää tekstiviestisovelluksen avulla.
Metson ja Planin yhteistyö jatkui Intiassa. Aloitimme Alwarin alueella Pohjois-Intiassa uuden nelivuotisen jatkohankkeen, jonka avulla myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevat lapset pääsevät kouluun. Hanke tarjoaa 25 kouluun asianmukaiset opetustilat ja parantaa opetuksen laatua. Se kohentaa myös koulujen vesi- ja sanitaatiopalveluja ja lisää oppilaiden tietoa hygieniasta. Neljän vuoden aikana hanke tavoittaa noin 8 000 tyttöä ja poikaa 25 koulussa.
Helsinki-Vantaan lentoasemalla Planin face to face -kampanjointipisteessä matkailijat voivat ryhtyä lahjoittajiksi. Myös vettä ostamalla voi tukea Planin toimintaa. Planin ja Finavian vuonna 2008 alkaneen yhteistyön aikana lentomatkustajat ovat voineet lahjoittaa matkalta jääneet kolikkonsa Pastilli-keräyslippaisiin. Lipaskeräys on laajentunut myös Oulun, Vaasan, Rovaniemen ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemille. Kesällä 2015 lahjoituksia oli kertynyt jo 120 000 euroa.
Yritysyhteistyöhön kanssamme lähti kuluneen vuoden aikana suuri joukko uusia tukijoita. Kiinteistösijoittamiseen ja pitkäaikaiseen osakesijoittamiseen keskittyvä Tallberg-konserni lähti tukemaan varhaiskasvatushankettamme Etiopiassa, ja 40-vuotista suunnittelijanuraansa juhlistanut Ritva Falla ohjasi osan mallistonsa tuotosta tyttöjen koulutuksen ja suojelun edistämiseen.
Yritysten kanssa voimme saavuttaa paljon laajempia vaikutuksia kuin yksin.
Kaupan alan pörssiyhtiö ja maailman viidenneksi vastuullisimmaksi yritykseksi luokiteltu Kesko aloitti kuluneen vuoden aikana yhteistyön Plan International Suomen kanssa. Työ alkoi tutkimushankkeella, joka selvitti kambozhalaisten siirtotyöläisten ja heidän perheidensä oloja Thaimaan kalateollisuudessa. Hanke parantaa siirtotyöläisten työoloja ja heidän lastensa koulutusta ja suojelua Thaimaassa. Yhteistyö parantaa myös tuotantoketjun läpinäkyvyyttä. Tarkoituksena on saada mukaan laaja joukko kalateollisuusyrityksiä ja kansalaisjärjestöjä. Yhteistyö jatkuu vuosien 2015–2018 ajan.
Yritysten toiminta vaikuttaa kehitysmaiden lapsiin monin tavoin. Lapsityövoiman käyttö on vain yksi tuotantoketjun mahdollisista ongelmakohdista. Lasten elämään vaikuttavat merkittävästi myös esimerkiksi vanhempien työolot, perheen asuinolot, perheen tulot ja yhteinen vapaa-aika.
Yritykset voivat valvoa alihankintaketjujensa eettisyyttä ja luokitella riskejä monin tavoin. Ne voivat myös tehdä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa, kuten Kesko nyt tekee Planin kanssa. Yhteistyön avulla Kesko voi aiempaa paremmin ulottaa vastuullisuuden tavoitteensa toimitusketjun ensimmäistä porrasta eli valmistajaa pidemmälle. Keskon ja Planin uudenlainen kumppanuus on myös hyvin linjassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.
Plan tekee kummien tuella pitkäjänteistä työtä antaakseen lapsille mahdollisimman hyvät eväät elämässä pärjäämiseen. Siksi kuluneena vuonna toimintaamme mukaan tulleet ja toiminnassamme jo pidempään mukana olleet kummit ovat meille aina ensiarvoisen tärkeitä. Olemme myös tarvinneet entistä enemmän yksityisten lahjoittajien ja yritysten tukea nyt, kun kehitysyhteistyön valtiollisen rahoituksen leikkaukset vaikuttivat väistämättä suoraan toimintaamme.
Kummiksi voi ryhtyä yksin tai yhdessä. Kummit parantavat tuellaan lasten elinoloja näiden omissa yhteisöissä, jotta tulevaisuus olisi lapsille valoisampi. Toisista ihmisistä välittäminen on globaalissa maailmassa ensiarvoisen tärkeää.
Digitalisoituminen muuttaa Plan-kummiutta, sillä yhteydenpidosta kummien ja kummilasten välillä on tullut selvästi nopeampaa kuin aiemmin. Toivomme, että digitalisoituminen helpottaa kummien mahdollisuuksia seurata kummilapsensa elämää mahdollisimman ajantasaisesti. Sähköiset työvälineet tekevät raportoinnista ja kirjeenvaihdosta selvästi helpompaa myös kummilasten kotiseuduilla.
Olemme kehittäneet edelleen kummien Oma Plan -sivuja. Sivuille on syntymässä kummin ”maailma”, jossa voi hoitaa kaiken mahdollisen kummiuteen liittyvän. Oma Plan -sivuille tallentuu tieto kaikesta tapahtuneesta. Tarjolla on myös muun muassa valmiita kirjepohjia kummilapselle lähetettäviä viestejä varten – aina kun ei ole helppo keksiä, mitä kirjoittaa.
Sähköiset työvälineet tekevät raportoinnista ja kirjeenvaihdosta selvästi helpompaa myös kummilasten kotiseuduilla.
Meille on tärkeää jatkuvasti kehittää uusia ja tuloksekkaita varainhankinnan malleja. Tähän digitaalisuus on tuonut uuden ulottuvuuden. Kulunut vuosi oli varainhankinnallemme merkittävien uudistusten aikaa. Tavoitteenamme oli saada mukaan sekä uusia kummeja että kuukausilahjoittajia, jotka haluavat tukea tyttöjen suojelua ja koulutusta sekä kaikkien lasten tasa-arvoisia oikeuksia.
Toimintaamme tuli kuluneen vuoden aikana mukaan yli tuhat uutta kummia ja yli neljätuhatta uutta kuukausilahjoittajaa. Työskentelemme niin, että jokainen lahjoittaja voi luottaa siihen, että teemme tuloksekasta ja merkittävää työtä maailman lasten hyväksi.
Uudenlaiset varainhankintamuodot tulivat kuluneen vuoden aikana osaksi työtämme. Plan International Suomi aloitti syyskuussa 2015 Ojenna kätesi -varainhankintakampanjan. Se näkyi face to face -työnä esimerkiksi kauppakeskuksissa, toreilla ja sosiaalisessa mediassa. Face to face -kampanjointi on meille myös hyvä tilaisuus kertoa kiinnostuneille järjestömme työstä, tavoitteistamme ja siitä, mihin pyrimme. Toteutamme kampanjaa yhdessä Ruotsin ja Norjan Planien kanssa.
Testamenttilahjoitus on sekin meille uusi lahjoittamisen muoto. Plan International Suomi on mukana monen järjestön yhteisessä Hyvä testamentti -kampanjassa, joka tarjoaa tietoa ja neuvoja sekä jakaa tarinoita hyvän tekemisestä. Testamenttilahjoituksen voi tehdä jokainen täysi-ikäinen. Planin kaltaisen yleishyödyllisen yhteisön ei tarvitse maksaa perintöveroa. Pienikin testamenttilahjoitus auttaa siis suoraan kehitysmaiden lapsia.
1 000 ratkaisevaa päivää -kampanjamme muistutti raskausajan ja varhaislapsuuden merkityksestä lapsen tulevaisuudelle. Plan International työskentelee turvallisen raskausajan, synnytyksen ja varhaislapsuuden takaamiseksi. Terveysklinikkamme auttavat äitejä ja vauvoja, ja työntekijämme kertovat perheille oikeasta ravinnosta, hygieniasta ja turvallisesta, rakastavasta hoidosta.
Plan International Suomen viestintä edisti näkyvästi työtämme tyttöjen oikeuksien, laadukkaan koulutuksen ja lasten suojelun parantamiseksi.
Plan toimi Arman Alizadin Viimeinen ristiretki -tv-sarjan toisen tuotantokauden yhteistyökumppanina. Arman seurasi Kulen pakolaisleirillä Etiopiassa kuvaaja-ohjaaja Tuukka Tiensuun kanssa leirin elämää. Kulen leirillä Plan auttaa lapsia pääsemään kouluun ja suojelee tyttöjä väkivallalta ja hyväksikäytöltä. Arman kuvasi ohjelmansa jakson lisäksi Planin käyttöön videoita pakolaistyttöjen elämästä.
Oma tuotantoryhmämme matkusti tammikuussa Intian Delhiin ja Jharkhandiin, missä kuvasimme tv-inserttejä ja koostimme artikkeleita ja kuvasarjoja tyttöjen kohtaamasta väkivallasta ja suojelusta. Nämä insertit nähtiin kansainvälisenä naistenpäivänä Wings to Fly -konsertin televisiolähetyksessä Ylen TV1:llä. Hanke sai työllemme paljon näkyvyyttä ja tuki myös varainhankintaamme.
Pitkäaikainen yhteistyökumppanimme valokuvaaja Meeri Koutaniemi näkyi maailmalla YK:n silpomisen vastaisena päivänä helmikuussa, sillä Koutanimen kuvasarja ja Etiopiasta tuottamamme tekstiaineisto saivat laajalti kansainvälistä huomiota.
Sosiaalinen media on jatkuvasti erittäin tärkeä osa työtämme. Esimerkiksi Minun lakini -kampanjassa viestintätiimimme aktivoi tukijoita ja sidosryhmiä sosiaalisen median näkyvyyttä hyödyntäen. Minun lakini oli ensimmäinen yhteispohjoismaisena toteutettu tyttöjen päivän vaikuttamiskampanja.
Laadukas Plan-lehtemme ilmestyi jälleen neljä kertaa vuoden aikana. Määrärahaleikkaukset tuntuivat kuitenkin myös julkaisutuotannossamme, sillä jouduimme lopettamaan kehityskysymyksiin ja lasten oikeuksiin syvemmin luotaavan Maailmakuva-julkaisumme.
Jokainen lahjoittaja voi luottaa siihen, että teemme tuloksekasta ja merkittävää työtä maailman lasten hyväksi.
Kansainvälisenä naistenpäivänä 2015 käynnistynyt Wings to Fly – Haaveille siivet -projekti keräsi eri alojen taiteilijoiden voimin varoja tyttöjen suojeluun ja koulutukseen. Taiteilijat toivat taiteensa kautta esille kehitysmaiden tyttöjen tilannetta.
Kampanja sai nimensä Katriina Honkasen säveltämästä ja sanoittamasta Wings to Fly -kappaleesta, jonka inspiraationa toimivat valokuvaaja Meeri Koutaniemen valokuvat kenialaisten tyttöjen sukuelinten silpomisesta. Planin ja taiteilijoiden yhteistyö huipentui kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3.2016, kun joukko suomalaisten rakastamia muusikoita esiintyi tyttöjen ja naisten kohtaamaa väkivaltaa vastaan Savoy-teatterin lavalla. Konsertti esitettiin myös TV1:llä. Sen tuotto ohjautui Planin työhön tyttöjen hyväksi, kehitysmaiden tyttöjen koulutukseen ja suojeluun.
Plan International Suomessa käytiin sen historian ensimmäiset laajat yhteistoimintaneuvottelut kehitysyhteistyörahoituksen kansallisten leikkauksien vuoksi. Kokonaisuudessaan 2,5 miljoonan euron leikkausten takia jouduimme lopettamaan kolme kansainvälistä ohjelmaa, vähentämään 15 henkilötyövuotta eri järjestelyin ja tekemään toimintakuluihimme 0,6 miljoonan euron leikkaukset. Nostimme vuoden 2016 alusta vapaaehtoisesti omarahoitusosuuttamme ulkoasiainministeriön tukemissa ohjelmissamme, jotta rahoitusleikkausten vaikutus ohjelmamaissamme pienenisi.
Tilikauden tuotot
Plan International Suomi toteuttaa kehitysyhteistyötä kummien ja lahjoittajien tuella, institutionaalisella rahoituksella sekä yritysten tuella. Kuluneen tilikauden kokonaistuottomme olivat 15,4 miljoonaa euroa. Vähennystä edellisestä vuodesta oli 0,8 miljonaa euroa.
Planin työtä tukevat tuhannet Plan-kummit. Kummien avulla toimintaamme saatiin 6,1 miljoonaa euroa tuottoa. Syksyllä aloitetun face-to-face-kampanjoinnin avulla työhömme lähti mukaan uusia kummeja ja säännöllisesti lahjoittavia yksityislahjoittajia. Yksityisten ihmisten lahjoituksia kertyi kaikkiaan 1,3 miljoonaa euroa.
Plan International Suomi on myös ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö, ja ministeriö rahoittaa Planin ohjelmia kolmevuotisin sopimuksin. Tällä tilikaudella kumppanuusrahoitus pieneni aiemmasta rahoituspäätöksestä 2,5 miljoonalla euroa. Vaikutus tuntuu myös seuraavalla tilikaudella. Ulkoasiainministeriö on Plan International Suomen merkittävin yksittäinen rahoittaja.
Myös Euroopan unioni on merkittävä työmme rahoittaja. Siltä saimme rahoitusta 1,1 miljoonaa euroa. Kotimaassa tehtävää työtämme tukivat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Raha-automaattiyhdistys yhteensä 0,4 miljoonalla eurolla. YK:n tasa-arvojärjestö UN Women tuki 0,4 miljoonalla eurolla Planin projekteja Etiopiassa ja Vietnamissa.
Saimme Unicefin kautta 0,4 miljoonaa euroa humanitaarisen työn projektirahoitusta katastrofityöhön Etiopiassa ja Kamerunissa. Haimme myös ensimmäistä kertaa ulkoasiainministeriön humanitaarista rahoitusta ja saimme päätöksen 0,6 miljoonan euron summasta käytettäväksi Jordaniassa sijaitseville Syyrian sotaa paenneiden pakolaisleireille. Toiminta käynnistyi Jordaniassa tapahtuneiden viivytysten vuoksi kuitenkin vasta uudella tilikaudella.
Yritysyhteistyömme tuotto oli 0,6 miljoonaa euroa. Lukuisat pitkäaikaisesti meitä tukeneet yritykset jatkoivat työmme tukemista.
Tilikauden kulut
Plan International Suomen kuluneen tilikauden kokonaiskulut olivat 15,6 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna kulut olivat 15,2 miljoonaa.
Käytimme kokonaistuotostamme ohjelmatyöhömme kaikkiaan 10,3 miljoonaa euroa. Kehitysohjelmien kulutus oli odotettua hitaampaa, ja projektien aloitukset, esimerkiksi Jordaniassa, viivästyivät meistä riippumattomista syistä. Kotimaassa käytimme ohjelmatyöhön yhteensä 1,2 miljoonaa euroa.
Edellisvuotta enemmän rahaa käytimme varainhankintaan, kaikkiaan 3,6 miljoonaa euroa. Teimme merkittäviä investointeja varainhankinnan järjestelmiin ja muihin uudistuksiin, jotta voimme jatkossakin varmistaa omarahoitusosuutemme ja ohjelmatyön kasvun ja jatkuvuuden. Tavoitteenamme on myös jatkuvasti parantaa varainhankintamme kustannustehokkuutta.
Plan International Suomen järjestöviestinnän, hallinnon, talouden ja tietotekniikan kokonaiskulut pysyivät edellisvuotisella tasolla eli 1,7 miljoonassa eurossa. Valtion budjetista johtuvat rahoitusleikkaukset näkyvät jatkossa hallinnossa eläkejärjestelyinä ja muina säästöinä. Säästöä syntyy seuraavalla tilikaudella esimerkiksi siitä, että järjestömme muuttaa aiempaa pienempiin toimistotiloihin.
Tilivuoden 2016 tasekirja ja tilintarkastuskertomus.
Kummien,lahjoittajien ja yritysten tuki sekä institutionaalinen rahoitus mahdollistavat tuloksekkaan työmme kehitysmaissa.
Plan Suomesta tuli tänä vuonna Plan International Suomi, koska kansainvälinen kattojärjestömme siirtyi yhtenäiseen nimikäytäntöön kaikissa 71 toimintamaassaan. Haluamme korostaa myös nimen avulla Planin työn kansainvälisyyttä.
Plan International Suomen toiminnasta vastaava hallitus kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Pääsihteerinämme jatkoi Ossi Heinänen. Hän vastaa Planin päivittäisen toiminnan johtamisesta. Kuluneen vuoden aikana hallituksemme puheenjohtaja vaihtui. Pitkäaikaisen puheenjohtajamme Gunvor Kronmanin jälkeen tehtävässä aloitti Tuula Kallio, joka on Suomen suurimman mediatoimiston Dagmar Oy:n toimitusjohtaja. Hänet tunnetaan vastuullisuutta ja tuloksellisuutta korostavana, innovatiivisena ja kehittävänä johtajana. Kallio tuntee työmme hyvin, sillä hän on toiminut Plan International Suomen hallituksessa vuodesta 2011 lähtien.
Järjestömme palveluksessa oli keskimäärin 59 henkilöä. Luku sisältää vakinaisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa työskennelleen henkilöstömme. Noin 6–7 henkilöä oli vuoden aikana opinto-, perhe- ja muilla vapailla.
Kehitysyhteistyövarojen leikkaukset kohdistuivat suoraan henkilöstömme määrään. Työmme lasten oikeuksien puolustamiseksi on kuitenkin jatkunut monipuolisena, sillä henkilöstömme on osoittanut joustavuutta ja kollegiaalista huolenpitoa vaikeasta ja vaativasta tilanteesta huolimatta.
Leikkaukset tuntuvat jatkossa myös muissa toimintakuluissamme. Plan International Suomi työskentelee jatkossa selvästi aiempaa pienemmissä toimitiloissa, uudessa monitilatoimistossa.
Uudessa toimitilassamme verkostoitumisen mahdollisuudet erilaista työtä tekevien osaajiemme kesken ovat entistä joustavammat. Etenemme työssämme kohti yhä kattavampaa digitalisaatiota. Työtapamme, työn tekemisen paikat ja työvälineet muuttuvat, mikä on samaan aikaan iso murros ja askel kohti tulevaisuutta.
Henkilökuntamme sitoutuminen ja ammattitaito ovat Plan International Suomen vahvuuksia. Onnistumisemme tärkein edellytys on henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Koulutamme henkilökuntaamme jatkuvasti niin, että työntekijämme pystyvät vastaamaan kehitysyhteistyön muutoksiin ja yleisemminkin työelämän uusiin haasteisiin.
Henkilökuntamme sitoutuminen ja ammattitaito ovat Plan International Suomen vahvuuksia.
