”Pelkäsin, että lapseni kuolee” | Plan

15.3.2019

”Pelkäsin, että lapseni kuolee”

Ilmastonmuutoksen koettelemassa Pohjois-Etiopiassa monen perheen elämä on hätäavun varassa. Aliravitut lapset saavat hoitoa Planin tukemilla terveyspisteillä ja klinikoilla.

Planin terveyspisteellä hoitajat mittaavat lasten olkavarren. Sen ympärysmitta kertoo ravitsemustilasta.

Keskipäivän aurinko paahtaa tiilirakennuksen pihaa Etiopian Bugnassa. Joukko naisia istuu pienten lastensa kanssa, osa puun varjossa ja osa sateenvarjojen alla.

Vaatimaton rakennus on Planin tukema terveyspiste, jossa hoidetaan aliravitsemuksesta kärsiviä alle viisivuotiaita lapsia ja raskaana olevia tai imettäviä naisia.

Hoitohuoneessa pieni lapsi kauhoo kaksin käsin äitinsä rintaa suuhunsa ja imee ahnaasti. Maitoa ei kuitenkaan tule. Lopulta lapsi nukahtaa tyhjä rinta suussaan, ääntäkään päästämättä.

– Tulin tänne, kun lapselle nousi kova kuume ja ripuli, eikä ruoka enää maistunut hänelle, äiti kertoo ja silittää sylissään nukkuvaa lasta.

Kotona hänellä on seitsemän muuta lasta, joista kaksi muutakin kärsii aliravitsemuksesta.

 

Kuivuus ja eroosio vievät sadot

Äitien kertomuksissa toistuvat samat elementit: kuivuudet ovat tuhonneet jo kolme perättäistä satoa, eikä ruokaa riitä kaikille. Äidit hakeutuvat Suomen ulkoministeriön ja kuukausilahjoittajiemme tukemalle terveyspisteelle, kun ripulin, kuumeen ja aliravitsemuksen tappava yhdistelmä on näännyttänyt lapsen.

Etiopian hallitus on luokitellut molemmat toiminta-alueemme Pohjois-Etiopiassa, Bugnan ja Tselemtin, niin sanotuiksi hotspot-alueiksi, jotka tarvitsevat kiireellistä humanitaarista apua.

Luokittelu on helppo ymmärtää, kun ajaa jyrkillä ja mutkittelevilla vuoristoteillä. Välillä kävelyvauhtia etenevän ajon aikana ehtii hämmästellä paitsi silmänkantamattomiin leviävien vuorten ikiaikaista kauneutta myös seudun ankaruutta.

Rinteisiin raivatut pellot puskevat nyrkinkokoista kiveä. Hedelmällistä maaperää niissä ei ole nimeksikään, koska se on huuhtoutunut pois eroosion vuoksi. Kylvöaika on vasta alkamassa, mutta on vaikea kuvitella, miten näissä pelloissa voisi jotain kasvaa.

– Ihmiset tarvitsevat polttopuita ruoan valmistukseen, ja heidän vaihtoehtonsa ovat vähissä, kertoo Etiopian Planin hätäapukoordinaattori Binyam Menylu.

Eroosion lisäksi aluetta koettelevat sään ääri-ilmiöt, jotka ovat lisääntyneet ilmastonmuutoksen vuoksi.

Perheet saavat terveyspisteellä lisäravintoa sekä ravitsemus- ja terveysneuvontaa.

 

Ravintoseos pelastaa henkiä

Terveyspisteellä hoitajat punnitsevat ja mittaavat lapset ennen ruokajakelua. Lapsen ravitsemustilasta kertoo muun muassa olkavarren ympärysmitta: alle 11 senttiä viittaa vakavaan aliravitsemukseen, 11—12,5 senttiä merkitsee keskivakavaa aliravitsemusta. Aliravitsemusta selvitetään lisäksi testaamalla lapsen ruokahalua. Jos ruoka ei enää maita, on jo kiire.

Vakavasti aliravitut lapset ohjataan alueen terveyskeskukseen. Bugnan terveyspisteellä apua saavat lievemmin aliravitut lapset, jotka voivat vielä asua kotona.

Hoito alkaa aliravitsemukseen kehitetyllä soija-maissijauhoseoksella, johon on lisätty vitamiineja ja mineraaleja.

– Opastamme äitejä valmistamaan seoksesta puuroa. Lisäksi kannustamme äitejä jatkamaan imetystä, jonka moni lopettaa liian aikaisin, terveyspisteen työntekijä Tigest Melkamu kertoo.

Äidit saavat neuvontaa myös monipuolisen ruoan valmistukseen.

Työntekijät ja vapaaehtoiset seuraavat lasten vointia myös kotikäynneillä. Joskus äidit jakavat aliravittujen lasten hoitoon tarkoitettua ravintoseosta perheen muillekin lapsille.

– Yritämme selittää äideille, että vaikeasti aliravitut lapset tarvitset apua kipeimmin. Mutta on vaikea sanoa, ettei sitä saisi antaa muille, kun kaikilla on nälkä.

 

”Hän ei voinut enää syödä tai kävellä”

Vartin automatkan päässä on terveyskeskus, jossa hoidetaan vakavasti aliravitut lapset.

Keskuksen hoitohuoneessa istuu Tamralech Ayenew, 25, kahden lapsensa kanssa. Kolmiviikkoinen vauva nukkuu äidin selässä.

Kaksivuotias isosisko puuhaa tarmokkaasti äitinsä helmoissa. Vielä muutama kuukausi sitten tilanne oli toinen. Tytön käsivarren ympärys oli vain 11,3 senttiä, mikä viittaa vakavaan aliravitsemukseen.

– Hän ei voinut enää syödä tai kävellä, ja hänellä oli ripuli. Tiesin, että hän on vakavasti sairas, ja pelkäsin, että hän kuolee, äiti kertoo.

Tyttö sai aluksi antibiootteja ripuliin sekä seosta, joka tasapainottaa elimistön aineenvaihduntaa. Hoidon toisessa vaiheessa lisättiin ravinnon kaloripitoisuutta. Lapsen paino alkoi nousta.

Kahden viikon jälkeen tyttö pääsi kotihoitoon. Nyt kriittinen olkavarren mitta on jo 13,2 senttiä, mikä saa äidin hymyilemään.

 

Keittiö auttaa pitämään lapset hoidossa

Terveyskeskuksen johtaja Asageru Mekonen kertoo, että vakavasti aliravittuja lapsia hoidettiin aiemmin ilman kunnollista koulutusta.

– Nyt tiedämme, miten aliravittuja lapsia hoidetaan. Saamme hoitoon tarvittavat lääkkeet ja ravintoseokset Planilta.

Mekonenin mukaan moni äiti keskeytti aiemmin aliravitun lapsensa hoidon, eikä keskuksella ollut keinoja seurata lasten vointia. Syykin selvisi: äidit joutuivat päivittäin kävelemään jopa monen tunnin matkan kotiin ja takaisin keskukseen, koska heille ei ollut yöpymispaikkoja tai keittiötä. He eivät halunneet jättää lapsiaan yksin.

– Planin tuella rakensimme tilat yöpymiseen sekä keittiön, jossa äidit voivat valmistaa ruokaa. Sen jälkeen hoitojen onnistumisprosentti on noussut huomattavasti.

Yöpymistilojen ansiosta äidit voivat olla pienten lastensa kanssa, kun nämä saavat hoitoa.

 

Sateet ratkaisevat tulevaisuuden

Viljelyksestä riippuvaisessa yhteisössä tulevaisuus riippuu sateista. Terveyskeskuksessa kohtaamamme Tamralech Ayenew ja hänen miehensä viljelevät muun muassa papuja, teffeä, durraa ja vehnää.

– Jos sataa, saamme paremman sadon ja lapset voivat käydä koulua. Jos sateita ei tule, olemme täysin riippuvaisia ulkopuolisesta avusta. Kolme viime vuotta ovat olleet vaikeita, Tamralech Ayenew sanoo.

Yksi toive hänellä on: että perhe saisi jostain kuivuutta kestäviä siemeniä. Samanlaisia, joita Etiopian Plan heille jo aiemmin jakoi.

 

Tuhansille apua ulkoministeriön ja lahjoittajiemme tuella

13 400 alle viisivuotiasta lasta ja 9 500 imettävää ja raskaana olevaa äitiä on saanut hoitoa Suomen ulkoministeriön ja tyttösponsoreiden tukemassa humanitaarisessa hankkeessamme. Jatkamme aliravittujen lasten ja äitien hoitamista ulkoministeriön ja lahjoittajiemme tuella kesäkuuhun 2019 asti.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa 2017–2018:

  • tuimme yhteisöjä kaivojen ja vesipisteiden rakentamisessa.
  • jaoimme perheille kuivuutta kestäviä siemenlajikkeita sekä siemeniä hedelmien ja vihannesten viljelyyn.
  • rokotimme tauteja vastaan 126 000 kotieläintä, kuten sikoja, lehmiä ja kanoja.
  • tavoitimme yhteensä 51 000 avunsaajaa. 

 

Teksti: Inka Kovanen

Kuvat: Anna Könönen 

Tutustu toimintaamme