”Tärkeintä on kuunnella, mitä nuori itse haluaa” | Plan

30.8.2017

”Tärkeintä on kuunnella, mitä nuori itse haluaa”

Planin tukema nuorten oma innovaatiohautomo Smartup Factory auttaa nuoria löytämään oman tiensä. Mutta millaista tukea he oikein kaipaavat? Kysyimme tätä kahdelta maahanmuuttajalta. 

"Minulle Iran ja Suomi olivat kuin kaksi eri maailmaa. Iranissa olin ollut todella iloinen ja sosiaalinen. Suomessa taas olin ujo ja varautunut", 20-vuotias Narges kertoo.

 

Suomeen yläasteikäisenä tullut iranilainen Narges, 20, ei aluksi viihtynyt Suomessa. Planista hän sai kavereita ja tukea työn hakemiseen. 

"Tulin Iranista Suomeen 14-vuotiaana. Olin aluksi peruskouluun valmistavalla linjalla, ja siellä oli todella kivaa. Kaikki olivat maahanmuuttajia, eikä kukaan meistä vielä osannut suomea.

Yläaste oli tosi vaikeaa. Olin enimmäkseen erään toisen maahanmuuttajatytön kanssa, koska emme kumpikaan osanneet vielä suomea kunnolla. Lisäksi olin tosi ujo. Olisin halunnut ystäviä, mutta kukaan ei tullut juttelemaan.

Sopeutumistani Suomeen helpotti Planin Matkalla-hanke, jonne pääsin ysiluokalla. Sain sieltä paljon kavereita, ja kielitaitoni kehittyi. Oli todella hyödyllistä, että sain apua työhakemusten tekemiseen sekä työhaastatteluihin valmistautumiseen. Koulussa meille ei kerrottu, miten työtä haetaan. Eivätkä vanhempanikaan pystyneet auttamaan. Nyt olen opettanut kaikki Planissa oppimani taidot myös äidilleni!

Minulle Iran ja Suomi olivat kuin kaksi eri maailmaa. Iranissa olin ollut todella iloinen ja sosiaalinen, Suomessa taas olin ujo ja varautunut. Minun oli opeteltava taas sosiaaliseksi.

Peruskoulun jälkeen kävin kymppiluokan oponi suosituksesta. Lopulta valitsin aika sattumanvaraisesti matkailualan, koska yläasteella vaihtoehdoista kerrottiin tosi vähän. Eikä minulla ollut ketään, jonka kanssa jutella. Minusta olisi tärkeää, että yläasteella kerrottaisiin enemmän eri vaihtoehdoista. Millaisia ammatteja on olemassa? Miten niitä voi päästä opiskelemaan? Millaisia pisteitä tarvitaan?

Kouluissa voisi myös olla henkilö, joka auttaisi maahanmuuttajanuoria. Smartup Factoryn kaltaisesta toiminnasta olisi varmasti ollut minulle paljon apua.

Oma motivaatio on tärkeää. Osa maahanmuuttajanuorista on motivoituneita, he haluavat päästä elämässä eteenpäin. Sitten on niitä, jotka vain haluavat päästä pois koulusta. Myös he kaipaavat motivaatiota.

Haaveeni on perustaa hotelli. Ensin haluan opiskella restonomiksi ammattikorkeakoulussa, sillä nykyisen koulutukseni avulla saa töitä lähinnä tarjoilijana.

Olen tällä hetkellä hotellissa töissä, ja kun tulen aamulla töihin, alan automaattisesti hymyillä, ja hymy pysyy kasvoilla koko päivän. Jos joku asiakas onkin ikävä ja yrittää pilata päiväni, pian tulee toinen asiakas, joka pelastaa sen."

"Kaikilla nuorilla on jokin unelma tai tavoite. Useimmat pääsevät tavoitteeseensa, jos he saavat siihen edes vähän tukea", Hervé Tionang sanoo.

 

Maahanmuuttajanuorten kanssa työskentelevä Hervé Tionang, 34, tietää, millaista on olla Suomessa ilman tukiverkostoa.

”Tulin Suomeen kymmenen vuotta sitten Egyptistä, jossa pelasin ammattilaisena jalkapalloa. Olen alun perin Kamerunista. Ensimmäiset vuodet Suomessa olivat vaikeita. 

Kotoutumiseen en saanut mitään tukea, olin ehkä liian syrjäytynyt. Liikuin muiden maahanmuuttajanuorten kanssa, ja heillä oli usein huonoja kokemuksia viranomaisista. Siksi he suhtautuivat viranomaisiin ja omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa kielteisesti.

Myöhemmin pääsin opiskelemaan nuoriso-ohjaajaksi. Tällä hetkellä toimin Helsingin nuorisoasiainkeskuksen Safe Stadi -hankkeessa nuorisotyöntekijänä ja jalkautuvana työntekijänä. Olin myös neljä vuotta Planin maahanmuuttajanuorille tarkoitetun Matkalla-projektin ohjaajana. Molemmissa autan maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijanuoria löytämään oman polkunsa. Safe Stadi -hankkeessa kohderyhmänä ovat erityisesti jo syrjäytyneet nuoret, he, jotka ovat lähes kaiken muun avun ulottumattomissa.

Monilta itsenäistyviltä turvapaikanhakijanuorilta puuttuu arjen taitoja, joita he tarvitsevat pärjätäkseen omillaan. He eivät esimerkiksi tiedä, miten sähkölasku maksetaan, millaisia tukia on mahdollista saada tai miksi koulunkäynti on niin tärkeää. Moni heistä ei ole koskaan käynyt koulua.

Monilta maahanmuuttajanuorilta puuttuvat myös sosiaaliset verkostot. Monella ei ole Suomessa edes vanhempia, jotka tukisivat heitä. Kaikkein eniten nämä nuoret kaipaavatkin jotakuta kivaa aikuista, joka sanoisi, että hei, miksi teet näin, kannattaisiko ennemmin kokeilla tätä tai vaikkapa tuota. Jonkun, joka kertoisi vaihtoehdoista. Myös Planin yhdessä kumppaneidensa kanssa kehittämä nuorten innovaatiohautomo, Smartup Factory, pyrkii juuri tähän, tukemaan nuoria oman tien löytämisessä.

Tykkään tehdä töitä nuorten kanssa. On mahtavaa huomata, että pystyn auttamaan muita. 

Tärkeintä on kuunnella, mitä nuori haluaa. Kaikilla nuorilla on jokin unelma tai tavoite. Joku haluaa suoraan töihin, jotta voisi lähettää rahaa kotiin. Joku toinen haluaa kouluttautua pitkälle, ja myös siihen pitäisi olla mahdollisuus. Useimmat pääsevät tavoitteeseensa, jos he saavat siihen edes vähän tukea.

Smartup Factoryn kaltaiset aloitteet ovat todella tärkeitä. Uskon, että jos olisin itse aikoinaan saanut vastaavaa tukea, jo ensimmäiset vuoteni Suomessa olisivat voineet mennä toisin.”

Tutustu toimintaamme