Toiminta 2014

Planin vuoteen 2014 mahtui paljon merkittävää työtä maailman lasten hyväksi. Lue alta lisää viime vuoden työstämme.

Plan on yksi maailman suurimmista ja vanhimmista lastenoikeusjärjestöistä. Uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton Plan paransi vuonna 2014 kehitysmaiden lasten elämää ja lastensuojelua 69 maassa. Tavoitteemme on, että jokaisen lapsen oikeus elämään, kehitykseen, suojeluun ja päätöksentekoon osallistumiseen toteutuvat. Keskitymme erityisesti koulutuksen, varhaiskasvatuksen, lastensuojelun ja nuorten työllisyyden edistämiseen. Olemme työskennelleet lastenoikeuksien puolesta jo yli 75 vuotta.

Tilivuonna 2014 kansainvälinen Plan työskenteli kaikkiaan 69 maassa. Näistä 50 on ohjelmamaita ja 21 lahjoittajamaita (kaksi lahjoittajamaata, Intia ja Kolumbia, ovat myös ohjelmamaita). Plan Suomi toteutti kehitysyhteistyöohjelmia ulkoministeriön ja EU:n tuella 15 maassa.

Plan maailmankartta

 Lahjoittajamaat  Ohjelmamaat  Ohjelmamaat / lahjoittajamaat  Plan Suomen ohjelmamaat


Maailmanlaajuisesti Plan tavoitti vuonna 2014 81,5 miljoonaa lasta lähes 90 000 yhteisössä. Plan käytti toimintaansa globaalisti 709 miljoonaa euroa, missä on prosentin kasvu edellisvuoteen. Planin tuotot kasvoivat kuudella prosentilla 722 miljoonaan euroon.

Plan toteutti tilivuoden aikana
225 ohjelmaa ja 4 910 hanketta.

Plan teki työtä 86 676 yhteisön kanssa. Tämä työ tavoitti 164,9 miljoonaa ihmistä, joista 81,5 miljoonaa oli lapsia.

Plan Suomi käytti kehitysohjelmiin 12,4 miljoonaa euroa.

Plan Suomi toteuttaa kehitysyhteistyötä kummien ja lahjoittajien tuella, institutionaalisella rahoituksella sekä yritysten tuella. Planin työtä tukee 20 000 suomalaista kummia, ja Plan onkin Suomen suurin kummijärjestö. Plan Suomi on myös ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö, ja ministeriö rahoittaa Planin ohjelmia kolmevuotisin sopimuksin. Kaiken kaikkiaan vuonna 2014 Plan Suomi käytti kehitysohjelmiin 12,4 miljoonaa euroa.

Vuonna 2014 Plan Suomi laajensi ohjelmatyötään merkittävästi uuden hankerahoituksen avulla. Rahoitusta saatiin kahteen EU-hankkeeseen. Etiopiassa keskitytään tyttöihin kohdistuvien haitallisten perinteiden lopettamiseen ja Keniassa nuorten osallistumiseen hyvään hallintoon.

Nykyisellä sopimuskaudella Plan Suomella on kolme strategista painopistealuetta. Nämä ovat koulutus ja varhaiskasvatus, lasten suojelu ja nuorten työllistyminen. Keskitämme työmme alueille, joilla tehokkaimmin edistämme lasten oikeuksien toteutumista. 56 prosenttia rahoituksesta kohdistui Afrikkaan, 28 % Aasiaan ja 16 % Latinalaiseen Amerikkaan.

Katso Planin pääsihteeri Ossi Heinäsen ja hallituksen puheenjohtaja Gunvor Kronmanin summaus kuluneesta vuodesta:

Varhaiskasvatus terveen ja turvallisen lapsuuden tukena

Varhaiskasvatusohjelmien tavoitteena on turvata lapselle terve ja turvallinen lapsuus. Tämä toteutuu vanhemmuutta tukemalla, lapsen koulunkäyntivalmiuksia vahvistamalla ja työssä käyvien vanhempien lastenhoitopaineita helpottamalla. Esiopetuksen on tarkoitus tavoittaa Planin hankemaissa yhä suurempi joukko lapsia osana kansallista koulutusjärjestelmää.

Koulunsa aloittavien lasten määrä on kasvanut tasaisesti eri puolilla maailmaa

Planin varhaiskasvatushankkeet ulottuvat äitien raskausajan tuesta lasten kouluikään. Hankkeet toteutetaan neljässä portaassa ja ne tavoittavat 0–8-vuotiaita lapsia. Myös vanhemmat, yhteisöt ja viranomaiset osallistuvat hankkeisiin, ja ne perustuvat paikallisiin hyviin kasvatuskäytäntöihin.

Koulunsa aloittavien lasten määrä on kasvanut viime vuosina tasaisesti eri puolilla maailmaa. Erityisesti tytöt ovat kuitenkin vaarassa pudota koulutuksen piiristä jo parin ensimmäisen kouluvuoden jälkeen. Planin tavoitteena on saada kouluun yhä enemmän tyttöjä, vähemmistöihin kuuluvia tai muutoin syrjäytymisvaarassa olevia lapsia.

Maailmanlaajuisesti vuonna 2014 Plan toteutti varhaiskasvatusohjelmia lähes sadalla miljoonalla eurolla.

Suomen ulkoministeriön rahoituksella tuimme varhaiskasvatusohjelmia Boliviassa, Ugandassa, Itä-Timorissa, Etiopiassa, Keniassa, Mosambikissa ja Pakistanissa. Ohjelmistamme hyötyi 32 000 lasta 428 varhaiskasvatuskeskuksessa. Mosambikissa 129 orpoa tai muuten heikossa asemassa olevaa lasta saatiin mukaan varhaiskasvatukseen. Toimintavuoden aikana eteni erityisesti sukupuolinäkökulman tuominen varhaiskasvatukseen uusien tutkimusten ja työkalujen avulla.

Virikkeellinen varhaiskasvatus saattelee lapset kouluun Boliviassa

Lastensuojelu korostaa lasten etua ja turvallisuutta

Koko kansainvälisen Planin työ pohjautuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, jonka toteuttamiseen järjestö on sitoutunut. Lasten oikeuksiin kuuluu oikeus suojeluun.

Tavoitteenamme on taata lapselle elinympäristö, jossa hänen oikeuksiaan kunnioitetaan.

Planin lastensuojeluprojektit suojelevat lapsia väkivallalta ja parantavat lasten ja vanhempien valmiuksia ehkäistä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Plan suojelee erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia lapsia, kuten tyttöjä ja erityisryhmiä. Kun lapset osallistuvat toimintaan, he oppivat tunnistamaan väkivallan riskit ja huolehtimaan omista oikeuksistaan. Lapset osaavat myös vaatia oikeuksiaan kouluissa ja kodeissa.

Lapseen kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusloukkaus. Tavoitteenamme on taata lapselle elinympäristö, jossa hänen oikeuksiaan kunnioitetaan. Työskentelemme muun muassa lapsikauppaa, kouluväkivaltaa, tyttöjen sukupuolielinten silpomista ja lapsiavioliittoja vastaan. Teemme työtämme perheissä, yhteisöissä, kouluissa ja valtiollisella tasolla.

Maailmanlaajuisesti ja suomalaistenkin kummien tuella Plan käytti lähes 40 miljoonaa euroa lastensuojeluohjelmiin.

Plan Suomella oli vuonna 2014 lastensuojeluhankkeita Dominikaanisessa tasavallassa, Ecuadorissa, Etiopiassa, Sierra Leonessa, Togossa ja Vietnamissa. Lastensuojelutyö tavoitti 152 yhteisöä ja niissä noin 20 000 tyttöä ja 20 000 poikaa. Alueellisella tasolla tavoitettiin noin 15 000 tyttöä ja 12 000 poikaa. Kaikkiaan 108 yhteisössä käynnistettiin lastensuojelujärjestelmän rakentaminen tai vahvistettiin jo olemassa olevaa järjestelmää.

Esimerkiksi Etiopiassa toteutetun lastensuojeluhankkeen ansiosta estettiin 77 lapsiavioliittoa, 62 koulupudokasta pääsi palaamaan kouluun ja 458 koululaisen kohdalla estettiin koulun keskeyttäminen.

Anupa – orjuudesta opintielle

Tukea nuorten työllistymiselle

Lähes 85 prosenttia maailman nuorista asuu köyhissä maissa, joissa suuri osa väestöstä on iältään 15–24-vuotiaita. Nuoret ovat innokkaita tekemään töitä ja heillä on usein parhaat taidot esimerkiksi uuden teknologian käytössä. He tarvitsevat kuitenkin tukea vahvuuksiensa löytämiseen, työnhakuun ja työelämätaitojen kehittämiseen. Harjoittelupaikat, yrittäjyyskoulutus ja rahoitus nuorten bisnesideoille auttavat työllistymisessä.

Harjoittelupaikat, yrittäjyyskoulutus ja rahoitus nuorten bisnesideoille auttavat työllistymisessä.

Harjoittelu ja työssä oppiminen lisäävät nuorten työelämätaitoja paikallisten työmarkkinoiden tarpeiden mukaisesti. Työantajille hankkeet antavat nuorten johtamiseen, kannustamiseen ja tasa-arvoiseen henkilöstöpolitiikkaan liittyvää osaamista. Hankkeiden tavoitteena on saada nuorten ääni kuulumaan kansallisessa päätöksenteossa ja varainkäytössä.

Pakistanissa köyhyys ja nuorten osuus väestöstä lisääntyvät hyvin nopeasti. Nuorten on vaikea työllistyä. Viime vuonna Plan Suomen tukemissa hankkeissa kaikkiaan 2 300 nuorta naista osallistui uraohjaukseen. 600 oppi lisää mikrorahoituksesta ja 300 työllistyi, sai harjoittelupaikan tai perusti oman yrityksen. Kaikkiaan 230 nuorta sai ammattikoulutukseen taloudellista tukea. Koulutuksen jälkeen osa nuorista työllistyi alansa ammatteihin, 21 nuorta perusti mikrorahoituksella oman yrityksen ja 109 nuorta löysi harjoittelupaikan.

Kaikkiaan 56 yhteisössä järjestettiin nuorison työllistymistä, koulutusmahdollisuuksia ja sukupuolten tasa-arvoa käsitelleitä informaatiotilaisuuksia, joihin osallistui liki 8 500 henkilöä. Kouluissa järjestettyyn uraneuvontaan osallistui yli 5 000 oppilasta.

Naseem on nyt ammattikäsityöläinen

Ennaltaehkäisevää ja nopeasti reagoivaa humanitaarista työtä

Plan on yksi maailman johtavista lapsikeskeistä katastrofityötä tekevistä järjestöistä. Katastrofeissa lapsia uhkaavat aikuisia useammin esimerkiksi epidemiat, aliravitsemus, psyykkisesti vaikeat kokemukset sekä ihmisoikeusloukkaukset. Erityisessä vaaravyöhykkeessä ovat tytöt. Plan pyrkii epävakaissa oloissa turvaamaan perustarpeiden kuten veden ja suojan lisäksi lasten suojelun ja koulunkäynnin jatkumisen.

Haiyan-taifuunin jälkeen Plan aloitti yhden historiansa suurimmista katastrofikeräyksistä.

Katastrofien ennalta ehkäiseminen ja niihin varautuminen on merkittävä osa Planin työtä ohjelmamaissa. On tärkeää, että yhteisöt tuntevat riskit ennakolta, selvittävät mahdolliset evakuointipaikat ja laativat pelastussuunnitelmat. Tärkeää on myös varmistaa kehitysyhteistyöohjelmien jatkuvuus akuuteilla katastrofialueilla.

Kansainvälisen Planin katastrofirahastosta ohjataan nopeasti varoja apua tarvitseville. Humanitaarisen työn asiantuntijat lähtevät myös tarvittaessa avuksi katastrofialueille. Kuluneen toimintakauden aikana Plan Suomi ohjasi katastrofiapua tulvia ja sisäistä konfliktia paenneille eteläsudanilaisille sekä taifuuni Haiyanin koettelemille alueille Filippiineillä.

Toimitimme Etelä-Sudanin konfliktia ja tulvia paenneille ruoka- ja hygienia-apua ja puhdasta vettä. Perustimme lapsiystävällisiä tiloja ja tilapäiskouluja ja autoimme lasten suojeluun liittyvissä asioissa leireillä.

Tuhoisan Haiyan-taifuunin jälkeen Plan aloitti yhden historiansa suurimmista katastrofikeräyksistä. Työskentelimme Filippiineillä kaikkein pahimmin tuhoutuneilla alueilla. Toimitimme ruokaa, puhdasta vettä, hygieniatarpeita, koulutarvikkeita ja tuimme lasten koulunkäynnin jatkumista sekä toipumista katastrofikokemuksista.

Plan korjaa Filippiinien taifuunin tuhoja vielä pitkään

Globaalikasvatus haastaa ennakkoluulot

Planin globaalikoulu on opetus- ja kasvatussektorille suunnattu globaalikasvatuksen kokonaisuus. Plan on yksi Suomen johtavista globaalikasvatusta tekevistä järjestöistä.

Kuluneena vuonna 60 lapsen oikeuksien lähettilästämme piti lähes 1 800 oppituntia yhteensä lähes 250 koulussa. Tunneilla käsiteltiin muun muassa lapsityötä, sukupuolirooleja, syntymärekisteröintiä, pakolaisuutta ja kriisikuvissa näkyviä lapsia. Uusmaalaisissa ammattikouluissa puolestaan järjestettiin nuorten osallisuutta ja globaalia nuorisotyöttömyyttä käsitelleitä Turpa auki! -raplyriikkatyöpajoja sadalle nuorelle.

Tunneilla käsiteltiin lapsityötä, sukupuolirooleja, syntymärekisteröintiä, pakolaisuutta ja kriisikuvien lapsia.

Lapsen oikeuksien kymppi -opetuskokonaisuuteen osallistui 38 luokkaa eri puolilta Suomea, muun muassa Helsingissä, Espoossa, Turussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Rovaniemellä. Kokonaisuus koostuu kymmenestä lapsen oikeuksien lähettilään vierailusta ja opetusaineistosta. Teemoja ovat muiden muassa YK:n lapsen oikeuksien sopimus, koti, perhe, leikki ja vapaa-aika, koulutus, terveys ja puhdas vesi, lapsityö, syntymärekisteröinti ja lasten osallistuminen.

Aktiiviseksi maailmankansalaiseksi koulun kerhossa -hanke toteutettiin yhteistyössä Kehittämiskeskus Opinkirjon sekä kolmen yhteistyökoulun kanssa Tampereella, Lappeenrannassa ja Jyväskylässä. Lapsia kerhoissa kävi 180, ja pilottien pohjalta aloitettiin globaalikasvatuksellisen kerhoaineiston tuottaminen.

Lapsen oikeudet media- ja taidekuvissa -hanke toteutettiin kuudessa alakoulussa Helsingissä, Tampereella ja Lappeenrannassa Planin lähettiläiden ja paikallisten museoiden yhteistyönä. Hankkeessa kehitettiin alakouluikäisten lasten ja heidän opettajiensa medialukutaitoja ja tuntemusta lasten oikeuksista. Hankkeeseen osallistui 18 luokkaa, joilla oli yhteensä 400 oppilasta.

Suomalaisten ja ugandalaisten koulujen välisen yhteistyön kautta koulutettiin vertaissovittelijoita ugandalaisiin kouluihin ja lasten osallisuutta käsiteltiin koulujen välillä matkanneiden mysteerilaatikoiden välityksellä.

Ugandalaiskoulu sai postia Kauhajoelta

Vapaaehtoistyö Suomessa tukee kehitysyhteistyötä

Planin vapaaehtoiset puhuivat vuoden aikana erityisesti tyttöjen oikeuksista. Yksi vuoden kohokohdista oli lokakuinen tyttöjen päivä, jonka aikana vapaaehtoiset järjestivät tempauksia kymmenessä kaupungissa eri puolilla Suomea. Vapaaehtoiset osallistuivat myös Nenäpäivään, Mahdollisuuksien toreille ja moniin muihin tapahtumiin eri paikkakunnilla sekä järjestivät Girls Rising-elokuvanäytöksiä. Planin ensimmäiset Etvo-vapaaehtoiset lähetettiin Mosambikiin ja Kameruniin.

Planin lastenhallituksen työssä tärkeimpänä teemana näkyi lapsiin kohdistuva väkivalta. Edellisvuonna käynnistyneen, väkivaltaa vastustaneen Beat the Violence -kampanjan lopputapahtuma Helsingin Nosturissa tavoitti yli 600 nuorta. Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin vietnamilaisen Young Media Clubin kanssa. Vietnamissa järjestettiin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevä työpaja, johon osallistui kaksi jäsentä lastenhallituksesta. Vuoden aikana myös lastenhallituksen rooli Plan Suomen päätöksenteossa vahvistui.

Nuorten aikuisten Mitä-verkoston yhteistyö sierraleonelaisen nuorten järjestö YACAN:in kanssa huipentui yhteiseen vaikuttamistyön kampanjaan. Mitä-verkosto rakensi kuukautta ennen eurovaaleja Helsingin keskustaan osallistavan installaation, jossa globaalia nuorisotyöttömyyttä käsiteltiin EU:n kehityspoliittisen johdonmukaisuuden näkökulmasta. Avajaistilaisuudessa aiheesta keskusteli 15 eurovaaliehdokasta ja paikalle kokoontui 175 hengen yleisö. Viikonlopun aikana installaatio keräsi 525 kävijää. Mitä-verkostoon perustettiin myös toimintaryhmät yritysvaikuttamisesta ja gender-kysymyksistä kiinnostuneille nuorille.

Vuonna 2013 käynnistynyt Matkalla-projekti jatkoi oppivelvollisuusiän loppupuolella Suomeen muuttaneiden nuorten ja heidän vanhempiensa tukemista. RAY:n rahoittama projekti toimii yhteistyössä kymmenen koulun ja nuorisotalon, vapaaehtoisten sekä moninaisen viranomais- ja järjestöverkoston kanssa. Kuluneena vuonna projekti tavoitti 50 maahanmuuttajanuorta ja heidän vanhempansa, nuoret edustivat kaikkiaan 20 kansallisuutta. Hankkeeseen osallistuneet nuoret kokevat oman sosiaalisen verkostonsa kasvaneen merkittävästi. Myös nuorten taito ratkaista arjen haasteita on kehittynyt.

Nuorisokampanja vastustaa vihapuhetta

Mitä sä pelkäät -video

Mitä sä pelkäät?-videolla vilahtaa Tommy Lindgrenin, Palefacen ja Redraman lisäksi nuorisotyön ammattilaisia.

Tietoteknologia mukana kehityksessä

Plan on erikoistunut käyttämään kehitysyhteistyössä ajantasaista tieto- ja viestintäteknologiaa. Se helpottaa tiedonvälitystä, kansalaisten äänen kuuluviin saamista sekä lasten osallistumista.

Kehitysmaissa suurin teknologinen murros lähti liikkeelle yksityisille markkinoille levinneistä matkapuhelimista. Kännykät ovatkin osa arkea jo liki kaikkialla maailmassa. Yhä useammat köyhien maiden ihmiset etsivät verkosta tietoa, viestivät ja käyttävät palveluita juuri kännykällä.

Lapset voivat raportoida matkapuhelimella vaikkapa tiedon siitä, saapuuko opettaja aamulla luokkaan.

Teknologian hyödyntämisessä on otettava huomioon paikalliset tarpeet ja käytettävä olosuhteisiin sopivaa teknologiaa. Käyttäjille pitää tarjota ymmärrettävää ja hyödyllistä sisältöä. Lapset voivat raportoida matkapuhelimella vaikkapa tiedon siitä, saapuuko opettaja aamulla luokkaan. Katastrofitilanteissa avun koordinointi helpottuu ja nopeutuu tietotekniikan avulla.

Työssämme on tärkeää, että myös muita heikommassa asemassa olevat ryhmät – vaikkapa tytöt ja etniset vähemmistöt – hyötyvät tekniikan tuomista mahdollisuuksista. Kun teknologia tukee viestintää, samalla parannetaan kehitysyhteistyön tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Planin ja teknologiayritysten yhteistyö tuo tietoteknologian tehokkaasti kehitystyön tueksi. Poimapperin ovat kehittäneet yhteistyössä Plan Suomi, suomalainen Pajat Solutions ja Plan Kenia. Ulkoministeriö on tukenut kehitystyötä taloudellisesti.

Kuluneella tilikaudella Plan Suomi vahvisti rooliaan ICT4D-edelläkävijänä. Poimapper-sovelluksen käyttö laajeni nopeasti ja se on jatkossa käytössä parissakymmenessä Plan-maassa (Bangaldesh, Bolivia, Brasilia, Burkina Faso, Kamerun, Kolumbia, Guinea Bissau, Intia, Indonesia, Kenia, Malawi, Mosambik, Nepal, Niger, Pakistan, Filippiiinit, Sudan, Thaimaa, Itä-Timor, Uganda ja Sambia).

Planin käyttämä Poimapper-sovellus apuna Filippiineillä Haiyan-taifuunin jälkeen

Kun luonnonkatastrofi iskee, apua tarvitaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Plan Suomen ja suomalaisen Pajat Solutionsin Poimapper-sovellusta käytettiin avuntarpeen kartoittamiseen Filippiineillä Haiyan-taifuunin pahimmilla tuhoalueilla.

Kännyköillä toimiva sovellus auttoi avustustyöntekijöitä keräämään nopeasti tietoa veden ja ruoan jakelusta sekä koulujen ja teiden kunnosta. Planin paikalliset työntekijät pystyivät keräämään yhteiseen tietokantaan tietoja vaikkapa siitä, mitkä sillat olivat poikki. Näin avustusrekat pystyivät valitsemaan vaihtoehtoisia reittejä.

– Sovellus sopii erityisen hyvin alkuvaiheen katastrofiavun koordinointiin, kertoi Plan Filippiinien IT-päällilkkö Jonathan Dayrit.

Kriisitilanteista on vaikeaa saada ajantasaista tietoa. Sitä kuitenkin tarvitaan, jotta apu saadaan sitä eniten tarvitseville. Poimapperilla tiedonkeruu onnistuu kännyköillä myös ilman verkkoa. Kännykät ladataan generaattoreilla, aurinkokennolatureilla tai kannettavilla akuilla.

Myöhemmin tieto siirretään katastrofikeskuksessa verkkoon. Näin tieto saadaan käyttöön nopeasti. Sitä on myös helppo jakaa ja päivittää. Poimapperin ansiosta avuntarvetta voidaan seurata reaaliaikaisesti.

Suomen ulkoministeriö on tukenut sovelluksen kehitystyötä rahallisesti.

Viestintä ja varainhankinta kertovat työn tuloksista

Tyttöjen päivän raporttia julkaistiin innovatiivisella kampanjatoteutuksella Sanomatalossa.

Planin viestintä ja varainhankinta työskentelevät tiiviissä yhteistyössä, jotta tukijamme saavat tietoa työmme tuloksista ja jotta Plan löytää työlleen uusia tukijoita. Kansainvälinen tyttöjen päivä on yksi vuoden kohokohdista.

Tyttöjen päivänä Plan ja valokuvaaja Meeri Koutaniemi avasivat yhteisen valokuvanäyttelyn, jossa oli esillä kuvia tyttöpakolaisista Nigerin pakolaisleiriltä. Avajaisten yhteydessä järjestetyssä seminaarissa Plan julkaisi vuosittaisen kansainvälisen tyttöraportin.

Katastorifityön osuus vahvistui viestinnässä. Haiyan-taifuunin yhteydessä Plan Suomi tuotti Filippiineiltä video- ja muuta viestintämateriaalia sekä suomalaiselle medialle että muiden maiden Plan-toimistojen käyttöön. Lisäksi Planin katastrofityötä tuotiin laajasti esille Maailma Kylässä -tapahtumassa.

Plan järjesti toimittajille suunnatun kehityskysymysten ja lasten oikeuksien koulutusohjelman. Ohjelmaan kuului viikon kestävä kurssi Helsingissä ja mediavaihto kehitysmaahan kolmelle kurssille osallistuneelle toimittajalle Kurssille osallistui 18 toimittajaa, joista kolme saapui ohjelmamaiden medioista.

Vuoden aikana kehitimme tv-yhteistyötä Nelosen kanssa. Joulukuussa Planin työ ja sen tulokset näkyivät Dancing on Ice: Plan-gaalassa. Teimme yhteistyötä kummien määrän lisäämiseksi tv-juontaja Arman Alizadin kanssa. Alizad kertoi Planin työstä ja kummiudesta ohjelmissa Arman ja viimeinen ristiretki, Arman ja Kamerunin kummilapset sekä viihdeohjelmassa Hyvät ja huonot uutiset.

Plan on joka vuosi aktiivisesti mukana Nenäpäivän toteutuksessa. Uudet paikallistapahtumat keräsivät innokkaita osallistujia ja päivä keräsi aiempaa laajemmin medianäkyvyyttä.

Plan on entistä aktiivisemmin mukana sosiaalisessa mediassa. Yksi vuoden vaikuttavimpia kampanjoita sosiaalisessa mediassa oli kansainvälisenä silpomisen vastaisena päivänä Planin julkaisema ”Nollatoleranssi silpomiselle” -kampanja, jossa ihmiset saattoivat levittää Planin silpomisenvastaista viestiä eteenpäin.

Tyttöjen päivä

Monen kehitysmaan tytön unelma on päästä kouluun. Unelmilla on kuitenkin esteensä: lapsiavioliitot, väkivalta, syrjintä ja haitalliset perinteet. Tytöt kohtaavat kaikkialla maailmassa syrjintää ikänsä ja sukupuolensa vuoksi. Kansainvälinen tyttöjen päivä kiinnittää maailmanlaajuisesti huomiota tyttöjen asemaan ja oikeuksiin. YK hyväksyi päivän vieton Planin vaikuttamistyön ansiosta.

Kansainvälistä tyttöjen päivää vietettiin lokakuussa 2013 toista kertaa. Plan juhli päivää kaikissa 69 toimintamaassaan ympäri maailman.

Planin ja palkitun valokuvaaja Meeri Koutaniemen valokuvanäyttely Kaukana kotoa: Tabareybareyn tytöt avattiin tyttöjen päivänä Helsingissä Sanomatalolla. Nigerissä pakolaisleirillä vierailleen Koutaniemen kuvat esittelevät viiden malilaisen pakolaistytön arkea.

Näyttelyn avaamisen yhteydessä järjestetyssä seminaarissa julkaistiin myös kansainvälinen tyttöraportti. Tyttöjen päivän raporttia julkaistiin innovatiivisella kampanjatoteutuksella Sanomatalossa: jokainen lahjoitus tulosti raporttitekstiä sanan kerrallaan eteenpäin siten, että raportti tulostui valmiiksi tyttöjen päivän aikana.

Tyttöjen päivänä Helsingissä Plan järjesti yhdessä vapaaehtoistensa kanssa varainkeruu- ja flash mob -tempaus. Lipaskerääjät kertoivat ohikulkijoille Planin työstä.

Planin vapaaehtoiset järjestivät tapahtumia lukuisilla paikkakunnilla ympäri Suomen. Vapaaehtoiset pukivat Joensuun Susi-patsaan, Oulun Toripolliisin, Kemin Ystävykset-patsaan ja Vaasan Varjoja metsässä -patsaan pinkkiin. Vapaaehtoiset järjestivät patsaiden luona erilaisia tapahtumia – esimerkiksi runonlausuntaa.

Tyttöjen päivä näkyi myös pinkeiksi valaistuina rakennuksina. Kuopion kansalaisopisto, Oulun kaupunginteatteri, Kempeleen Zeppelin-kauppakeskuksen keskustori, Tampere-talo, Lahden radiomastot ja Finlandia-talo Helsingissä loistivat Planin Koska olen tyttö -kampanjan värin mukaisesti pinkkinä.


Meeri Koutaniemi kertoo malilaisista tytöistä

Valokuvaaja Meeri Koutaniemi kertoo malilaisista tytöistä, joita kuvasi näyttelyynsä.

Tyttöjen päivän animaatio

Animaatio kertoo, miksi tyttöjen koulutukseen sijoittaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Tyttöjen päivän flash mob

Tyttöjen päivän flash mob herätti huomiota Sanomatalossa Helsingissä.

Arman Alizad haluaa auttaa lapset koulutielle

Kampanjavideossa Arman Alizad kertoo, miksi lapsiavioliitot tulee ehkäistä.

Kummius yhdistää etäisyyksien yli

Planin kummit tukevat kehitysmaiden lapsia. Jokaisella kummilla on oma kummilapsi, jonka kanssa voi halutessaan olla kirjeenvaihdossa ja jonka luona voi myös vierailla. Kummien tuesta hyötyy koko kummilapsen yhteisö – esimerkiksi terveydenhuolto, koulutus ja lastensuojelu paranevat Planin työn avulla.

Tuki yhdelle kummilapselle auttaa myös yhdeksää muuta yhteisön jäsentä.

Kummilasten yhteisöjen kehitys tapahtuu yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa. Usein myös maan viranomaiset ja järjestöt ovat mukana työssä. Planilla on kummilapsitoimintaa 48 maassa eri puolilla Aasiaa, Afrikkaa ja Latinalaista Amerikkaa.

Kaikilla lapsilla on mahdollisuus ryhtyä kummilapseksi. Lasten iät vaihtelevat muutaman kuukauden ikäisistä 17-vuotiaisiin. Kummilapset eivät saa erityiskohtelua muihin lapsiin verrattuina, vaan kaikki yhteisön lapset hyötyvät kummituesta tasavertaisesti.

Kummi voi olla esimerkiksi yksityishenkilö, perhe, koululuokka, yritys, työ- tai harrastusporukka. Kummilapselle voi kirjoittaa kirjeen äidinkielellä, englanniksi tai kummilapsen äidinkielellä, esimerkiksi espanjaksi. Vapaaehtoisemme kääntävät suomeksi tai ruotsiksi kirjoitetut kirjeet englanniksi ja kohdemaassa kirjeet käännetään tarvittaessa lapsen äidinkielelle.

Noin 30 suomalaista Plan-kummia vierailee vuosittain kummilapsensa luona. Vierailut järjestetään aina yhteistyössä Planin kanssa. Kummit hoitavat itse lennot, majoituksen, vakuutukset ja rokotukset. Plan Suomi järjestää yhdessä paikallisen Planin toimiston kanssa kummilapsen tapaamiseen liittyvät käytännön järjestelyt.

Kuluneella tilikaudella Plan kampanjoi saadakseen 1 000 uutta kummia lähtemään mukaan tukemaan järjestön työtä. Myös Arman ja Kamerunin kummilapset -ohjelma keräsi näkyvyyttä kummiudelle.

Porista Peruun

Kun porilainen opettaja Riikka Kuusiniemi ja hänen puolisonsa Henri saapuivat koulun pihalle Perun Andeilla, Riikan kummityttö Roxana ja koko koulun väki odottivat vierailijoita heilutellen itse piirtämiään Suomen ja Perun lippuja. Lasten laulu ja jännittyneet, vienosti hymyilevät kasvot toivottivat vieraat tervetulleiksi.

– Kyllä se tilanne sykähdytti, oli aika sanaton olo. Ajattelin, että nyt tässä sitten on se tyttö, jonka kanssa olen kirjoitellut. Siinä konkretisoituvat kaikki kirjeissä toisillemme kerrotut asiat, muistelee Riikka ensitapaamistaan kymmenvuotiaan Roxanan kanssa.

Roxana arkaili kaukaisia vieraitaan, mutta päivän edetessä ujosta tytöstä kuoriutui reipas, leikkisä lapsi. Riikka pääsi tapaamaan myös Roxanan perhettä, joka asuu karuissa oloissa vuoren rinteessä. Juteltavaa riitti Planin paikallisen työntekijän Enriquen tulkatessa. Perhe tarjosi Andeilla tyypillisen marsunlihalounaan, jonka jälkeen vierailijat tutustuivat Planin toimintaan alueella.

Riikan mielestä kummi merkitsee lapselle paljon enemmän kuin pelkkää rahallista tukea. Riikka itse on kannustanut Roxanaa koulunkäyntiin. Hän uskoo, että kummius vaikuttaa kummilapsen elämään myönteisesti.

– Uskon, että Roxana kokee olevansa tärkeä, ja nauttii siitä, että maailman toisella puolella on ihminen, jonka kanssa voi kirjoitella ihan arkisista asioista ja joka on kiinnostunut hänen elämästään.

Yritysyhteistyö luo tuloksekkaita kumppanuuksia

Plan Suomi yksi yritysyhteistyön edelläkävijöistä Suomessa. Teemme yhteistyötä yritysten kanssa, jotta saisimme yritysten osaamisen ja varoja käyttöömme köyhyyden vähentämiseksi ja lasten oikeuksien parantamiseksi.

Yrityksillä on ratkaisevan tärkeä rooli lapsityövoiman kitkemisessä.

Yhteistyössä kanssamme yritys voi edistää konkreettisin teoin sosiaalista vastuutaan sekä vahvistaa brändiään ja työnantajamielikuvaansa.

Kuluneella tilikaudella suurimpia yritysyhteistyökumppaneitamme olivat Nokia, Metso, Orion ja Finavia.

Yritysyhteistyökumppaneitamme kiinnostaa usein erityisesti tyttöjen koulutusta edistävä Koska olen tyttö -kampanja. Kuluneella tilivuodella kumppanit lahjoittivat myös Filippiinien Haiyan-katastrofin jälkeen avautuneeseen katastrofikeräykseen.

Kuluneena vuonna teemana oli myös lapsityövoiman käyttö. Maailmassa on 168 miljoonaa lapsityöläistä, ja lapsityö on tällä hetkellä yleisin lasten hyväksikäytön muoto maailmassa. Yrityksillä on ratkaisevan tärkeä rooli lapsityövoiman kitkemisessä, ja järjestöt puolestaan pystyvät tarjoamaan siihen tehokkaita keinoja. Plan piti Ratkaisun paikka -yritysvastuutapahtumassa lapsityöstä ja yritysten roolista session, jossa oli alustamassa lapsityön asiantuntija John B. Trew.

Planin ja Metson yhteishanke edistää tyttöjen koulunkäyntiä Intiassa

Planin ja Metson yhteishanke toteutettiin 15 koulussa Alwarin alueella Pohjois-Intiassa. Se on osa Planin laajempaa vesi- ja sanitaatiopalvelujen parantamishanketta Intiassa. Hanke edistää erityisesti tyttöjen koulunkäyntiä.

Planin intialaisissa kouluissa tekemän tutkimuksen mukaan koulujen juomaveden laadussa oli vakavia puutteita tai vettä oli saatavilla vain osan vuotta. Yli kolmasosa kyselyyn osallistuneista kouluista oli kokonaan ilman puhdasta juomavettä. Monista kouluista puuttuivat käymälät tai jos niitä oli, ne eivät toimineet tai niitä ei osattu käyttää.

Hankkeen myötä tilanne on muuttumassa. Koulujen vessoihin on järjestetty käsienpesupaikat ja juokseva vesi. Oppilaiden hygieniatietoutta lisättiin erilaisten kampanjoiden ja teemapäivien avulla. Metson tukemissa kouluissa opiskelee yhteensä 3000 oppilasta ja työskentelee 90 opettajaa.

Koulujen vesi- ja sanitaatiopalvelujen parantamien on osa Planin laajempaa vesihanketta Intiassa. Siinä on mukana 50 koulua ja sen avulla vaikutetaan noin 10 000 koululaisen elämään. Koulujen vesi- ja sanitaatiopalvelujen parantamisella on myönteinen vaikutus erityisesti tyttöjen koulunkäyntiin. Toimivat kunnolliset käymälät ja juokseva vesi antavat tytöille paremmat mahdollisuudet huolehtia henkilökohtaisesta hygieniastaan ja terveydestään.

Metson ja Planin yhteishanke

Metson ja Planin yhteishanke parantaa intialaisten koulujen vesihuoltoa ja sanitaatiota.

Plan Suomen talouden vuosi

Plan Suomen kulut

Plan Suomen tuotot

Plan Suomen tilikauden kokonaistuotto oli 16,2 miljoonaa euroa. Tuotto pieneni edellisvuodesta 900 000 eurolla. Merkittävä osa tuottojen kokonaisuudesta muodostuu kehitysprojektien monivuotisista rahoitussopimuksista.

Muiden lahjoitusten merkittävä kasvu ei kokonaan kompensoinut kummimaksujen pientä laskua. Myös yritysten rahoitus pieneni edellisvuodesta. Uusia institutionaalisia rahoitussopimuksia saatiin yli tavoitteen, mutta ohjelmarahoituksen jaksotuksista johtuen kirjatut tuotot jäivät edellisvuotta pienemmiksi.

Tilivuonna 2014 Plan Suomi laajensi ohjelmatyötään merkittävästi. Kokonaistuotosta käytettiin ohjelmatyöhön yhteensä 12,4 miljoonaa euroa eli 76 prosenttia. Tästä 9,8 miljoonaa euroa (60 prosenttia) välitettiin kansainvälisen Planin toteuttamiin kehitysyhteistyöohjelmiin. Ohjelmien ohjelmalliseen ja tekniseen tukeen käytettiin 1,1 miljoonaa euroa (7 % kokonaistuotosta). Kotimaan ohjelmatyöhön käytettiin miljoona euroa (6 % kokonaistuotosta). Vaikuttamistyöhön, kehityskasvatukseen ja -viestintään käytettiin 400 000 euroa (3 % kokonaistuotosta).

Plan Suomen ohjelmatyön merkittävin yksittäinen rahoittaja oli kuluneella tilikaudella Suomen ulkoasiainministeriö. Sen rahoitusta kirjattiin tuottoihin 6,5 miljoonaa euroa. Myös Euroopan Unioni on tärkeä Planin työn rahoittaja – sen rahoitusta saatiin tilivuonna 2014 kaikkiaan 800 000 euroa.

Vaikka yleinen taloustilanne heijastuu lahjoittamiseen, Plan Suomen saamien yksityislahjoitusten määrä kasvoi edelliseen tilikauteen nähden. Vuoden 2014 yksityislahjoitusten määrä oli 800 000 euroa. Kummirahoituksen määrä pieneni 6,8 miljoonaan euroon. Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö tuotti 340 000 euroa.

Varainhankinnan kulut olivat 2,3 miljoonaa euroa (14 % kokonaistuotoista). Järjestöviestinnän, johdon ja hallinnon sekä talouden ja tietotekniikan kulut olivat yhteensä 1,6 miljoonaa euroa (10 % kokonaistuotoista). Plan Suomi investoi kuluneen tilivuoden aikana varainhankinnan ja asiakashallinnan järjestelmäuudistuksiin, mikä näkyi varainhankinnan kulujen kasvussa. Käyttöön otettujen välineiden arvioidaan kuitenkin parantavan varainhankinnan tulosta jatkossa.

Lahjoittajapalvelumme otti käyttöön Euroopan yhteisen maksuliikennejärjestelmän ja e-laskutuksen. Plan Suomi lähti mukaan kansainväliseen yhteistyöhön uuden asiakkuudenhallintajärjestelmän suunnitteluun ja toteutukseen. Kuluneella tilikaudella Plan Suomi aloitti myös mittavan verkkopalvelu-uudistuksen.

Tilivuoden 2014 tilinpäätös ja tase.


Toimiva hallinto ja henkilöstö menestyksen takana

Plan Suomen toiminnasta vastaa säätiön hallitus ja päivittäisestä johtamisesta pääsihteeri. Plan Suomen pääsihteerinä toimii Ossi Heinänen.

Plan Suomi Säätiön hallituksessa oli tilikaudella kahdeksan jäsentä. Planin hallituksen puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Gunvor Kronman. Hallituksen jäseninä toimivat Kati Ihamäki, Tuula Kallio, Timo Kaunisto, Tauno Kääriä, Pentti Sydänmaanlakka. Hallituksen nuorisojäsenenä toimi kesäkuusta 2014 lähtien Anniina Kontinen, Mitä?-verkostoa edusti Sara Nurmilaukas ja lastenhallitusta edusti Sofia Böling. Hallitus kokoontui tilikauden aikana kuusi kertaa.

Lapset ja nuoret ovat vahvasti edustettuna Plan Suomen hallituksessa.

Plan Suomen johtoryhmässä työskentelivät pääsihteeri Ossi Heinänen, talousjohtaja Olli Jahnsson, markkinointijohtaja Kirsi Mettälä, kotimaan ohjelmien johtaja Sanna Viitanen, viestintäjohtaja Anna Könönen, ohjelmajohtaja Julia Ojanen sekä yritysyhteistyöjohtaja Susanna Saikkonen.

Plan Suomen palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 45 vakituista ja 16 määräaikaista henkilöä. Lisäksi keskimäärin 10 työntekijää oli opinto- ja vanhempainvapailla. Vakituisten ja pitkäaikaisten (yli 6 kuukautta) määräaikaisten työntekijöiden keski-ikä oli 41,3 vuotta. Esimiesten keski-ikä oli 44,6 vuotta ja muiden työntekijöiden 40,4 vuotta.

Pääosa työsuhteista oli vakituisia (75 prosenttia), määräaikaiset työsuhteet olivat pääosin äitiysloman sijaisuuksia ja projektityöntekijöitä.