Raportti kertoo teinityttöjen karusta arjesta Bangladeshin pakolaisleireillä | Plan

20.6.2018

Raportti kertoo teinityttöjen karusta arjesta Bangladeshin pakolaisleireillä

Pakolaisina Bangladeshissa elävät tytöt kertovat elämästään lähes vankilamaisissa oloissa. Plan haastatteli 300 tyttöä, jotka ovat 10–19-vuotiaita. Heistä monet ovat kokeneet hirvittävää väkivaltaa, mutta eivät ole saaneet apua selvitäkseen.

Veden haku kuuluu usein tyttöjen päivittäisiin kotitöihin. He joutuvat toisinaan hakemaan vettä kaukaakin, ja monet tytöt ovat kertoneet pelkäävänsä joutuvansa seksuaalisen ahdistelun kohteeksi vedenhakumatkoilla. Valokuva: Saikat Mojumder / Plan International

Myanmarin väkivaltaisuuksia paenneet rohingya-kansan tytöt kertovat Planin uudessa raportissa elämästään pakolaisleireillä. He ovat eristyksissä yhteisöstään ja pakotettuina pysyttelemään lähes vuorokauden ympäri pienissä teltoissa tai väliaikaisissa suojissa. Hellettä on usein lähes 40 astetta.

Adoslescent Girls in Crisis: Voices of the Rohingya -raportti perustuu Bangladeshin Cox’s Bazarin ja sen läheisten pakolaisleirien 10–19-vuotiaiden tyttöjen syvähaastatteluihin. Plan haastatteli raporttia varten yhteensä 300 tyttöä. Kyseessä on ensimmäinen raportti, joka keskittyy teinityttöjen oloihin Bangladeshin leireillä.
 

Väkivallan pelko ja tytöille asetetut rajoitukset pitävät tytöt kotona

Haastatteluissa monet tytöt kertoivat haluavansa päästä leiriltä useammin ulos. Liikkumista estävät kuitenkin rohingya-yhteisöjen tytöille asettamat rajoitukset, perheiden asenteet sekä perheiden halu suojella tyttöjä leireillä esiintyvältä väkivallalta.

– Meidän on pysyttävä teltassa äärimmäisessä kuumuudessa. Myanmarissa saatoin tehdä, mitä halusin. Täällä minulla ei ole hyvä olla. Tämä on muutos elämässäni, kertoo, kertoo 15-vuotias tyttö.

Haitalliset normit ja asenteet myös estävät monia tyttöjä pääsemästä kouluun.

– Äitini ei anna minun käydä koulua, ja minun on kuunneltava häntä. Äitini sanoo usein, että ”tyttöjen ei tarvitse opiskella enempää. Heidän on huolehdittava kotiaskareista', sanoo toinen tyttö haastattelussa. 

Yksitoistavuotias Noor jakaa asumuksen vanhempiensa ja kahden sisaruksensa kanssa pakolaisleirissä Cox's Bazarissa. Hän käy joka päivä moskeijassa ja opiskelee siellä arabiaa. Oppitunnin jälkeen hän palaa kotiin. "Kun tulen kotiin, yritän nukkua, mutta täällä on liian kuuma. Iltaisin teen ruokaa perheelleni ja haen vettä. Aamiaiseksi syön kuivattua kalaa ja riisiä, lounaaksi syön kuivattua kalaa ja linssejä ja illalliseksi jälleen riisiä", Noor kertoo arjestaan. Myanmarissa hän kävi koulua, mutta pakolaisleirissä hän ei ole päässyt kouluun, vaikka haluaisi.

Väkivaltaa kokeneet tytöt tarvitsevat välitöntä apua

Jyrkät rajoitukset liikkumiseen riistävät tytöiltä yhden perustavanlaatuisista ihmisoikeuksista. Siksi Plan vaatii välittömiä parannuksia oloihin, joissa tytöt joutuvat leireillä elämään.

– Ei ole epäilystäkään siitä, että teini-ikäiset rohingya-tytöt ovat yksi tämän humanitaarisen kriisin suurimmista uhreista, sanoo Orla Murphy, Plan Internationalin maajohtaja Bangladeshissa.

Tytöt elävät täyteen ahdetuissa teltoissa ylikansoitetuilla leireillä. Sillä on Murphyn mielestä tuhoisa vaikutus heidän elämäänsä.

– Monet heistä ovat kokeneet hirvittävää väkivaltaa ja tarvitsevat heti apua, mutta heillä ei ole pääsyä mihinkään niistä leirien palveluista, jotka auttaisivat heitä selviämään. Sen sijaan he viettävät lähes kaiken ajan hiostavissa teltoissa, joissa ainoa keino pysyä toimeliaana on ruoanlaitto ja siivoaminen. He haluaisivat mennä kouluun, mennä ulos, löytää uusia ystäviä ja rakentaa uudelleen elämänsä, mutta he eivät voi tehdä näistä mitään.

Toisaalta monet tytöistä kertoivat, että kotimaassa Myanmarissa koettujen julmuuksien jälkeen pakolaisleirillä on sentään suhteellisen turvallista.

– .He polttivat talomme Burmassa [Myanmarissa] ja tappoivat sisarukseni. Pelastaakseni itseni pakenin Bangladeshiin, kertoi 19-vuotias tyttö. 

Kaksitoistavuotias Salima jakaa kahdesta huoneesta koostuvan välaikaisasumuksen vanhempiensa ja kuuden sisaruksensa kanssa. "Herään aamuviideltä ja menen uskonnolliseen keskukseen opiskelemaan Koraania. Kun palaan kotiin, syön aamiaiseni eli kuivattua kalaa ja riisiä. Sitten pysyn kotona. Iltapäivisin huolehdin pikkusiskostani kotona", Salima sanoo. Leirissä hän pelkää villieläimiä, erityisesti villinorsuja, jotka käyvät toisinaan leireissä. Vaikka elämä Myanmarissa oli turvatonta, siellä oli silti parempi olla, koska siellä oli enemmän ruokaa eikä tarvinnut pelätä villinorsuja, Salima kertoo.

Teinitytöt jäävät usein huomiotta humanitaarisissa kriiseissä

Plan vaatii koko humanitaarista yhteisöä huolehtimaan välittömästi rohingya-tyttöjen turvallisuuteen, koulutukseen, sanitaatioon, ruokaturvaan ja terveydenhuoltoon liittyvistä perustarpeista.

Planin mukaan teinityttöjen erityistarpeet jäävät rutiininomaisesti huomiotta, kun humanitaarisia kriisejä hoidetaan.

– Tytöt eivät saa kohdennettua apua sukupuolensa ja ikänsä takia. Siksi he usein jäävät avun tavoittamattomiin, Murphy kertoo.

– Tutkimukseen osallistuneet tytöt kertoivat meille, että tutkimus oli ensimmäinen kerta, kun kukaan kysyi heiltä mielipidettä. Kuulemamme perusteella on selvää, että emme saa olettaa, että jokin palvelu on kaikkien ulottuvilla vain siksi, että se on olemassa. Jos tyttöjä itseään ei jatkossakaan kuulla, he pysyvät näkymättömissä.

Plan kehottaa huomioimaan paremmin myös kulttuuriset tekijät, jotka vaikuttavat tyttöihin, sekä tunnistamaan ja haastamaan yhteisöissä esiintyviä syrjiviä asenteita. Se auttaisi tyttöjä toteuttamaan itseään ja saamaan tasaveroiset mahdollisuudet poikien kanssa.

– Etelä-Sudanissa yksi neljästä tytöstä kertoi Planin tekemässä haastattelututkimuksessa kokeneensa itsemurha-ajatuksia kuluneen vuoden aikana. Moni kertoi myös menettäneensä kaiken toivon. Tätä ei onneksi ole vielä tapahtunut Bangladeshin Cox’s Bazarissa. Siellä tytöt ovat yhä toiveikkaita, ja meidän on pidettävä tämä toivo yllä, Murhpy sanoo.

Lue Adoslescent Girls in Crisis: Voices of the Rohingya -raportti

Lahjoita työhömme Bangladeshiin paenneiden tyttöjen ja perheiden auttamiseksi.  

Tutustu toimintaamme