Toiminta 2015

Plan International on yksi maailman suurimmista ja vanhimmista lastenoikeusjärjestöistä. Uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton Plan toimi vuonna 2015 kaikkiaan 71 maassa. Tavoitteenamme on parantaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten elämää ja tyttöjen asemaa kehitysmaissa. Työmme osa-alueita ovat koulutus, terveys, vesi ja sanitaatio, suojelu, taloudellinen turvallisuus, katastrofityö, lasten osallistuminen sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys.

Tilivuonna 2015 kansainvälisen Planin toiminta laajeni edellisvuodesta uuteen maahan, Nigeriaan. Afrikan väkirikkaimmassa maassa työskentelemme tyttöjen koulutuksen ja suojelun puolesta. Planin ohjelmatyö Nigeriassa käynnistyy yhteiskunnallisesti vaikeassa tilanteessa, jossa terroristijärjestö Boko Haram on väkivaltaisesti hyökännyt koulutusta ja tyttöjen oikeuksia vastaan.

Kaikkiaan 71 Plan-maasta 51 on ohjelmamaita, 21 lahjoittajamaita (kaksi lahjoittajamaata, Intia ja Kolumbia, ovat myös ohjelmamaita.) Maailmanlaajuisesti Plan käytti vuonna 2015 toimintaansa 810 miljoonaa euroa, missä on 14 % kasvua edellisvuoteen. Toteutimme toimintakaudella 216 ohjelmaa ja yli 4 000 hanketta, joiden vaikutuspiirissä oli kaikkiaan yli 100 miljoonaa lasta.

Kansainvälisen järjestön osana Plan International Suomi toteuttaa kehitysyhteistyötä kummien ja lahjoittajien tuella, institutionaalisella rahoituksella sekä yritysten tuella. Työtämme tukee yli 18 000 suomalaista kummia, mikä tekee Planista Suomen suurimman kummijärjestön. Maailmanlaajuisesti Planin kummitoiminnan piirissä oli toimintakaudella 1,4 miljoonaa lasta.

Plan International Suomi on ulkoasiainministeriön ohjelmatukijärjestö. Ministeriö rahoittaa Planin ohjelmia kolmivuotisin sopimuksin, joista edellinen vuosille 2012–2014 päättyi kuluneella toimintakaudella. Plan International Suomen työ tavoitti kolmivuotiskauden aikana yhteensä yli 600 000 lasta 15 maassa. Esimerkiksi tukemistamme peruskoulutuksen parannuksista hyötyi suoraan liki 97 000 tyttöä ja 82 000 poikaa, ja lastensuojelutoimintaamme osallistui yli 420 000 lasta ja aikuista.

Kaikkiaan Plan International Suomi käytti vuonna 2015 kehitysohjelmiin 11,2 miljoonaa euroa. Muiden rahoituslähteiden, kuten EU-rahan, osuus kehitysohjelmissa kasvoi edellisvuodesta. Solmimme uusia sopimuksia hankkeista Kambodzhaan, Etiopiaan ja Keniaan. Yritysyhteistyössä vahvistimme rooliamme edelläkävijänä, joka tuloksellisesti hyödyntää tietoteknologiaa kehitysohjelmien tukena. Asemamme humanitaarisen työn toimijana vahvistui EU:n myöntämän ECHO-statuksen ansiosta.

Plan International Suomi laati tilikauden aikana uuden strategian linjassa kansainvälisen Planin kanssa. Ohjelmatyössä koulutuksen ja varhaiskasvatuksen, lasten suojelun ja nuorten työllistymisen rinnalle nousivat uusina teemoina ilmastonmuutokseen varautuminen sekä hallinnon ja nuorten osallisuuden parantaminen.

Katso pääsihteeri Ossi Heinäsen summaus kuluneesta vuodesta:

Ulkoministeriön tukeman, vuosina 2012–2014 toteutetun ja viime toimintakaudella päättyneen kumppanuusohjelman koko budjetti oli 21,2 miljoonaa euroa, josta omarahoitusosuutemme oli 15 prosenttia. Työn painopisteitä olivat lastensuojelu, varhaiskasvatus, koulutus ja nuorten työllistyminen. Hankimme kuluneen tilikauden aikana myös uutta EU:n ja YK-järjestöjen rahoitusta yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa. Varat suuntautuvat mm. humanitaariseen työhön, nuorten osallisuushankkeeseen Keniassa sekä ilmastonmuutokseen liittyvään työhön Kambodzhassa.

Ulkoministeriön tuella toteutimme hankkeita menestyksekkäästi kaikkiaan 15 maassa Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Ugandassa Planin varhaiskasvatusmalli on saanut runsaasti tunnustusta ja hallitus suunnittelee mallin ottamista käyttöön kansallisella tasolla. Myös tyttöjen koulutuksessa olemme saavuttaneet hyviä tuloksia: kun aloitimme peruskoulutuksen tasoa parantavan työn ohjelmayhteisöissä vuonna 2012, vain 30 prosenttia tytöistä suoritti peruskoulun loppuun. Nyt osuus on noussut 80 prosenttiin.

Planin pitkäjänteisen työn ansiosta myös opetuksen laatu on Ugandan hankealueillamme parantunut. Esimerkiksi Tororon alueen koulut nousivat vuosina 2012–2014 sijalta 28 sijalle 9 kansallisissa loppukokeissa. Teimme hankkeessa Nokian kanssa uraauurtavaa, tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävää yhteistyötä, jonka ansiosta saimme työstämme kansainvälisen Planin innovaatiopalkinnon. Kouluhanke jatkuu myös kuluvalla kolmivuotiskaudella. Nyt sen piirissä on noin 40 000 lasta ja noin 30 000 aikuista.

Boliviassa saimme hankekaudella 25 400 lasta laadukkaan varhaiskasvatuksen piiriin. Kun aloitimme työn, vain 17 prosenttia lapsista vastasi kehitystasoltaan ikäryhmäänsä. Tänä päivänä varhaiskasvatustyössämme mukana olevista lapsista vähintään 70 prosentin arvioidaan kehittyvän ikätasonsa mukaisesti.

Kansainvälinen Plan käytti vuonna 2015 varhaiskasvatukseen yhteensä 118 miljoonaa euroa. Summalla mm. koulutimme yhteensä 226 000 terveydenhoidon ammattilaista ja vapaaehtoista sekä käynnistimme liki 11 000 esikoulua. Peruskoulutukseen investoimme kaikkiaan 99 miljoonaa euroa, jolla koulutimme 112 000 opetusalan työntekijää sekä rakensimme tai kunnostimme käyttöön 2 400 koulurakennusta.

Lastensuojelussa polttavimpiin haasteisiin kuuluvat tyttöihin kohdistuvat haitalliset perinteet, kuten lapsiavioliitot ja sukuelinten silpominen. Etiopiassa Planin työ on kuluneella kolmivuotiskaudella vaikuttanut paikalliseen lainsäädäntöön siten, että kaikkiaan 14 yhteisöä päätyi luopumaan näistä käytännöistä ja kieltämään niiden harjoittamisen. Uuden kumppanuusohjelman aikana työ jatkuu 12 yhteisössä, jossa asuu yhteensä 125 000 ihmistä.

Ruohonjuuritason hankkeiden tukena oli Planin kansainvälinen työ lasten oikeuksien vahvistamiseksi. Järjestöjen yhteisessä rintamassa Plan oli mukana vaikuttamassa kansalliseen ja kansainvälisiin lakeihin, joilla pyritään luomaan painetta haitallisten perinteiden hylkäämiseksi. Merkittävä saavutus oli YK:n yleiskokouksen päätöslauselma, jossa maailman kaikkia maita kehotetaan kieltämään lapsiavioliitot kansallisissa laeissaan. Eri puolilla maailmaa toteutimme lapsiavioliittoa vastustavia kampanjoita 20 maassa, ja yhteensä ne tavoittivat yli 150 000 tyttöä. Kokonaisuudessaan ohjelmatyömme piirissä oli kolme miljoonaa tyttöä.

Työssämme pyrimme varmistamaan, että myös katastrofitilanteessa lasten perustarpeet sekä suojelu ja koulunkäynti turvataan. Tärkeä osa työtä on katastrofien ennakointi ja niihin varautuminen ohjelmamaissa. Monilla katastrofialueilla olemme jo valmiiksi läsnä kehitysohjelmiemme kautta, mikä nopeuttaa työskentelyä akuutin kriisin aikana. Esimerkiksi Nepalin maanjäristyksen jälkeen tukemme tavoitti ensimmäisten kahdeksan viikon aikana yli 8 600 lasta.

Vuonna 2015 Plan International Suomi jatkoi humanitaarista työtä pakolaisten keskuudessa Ugandassa, Etiopiassa ja Malissa. Pakolaisleireillä Pohjois-Ugandassa tuimme eteläsudanilaisten lasten hyvinvointia yhteistyössä Unicefin kanssa. Perustimme leirille varhaiskasvatuskeskuksia ja lapsiystävällisiä tiloja sekä koulutimme vapaaehtoisia ohjaajia ja vahvistimme lastensuojelua. Myös Etiopiassa vahvistimme yhteisöjen lastensuojelumekanismeja, ylläpidimme lastensuojelurekisteriä ja seurasimme lastensuojelurikkomuksia. Tuimme lasten pääsyä kouluun rakentamalla kouluja ja varhaiskasvatuskeskuksia. Pakolaistyömme Malissa jatkui osana laajempaa ohjelmaa ja keskittyi lapsiystävällisiin tiloihin ja varhaiskasvatukseen.

Plan International Suomen institutionaalinen rahoitus humanitaariseen työhön tilikauden aikana oli 0,8 miljoonaa euroa, minkä lisäksi saimme yksityislahjoituksia mm. Nepalin keräyksestä. Pitkäaikaisen, laadukkaan työmme ansiosta saimme toimintakauden aikana EU:n humanitaarisen avun ECHO-statuksen. Myös ulkoministeriö hyväksyi meidät humanitaariseksi yhteistyöjärjestökseen. Työntekijöitämme oli aktiivisesti mukana katastrofialueilla osana kansainvälisen Planin koordinoimaa humanitaarista työtä.

Kansainvälisesti Planin suuriin humanitaarisen työn ponnistuksiin kuului vuonna 2015 työ ebolaepidemian kukistamiseksi Länsi-Afrikassa. Koulutimme liki 17 000 ihmistä toimimaan tautia vastaan Liberiassa, Sierra Leonessa ja Guineassa.

Kuluneen vuoden aikana Planin lapsen oikeuksien lähettiläät pitivät 1 300 oppituntia yhteensä lähes 200 koulussa ja nuorisotalossa. Niitä oli seuraamassa 14 000 lasta ja nuorta. Opettajien ja kasvattajien tueksi julkaisimme Kuvien tarinat - kirjan, jonka tarkoitus on kehittää media- ja kuvalukutaitoa ja ymmärrystä lasten oikeuksista kuvien kautta. Kirjan kirjoittajat ovat media-, taide- ja museoalan ammattilaisia.

Kolme vuotta jatkunut yhteistyö suomalaisten ja ugandalaisten koulujen välillä syveni kuluneen toimintakauden aikana. Osallisena maailmassa -yhteistyöprojektissa 11 suomalaista ja 11 ugandalaista kumppanikoulua vaihtaa kokemuksiaan lasten oikeuksien ja osallisuuden vahvistamisesta koulumaailmassa. Yhteistyön ansiosta ugandalaiskoulut ovat ottaneet käyttöön suomalaisen vertaissovittelumallin, verson, hyvin tuloksin.

Planin vapaaehtoiset järjestivät kuluneella toimintakaudella kaikkiaan 165 tapahtumaa valokuvanäyttelyt mukaan lukien. Tyttöjen päivä näkyi ympäri maata 12 paikkakunnalla vapaaehtoisten toteuttaminen näkyvyystempausten, tapahtumien ja lipaskeräysten ansiosta. Vapaaehtoiset koordinoivat menestyksekkäästi Nenäpäivän järjestöyhteistyötä Kemissä ja Turussa. Valitsimme viidettä kertaa myös vuoden vapaaehtoiset, jotka palkittiin pitkästä toiminnastaan lasten oikeuksien hyväksi.

Toimintakaudelle osuivat eduskuntavaalit, jotka näkyivät vahvasti Lastenhallituksen, Mitä-verkoston ja vapaaehtoisten toiminnassa. Lastenhallitus järjesti lasten oikeuksia ja kehitysyhteistyötä käsitteleviä vaalipaneeleita Jyväskylässä, Tampereella, Turussa ja Helsingissä. Vaalien jälkeen lapset veivät henkilökohtaisesti terveisensä uusille kansanedustajille järjestöjen Painavaa asiaa -tapahtumassa.

Nuorten Mitä-verkosto oli esillä erityisesti valtakunnallisella Sukupuoliroolien vangit -kampanjallaan. Kampanja haastoi sekä suomalaiset nuoret että poliittiset vaikuttajat ja päättäjät pohtimaan sukupuoliroolien vaikutuksia omassa elämässään. Kampanjan symboli oli tapahtumissa kiertänyt kalterihäkki, josta pääsi vapaaksi ratkaisemalla sukupuolten tasa-arvoon liittyviä tehtäviä.

Erillisrahoituksella teimme Suomessa erityisesti maahanmuuttajatyötä. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama, nelivuotinen Matkalla-hanke keskittyy oppivelvollisuusiän loppupuolella Suomeen muuttaneiden nuorten ja heidän vanhempiensa tukemiseen. Toimintakaudella käynnistyi uutena myös demokratiakasvatushanke Muuttajat!, jonka tavoitteena on lisätä maahanmuuttajanuorten tietoa vaikutusmahdollisuuksistaan ja tuoda osallistumiskanavat osaksi nuorten jokapäiväistä elämää. Hanke on suunnattu 15–29-vuotiaille, Suomeen oppivelvollisuusiän loppupuolella saapuneille nuorille. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella käynnistyi vuonna 2015 myös maahanmuuttajanuoria liikunnan kautta integroiva Kokeile ja liiku -hanke. Työssämme on vuosittain mukana yli 30 kansallisuutta edustavia nuoria.

Vuonna 2015 päättyi niin ikään opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Ei vihapuheelle -liike, joka tuki erityisesti opettajia ja kasvattajia vihapuheen vastaisessa työssä. Liike tavoitti sosiaalisessa mediassa päivittäin yli 25 000 seuraajaa. Liikkeen tuottamat materiaalit opettajille, kasvattajille ja nuorisotyötä tekeville ovat verkossa saatavilla myös työn päätyttyä.

Yhteistyössä Kehittämiskeskus Opinkirjon kanssa toteutimme Aktiiviseksi maailmankansalaiseksi koulun kerhossa -hankkeen, jossa kehitimme alakouluikäisten lasten yhteiskunnallista kerhotoimintaa.

Olemme tehneet Koska olen tyttö -kampanjassa uraauurtavaa, globaalia tutkimusta tyttöjen asemasta. Sukupuolen ja iän perusteella eriteltyä, tyttöihin rajattua dataa on kaikkiaan ollut saatavilla huonommin kuin esimerkiksi lapsia tai naisia yleisesti käsitteleviä tilastoja, vaikka tyttöjen asema monissa kehitysmaissa asettaa heidät erityisen haavoittuvaan asemaan. Vuosittainen Maailman tyttöjen tila -raportti on koulutusta, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä sekä tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan tutkimuksemme lippulaiva. Vuonna 2015 julkistimme raportin tyttöjen päivän alla myös Suomessa.

Kuluneella toimintakaudella kampanjamme sai tuekseen yhä useamman maailman hallituksista ja johtajista, mukaan lukien yhdeksän presidenttiä. Se vaikutti 22 lain muuttamiseen ja 18 uuden tyttöjä suojelevan lain ja säädöksen asettamiseen.

Lasten osallisuus on meille tärkeää myös organisaation sisällä, ja kuluneen vuoden aikana jo yli puolet toimistoistamme ympäri maailman osallisti heitä päätöksentekoon.

Plan International Suomi on ollut kansainvälisen Planin kärjessä luomassa ohjelmatyöhön mittareita, joiden avulla voimme arvioida käytännössä hankkeiden vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon ja tyttöjen aseman parantamiseen. Global Girls Innovation Programme -ohjelma tekee pioneerityötä mallintamalla, millä tavoin tytöt voivat olla mukana hankkeiden suunnittelussa, tutkimuksessa, päätöksenteossa ja vaikuttamistyössä. Vuonna 2015 GGIP-ohjelman painoarvo järjestön sisällä kasvoi merkittävästi, eikä ole sattumaa, että ohjelman johtaja ja pääinnovaattori valittiin tehtäväänsä juuri Suomen toimistosta.

Plan International Suomi on kokoaan suurempi tekijä myös teknologian hyödyntämisessä kehitysyhteistyön tukena. Kansainvälinen organisaatio palkitsi vuonna 2015 yhteistyöhankkeemme Nokian kanssa Planin parhaana innovaatiohankkeena. Tämä koulutushanke Ugandassa jatkuu yhä.

Planin kummit tukevat kehitysmaiden lapsia. Jokaisella kummilla on oma kummilapsi, jonka kanssa hän voi halutessaan olla kirjeenvaihdossa ja jonka luona voi myös vierailla. Kummilapset eivät saa erityiskohtelua muihin lapsiin verrattuna, vaan tuesta hyötyy koko yhteisö.

Koko kansainvälinen organisaatiomme on viime vuosina uudistanut kummiutta ja vienyt yhteydenpitoa sähköiseen suuntaan perinteisten paperikirjeiden väistyessä. Plan International Suomi uusi kummiuteen liittyvät tietojärjestelmänsä toimintakauden aikana. Nyt kummit voivat hallinnoida tietojaan paremmin Oma Plan -sivujensa kautta ja pääsevät käsiksi esimerkiksi kirjeenvaihtohistoriaansa, joka tallentuu tietokantaan automaattisesti. Tavoitteena on nopeuttaa yhteydenpitoa kummien ja kummilasten välillä: kun kirjeet on aiemmin pitänyt lähettää perinteisessä postissa ja vastauksen saaminen on saattanut viedä kuukausia, voidaan ohjelmamaissakin yhä useammin skannata kylissä kirjoitetut kirjeet suoraan tietojärjestelmään.

Valvomme ja kehitämme edelleen kummitoiminnan tuloksellisuutta. Kansainvälisen järjestön vuonna 2015 käyttöön ottamien, uusien mittareiden ansiosta pystymme seuraamaan tuen vaikutuksia kummilasten ja heidän yhteisöjensä elämään aiempaa täsmällisemmin. Kuluneen toimintakauden aikana saimme työmme useissa yhteisöissä päätökseen, kun tulokset seurantajaksolla oli saavutettu.

Suurin kumppanimme oli Nokia, jonka tukema viisivuotinen koulutushanke parantaa lukutaitoa ja kehittää opetusmetodeja 300 koulussa Keniassa. Nokian ja Planin hanke Ugandassa puolestaan parantaa koulun, kodin ja viranomaisten kommunikaatiota tekstiviestisovelluksen avulla. Yhteistyö Metson kanssa jatkui Intiassa. Uusi nelivuotinen hanke Alwarin alueella Pohjois-Intiassa on jatkoa kouluhankkeelle, joka tuo laadukkaan koulutuksen myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten ulottuville.

Rahoituksen lisäksi yritykset voivat tuoda hankkeeseen osaamista omalta erityisalaltaan. Keskon kanssa Plan aloitti tutkimuksen, joka selvittää Thaimaan kalateollisuudessa työskentelevien siirtotyöläisten asemaa ja heidän lastensa mahdollisuuksia suojeluun ja koulunkäyntiin.

Toimintakaudella teimme avauksia myös uudentyyppiseen yhteistyöhön, jossa mukana ovat tiiviisti myös yritysten henkilöstö ja asiakkaat. Esimerkiksi Wärtsilän henkilöstö sai äänestää vaihtoehdoista itselleen mieluisan hyväntekeväisyyskohteen, jolloin valituksi tuli Planin kampanja tyttöjen koulutuksen edistämiseksi. Seppälä toi yhteistyöhön mukaan myös asiakkaansa, jotka saattoivat pyöristää ostostensa loppusumman ylöspäin Planin hyväksi.

Rakennuksia valaistiin pinkiksi ympäri maailmaa, ja Plan luovutti YK:n pääsihteerille valokuvavetoomuksen, jossa kaikkiaan 2,3 miljoonaa ihmistä viittaa kädellään tyttöjen koulutuksen puolesta. Suomessa kokosimme poliitikkoja ja vaikuttajia keskustelemaan tyttöjen asemasta ja vapaaehtoisemme järjestivät tempauksia useilla paikkakunnilla.

Edistimme kansainvälistä Koska olen tyttö -kampanjaamme myös muilla rintamilla. Palkittu valokuvaaja Meeri Koutaniemi kuvasi ja koosti Kampin kauppakeskukseen valokuvanäyttelyn nepalilaisista tytöistä, jotka Plan on vapauttanut orjuuteen rinnastuvasta kamalari-asemastaan. Etiopiassa Koutaniemi puolestaan dokumentoi hankettamme tyttöjen sukuelinten silpomista ja lapsiavioliittoja vastaan. Molemmat aiheet saivat laajasti medianäkyvyyttä Suomessa ja kuvia käytettiin myös kansainvälisissä yhteyksissä.

Teimme toimintakaudella yhteistyötä myös juontaja Arman Alizadin kanssa ohjelmassa Arman ja aymara-lapset. Formaatti tavoitti uusia tukijaryhmiä ja sai paljon julkisuutta sosiaalisessa mediassa. Alizad oli mukana myös kampanjassamme, joka toi esiin kehitysmaiden lasten unelmia ja rohkaisi ihmisiä toimimaan niiden toteutumiseksi. Tuotimme yhteistyössä tv-kanava Nelosen kanssa The Voice Kids -ohjelmaan Plan-jakson.

Kannustimme tukijoitamme sekä kertalahjoituksiin, kuukausilahjoituksiin että kummiuteen. Erityisesti kehitimme eteenpäin säännöllisen lahjoittamisen muotoja, sillä pitkäjänteinen tuki antaa toiminnallemme vankimman pohjan. Digitaalisuudella ja sosiaalisella medialla, mukaan lukien blogi-yhteistyö, on varainhankinnassamme yhä keskeisempi rooli. Vahvistimme myös valmiuttamme kiireellisiin katastrofikeräyksiin.

Uusi ja menestyksekäs, vuonna 2015 käynnistetty varainhankinnan muoto oli face-to-face-asiakashankinta pääkaupunkiseudulla sekä Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Lahdessa. Sen teemoina olivat tyttöjen koulutus ja suojelu. Osallistuimme toimintakauden aikana myös järjestöjen yhteiseen testamenttilahjoituskampanjaan. Tyttöjen päivänä toteutimme vapaaehtoisvoimin valtakunnallisen lipaskeräyksen.

Audiovisuaalinen kerrontamme vahvistui ja sai tunnustusta. Vuoden aikana toteutimme useita videokuvaa innovatiivisesti hyödyntäviä materiaaleja. Julkaisimme Plan International Suomen vuosikertomuksen ensimmäistä kertaa pelkästään verkkototeutuksena, ja se sai erityisesti visuaalista ilmettä kiittävän kunniamaininnan ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n vuosikertomusarviossa.

Plan International Suomen tilikauden kokonaistuotot, 16,2 miljoonaa euroa, olivat edellisen vuoden tasolla. Yksityislahjoitusten osuus sekä kansainvälisiltä järjestöiltä saatu rahoitus kehitysohjelmiin kasvoivat samalla, kun julkisen rahoituksen osuus pieneni.

Kokonaistasolla emme yltäneet aivan tilivuoden tuottotavoitteeseen, vaan jäimme siitä kolme prosenttia. Rahoitussopimuskauden vaihtuminen hidasti jonkin verran ohjelmien toteutusvauhtia kohdemaissa, mikä suoriteperusteisessa kirjaustavassa vaikuttaa tilikaudelle kirjattavien tuottojen määrään. Uusien institutionaalisten rahoitussopimusten hankinnassa pääsimme 80 prosenttiin tavoitteesta. Yksityisvarainhankintamme tulokset ylittivät selvästi odotukset, kun taas yritysyhteistyössä jäimme tavoitteesta. Toimintaympäristön oletetaan säilyvän vaikeana jatkossakin.

Tilikauden kokonaiskulut olivat 15,2 miljoonaa. Koko säätiön kaikkien eri toimintojen yhteenlasketut, Suomessa toteutuneet kulut kasvoivat kolme prosenttia edellisvuodesta, saman verran kuin kulubudjetti ylittyi.

Plan international Suomen tuotot
16,2 miljoonaa euroa

Plan international Suomen kulut
15,2 miljoonaa euroa

Säätiön tulos tilikaudelta oli poikkeuksellisesti 994 000 euroa ylijäämäinen. Tälle suurehkolle summalle kohdentamattomia testamenttilahjoituksia säätiön hallitus katsoi tarpeelliseksi määrittää erityisen käyttötarkoituksen, joten ne jätettiin tilikauden lopussa tilittämättä jo käynnissä oleviin kehitysohjelmiin. Tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä säätiön hallitus päätti, että ylijäämä käytetään humanitaaristen ohjelmien rahoittamiseen kohdemaissa seuraavien vuosien aikana.

Ohjelmatyön osuus kokonaiskuluista oli yhteensä 11,2 miljoonaa euroa eli 74 prosenttia, eli emme tilikaudella päässeet tavoitteeseen 80 prosentin osuudesta. Tämä johtui yhtäältä panostuksesta varainhankintaan ja sen järjestelmiin, mikä näkyykin jo lahjoitustuottojen kasvuna, toisaalta budjetoitua pienemmistä julkisen rahoituksen tuottokirjauksista. Kolmanneksi lukuun vaikutti tilikaudelle kirjattu ylijäämä.

Ohjelmatyön kuluista tilitimme 8,6 miljoonaa euroa (57 % kokonaiskuluista) Planin kansainvälisiin kehitysyhteistyöohjelmiin. Kansainvälisen ja kotimaan työn ohjelma- ja tekniseen tukeen käytimme 1,1 miljoonaa euroa (7 %), kotimaan ohjelmatyöhön 1,0 miljoona euroa (7 %) ja vaikuttamistyöhön, kehityskasvatukseen ja -viestintään 0,5 miljoonaa euroa (3 %).

Varainhankinnan kulut olivat 2,3 miljoonaa euroa (15 % kokonaiskuluista). Tilivuoden aikana otimme käyttöön varainhankinnan ja asiakashallinnan uuden järjestelmän, jonka suunniteltua pidempään kestänyt siirtymäaika kasvatti varainhankinnan kuluja ja jonkin verran myös viivästytti lahjoittajapalvelujen uudistusta.

Järjestöviestinnän, johdon ja hallinnon sekä talouden ja tietotekniikan kulut olivat yhteensä 1,7 miljoonaa euroa (11 %).

Toiminnastamme Suomessa vastaa säätiön hallitus ja päivittäisestä johtamisesta pääsihteeri. Plan International Suomen pääsihteerinä toimii Ossi Heinänen.

Hallituksessamme oli tilikaudella kahdeksan jäsentä. Planin hallituksen puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Gunvor Kronman. Hallituksen jäseninä toimivat Kati Ihamäki, Tuula Kallio, Timo Kaunisto, Tauno Kääriä ja Pentti Sydänmaanlakka. Hallituksen nuorisojäsenenä toimi Anniina Kontinen, Mitä-verkostoa edusti Sara Nurmilaukas ja lastenhallitusta edusti Sofia Böling. Hallitus kokoontui tilikauden aikana kuusi kertaa.

Lasten osallisuus näkyy paitsi ohjelmatyössämme myös koko organisaation arvoissa ja sisäisessä toimintakulttuurissa. Toimintakauden 2015 aikana otimme lapset ja nuoret entistä vahvemmin mukaan Plan International Suomen päätöksentekoon, ja nuorten Mitä-verkosto sai hallitukseen pysyvän edustajapaikan.

Plan Suomen johtoryhmässä työskentelivät pääsihteeri Ossi Heinänen, talousjohtaja Olli Jahnsson, markkinointijohtaja Kirsi Mettälä, kotimaan ohjelmien johtaja Sanna Viitanen, viestintäjohtaja Anna Könönen, ohjelmajohtaja Julia Ojanen sekä yritysyhteistyöjohtaja Susanna Saikkonen.

Plan Suomen palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 47 vakituista ja 17 määräaikaista henkilöä. Lisäksi keskimäärin kahdeksan työntekijää oli opinto- ja vanhempainvapailla. Työntekijöiden keski-ikä oli 40,3 vuotta.

Pääosa työsuhteista oli vakituisia (72 prosenttia). Määräaikaiset työsuhteet olivat pääosin perhevapaiden sijaisuuksia ja projektityöntekijöitä.