Opiskelijoille välineitä vihapuhetta vastaan | Plan

17.5.2018

Opiskelijoille välineitä vihapuhetta vastaan

Mitä vihapuhe on? Miten siihen voi puuttua? Näitä kysymyksiä pohtivat tulevat luokanopettajat Oulussa järjestämässämme koulutuksessa.

Samuli Hiltunen esittää bussikuskia tilanteessa, jossa Suomeen adoptoitu lapsi oli jätetty toistuvasti bussipysäkille. Opiskelijat näyttivät, että kanssamatkustaja voi pyytää kuskia pysähtymään. Kuva: Vesa Ranta

Kolme opiskelijaa esiintyy luokan edessä. Yksi heistä istuu kädet ojentuneena, kuin pitelisi auton rattia. Toinen seisoo tämän vieressä ja katsoo kysyvästi. Kolmas viittilöi kädellään kauempana.

Mitä tapahtuu? Katsojista yksi tietää vastauksen.

– Bussikuski ei ole pysähtynyt, kun etnisen ryhmän edustaja on seisonut pysäkillä. Joku kanssamatkustajista sanoo kuskille, että pitäisi pysähtyä, yleisöstä kuuluu.

Kyllä, oikein meni. Kuskia esittänyt opiskelija Samuli Hiltunen laskee kätensä ja selittää tarkemmin.

– Esitimme tilannetta, jossa 11-vuotias Suomeen adoptoitu poika oli jätetty toistuvasti bussipysäkille, Hiltunen kertoo.
 

Konkreettiset harjoitukset auttavat opettajan työssä

Meneillään on Planin Globaalikoulu-hankeohjelmaan kuuluva vihapuhetyöpaja Oulun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Noin 20 luokanopettajaopiskelijaa tekee harjoituksia, jotka auttavat heitä ymmärtämään paremmin, mitä vihapuhe on. Harjoitukset antavat myös välineitä ja itsevarmuutta puuttua vihapuheeseen.

Samuli Hiltunen kertoo jälkikäteen, että Planin työpaja herätti ajattelemaan.

– On hyvä saada tietoon se, miten yleistä vihapuhe on lasten ja nuorten keskuudessa. Kasvatuksen kautta pystyy vaikuttamaan, Hiltunen sanoo.

Myös luokanopettajaopiskelija Elina Korpi pitää työpajaa hyödyllisenä tulevassa opettajan työssä.

– On hyvä, että saa vihapuheen määritelmän ja konkreettisia harjoituksia, joita voi soveltaa lasten ja nuorten kanssa, Korpi sanoo.

Koulutus koostuu käytännön harjoituksista ja keskusteluista. Kuva: Vesa Ranta

Vihapuhe rajoittaa ja halventaa

Seuraavaksi opiskelijat saavat lappuja, joissa on kussakin yksi lause. He alkavat järjestää lauseita sen mukaan, mikä niistä on pahiten sanottu. Puheensorinasta kuulee, että opiskelijat miettivät, mikä määritellään vihapuheeksi ja mikä ei.

– Vihapuhe loukkaa yksilöä tai isompaa ryhmää ja kohdistuu identiteettiin, Elina Korpi pohtii paritehtävässä.

Niin. Solvaavaa, loukkaavaa, toisen ihmisarvoa halventavaa. Rajoittaa kohteensa oikeutta tulla nähdyksi ja kuulluksi sellaisena kuin on.

Kuka tahansa voi kohdata vihapuhetta. Suomessa se rajoittaa varsinkin vähemmistöjen ja tyttöjen oikeutta olla sitä, mitä ovat.
 

Vaikutamme asenteisiin Suomessa ja maailmalla

Plan tekee joka puolella maailmaa työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten ja varsinkin tyttöjen oikeuksien puolesta. Suomessa Plan pyrkii vaikuttamaan suomalaisten lasten ja nuorten asenteisiin globaalikasvatuksen avulla, jota myös vihapuhekoulutus on.

Keskustelun jälkeen opiskelijat saavat tietää, kuka oli sanonut kommentit ja missä: kansanedustajia Suomessa ja ulkomailla, nettikommentteja, tuntemattoman huutelua kadulla tai kaupassa. Muuttuuko suhtautuminen kommenttiin, kun tietää, kuka sen sanoi?

Elina Korven ja Samuli Hiltusen mielestä pahiten sanottu -harjoitus on koulutuksen mielenkiintoisin ja ajatuksia herättävin.

– Kommenttien sanojina oli yllättävän vaikutusvaltaisia henkilöitä, jopa ministereitä, Hiltunen sanoo.

– Kommentin painoarvo muuttui, kuin näki, kuka sen on sanonut. Vihapuhe ei ole vain sitä, että jotkut keskenään haukkuvat toisiaan, vaan se voi vaikuttaa isoon massaan ihmisiä, Korpi jatkaa.
 

Täydennyskoulustusta jo sadoille

Plan on vetänyt Vihapuheesta dialogiin -täydennyskoulutuksia jo yli 500:lle kasvatusalan ammattilaiselle tai sellaiseksi opiskelevalle. Koulutuksia tukevat Koneen säätiö ja Svenska Kulturfonden. Vastaanotto on ollut upea.

– Tavoitteemme on antaa koululaisille uskallusta ja välineitä puuttua vihapuheeseen ja saamamme palautteen mukaan näitä keinoja on koulutuksessa myös löytynyt, sanoo Planin koulutussuunnittelija Salla Kuuluvainen.

Opettajaksi opiskelevien vastuuopettaja Johanna Lampinen halusi vihapuhekoulutuksen Ouluun siksi, että hän koki sen olevan luonteva osa opiskelijoiden Interkulttuurinen kasvatus -kurssia.

– Haluan, että tulevat opettajat tunnistavat toiseuttamisen tapoja ja osaavat ja uskaltavat vaikuttaa niihin. Planin työpaja tarjoaa erinomaisia esimerkkejä, miten näitä asioita voi lasten kanssa purkaa, Lampinen sanoo.

Teksti: Jaana Haapaluoma

Tutustu toimintaamme