Nepalin lapset kaipaavat takaisin koulutielle | Plan

12.8.2015

Nepalin lapset kaipaavat takaisin koulutielle

Nepalin isot maanjäristykset tuhosivat jopa puolet maan kouluista. Kun vanhemmat ovat töissä tai korjaamassa kotejaan, lapset viettävät aikaa yksin vaarallisissa oloissa. Plan tukee Nepalin lapsia palaamaan kouluun.

Teksti: Matt Crook

Omul (vas.) viettää aikaa serkkunsa kanssa tuhoutuneen kotitalonsa ulkopuolella.

– Koulu on hajalla ja kaikki on tuhoutunut, Dolakhan alueella Nepalissa asuva 14-vuotias Bishmal sanoo.

Dolakha sijaitsee Nepalin pääkaupungista Kathmandusta hieman itään ja on yksi alueista, joissa huhtikuun lopulla sattunut 7,8 magnitudin maanjäristys ja pari viikkoa myöhemmin iskenyt 7,3 magnitudin toinen järistys aiheuttivat pahiten tuhoa. Lisäksi alueella on ollut lukuisia jälkijäristyksiä.

Bishmal on yksi niistä miljoonista lapsista, joiden elämän maanjäristys mullisti. Hänen kotinsa on vain mureneva jäännös entisestä. Myös Bishmalin ja hänen veljensä Omulin, 11, lelut ovat enää vain muistoja.

– Kun maa alkoi järistä, juoksimme ja hypimme, mutta järistys vain jatkui ja jatkui. Aluksi emme pelänneet, mutta sitten siitä tuli koko ajan isompi ja talomme alkoi heilua, Bishmal kertoo.

– Nyt on vaikea olla sisällä ja löytää puhtaita paikkoja. Korjaamme taloa, mutta kun sataa, on kylmää ja märkää. Tulin juuri kipeäksi, sain päänsäryn ja vatsakipuja.

 

Leikit raunioissa houkuttelevat

Lapsilla on suuri houkutus ryhtyä vaarallisiin leikkeihin raunioissa ja muiden maanjäristystuhojen keskellä.

Kuten monet muut perheet Nepalissa, Bishmalin perhe asuu tällä hetkellä väliaikaissuojassa, joka on rakennettu saatavilla olevista tarpeista.

Perhe on onneksi saanut hieman aaltopeltiä, jotta he voivat pysyä suojassa sateelta. Monilla muilla on vain pressu, joillain ei edes sitä.

Maanjäristyksen jälkeinen aika on ollut kovaa Nepalin tytöille ja pojille. Lasten on vaikea keksiä tekemistä ja viihdykettä, ja houkutus leikkiä raunioissa tai tehdä muuta vaarallista on suuri.

Yleensä lapset käyvät päivisin tietenkin koulussa, mutta nyt jopa puolet Nepalin kouluista on vaurioitunut tai tuhoutunut. Koulujen oli tarkoitus jatkua jälleen katastrofin jälkeen toukokuun puolessa välissä, mutta toisen maanjäristyksen takia avaamista siirrettiin eteenpäin.

Joka tapauksessa kestää vielä pitkään, ennen kuin koulut toimivat samalla täydellä teholla kuin ennen katastrofia.

– YK:n Nepalin maanjäristyksen avustustyön kansainvälisissä tavoitteissa koulutuksesta on rahoitettu vain murto-osa. Tästä herää kysymys, onko Nepalin hallituksella ja kansainvälisellä yhteisöllä tarvittavat voimavarat vastata lasten välittömiin koulunkäynnin tarpeisiin, Planin katastrofityön ja koulutuksen erikoisasiantuntija Sweta Shah sanoo.

– Kansainväliseltä yhteisöltä puuttuvat nopeat keinot tarjota koulutusta lapsille, jotka ovat joutuneet tällaiseen luonnonkatastrofiin. Tarvitsemme nopeita muutoksia, jotta katastrofit eivät vaaranna lasten koulutusta, ja katastrofin kohdanneita maita pitää tukea, jotta lasten koulunkäynnin tuomat hyödyt eivät katoa.

Swarasti Thami on huolissaan siitä, ettei hänen lapsensa pääse kouluun maanjäristyksen tuhottua koulut ja katkaistua nepalilaisten lasten koulunkäynnin.

Nepalilaiset vanhemmat ovat huolissaan lapsistaan. Swarasti Thami, 29, on kahden lapsen äiti ja murehtii siitä, ettei hänen tyttärensä pääse takaisin kouluun ja ettei hänen poikansa pääse aloittamaan koulua.

– Haluan lapsilleni koulutuksen. En itse koskaan opiskellut tai mennyt kouluun, mutta olen nähnyt, että kun lapset käyvät koulua, he voivat saada työn, elannon ja uuden elämän. Heidän ei tarvitse raataa viljelijöinä pelloilla niin kuin meidän, Thami sanoo.

Kahden lapsen isä Jagat Thami, 36, on samaa mieltä.

– Kylämme peruskoulu romahti, emmekä voi käyttää sitä enää.

Lapset vain leikkivät keskenään tiellä, hän kertoo.

– Olisi hyvä, jos olisi joku paikka, jonne he voisivat mennä, mutta koulu ja sen ympäristö ovat niin pahasti tuhoutuneet, ettei siellä ole turvallista olla.

 

Pienemmät leikkivät päiväkerhoissa

Planin Sweta Shah sanoo, että koulunkäynnin katkeaminen on aina suuri huoli ison katastrofin jälkeen.

– Lapset tarvitsevat mahdollisuuden palata kouluun, koska koulut tarjoavat heti katastrofin jälkeen hygieniaa ja turvaa. Monet lapset ovat järkyttyneitä ja tarvitsevat myös henkistä tukea. Opiskeleminen ja tavalliset arkirutiinit ovat elintärkeitä pysyvien haittavaikutusten välttämiseksi.

Plan tekee katastrofityötä Nepalissa Dolakhan lisäksi muun muassa Sindupalchowkin, Makwanpurin ja Sindhulin alueilla. Niillä järjestö jakaa hätäapua sekä tarjoaa muuta pitkäkestoista tukea.

Osana katastrofityötään Plan perustaa teltoista väliaikaisia luokkahuoneita alueille, joilla koulut ovat tuhoutuneet tai liian vaarallisia käytettäviksi.

Plan on myös perustanut kuusi päiväkerhotilaa lapsille Kathmandun laakson sekä Lalitpurin alueelle. Niistä hyötyy ainakin tuhat lasta. Kolmenkymmenen päiväkerhon valmistelut ovat käynnissä, ja pidemmällä tähtäimellä Plan aikoo avata kerhotiloja jopa sata ympäri maata. Päiväkerhoissa Planin vapaaehtoiset ohjaavat yli 3-vuotiaita lapsia. Niissä keskitytään muun muassa peleihin, lauluun, tanssiin ja kuvaamataitoon.

Väliaikaiset luokkatilat ja päiväkerhot ovat turvallisia paikkoja, joissa lapset voivat jatkaa opiskelua ja kasvuaan ja joissa myös autetaan lapsia käsittelemään katastrofia. Lisäksi paikat suojaavat lapsia hyväksikäytöltä, väkivallalta ja ihmiskaupalta.

 

Myös koulukaverit tärkeitä

Englanninopettaja Balkrishna Khadka, 34, opettaa Shree Kalikan yläasteella Dolakhan alueella. Hänen mukaansa yhteisö olisi valmis pystyttämään telttoja käyttökelvottomien koulurakennusten korvaamiseksi, mutta he tarvitsevat vielä materiaaleja väliaikaisia luokkatiloja varten.

– Asumme vuoristossa, ja sadekausi alkaa pian. Tarvitsemme väliaikaisia luokkatiloja, jotta oppitunnit voivat jatkua pian. Emme ole nähneet vielä kaikkia koululaisia, mutta oppilaat ovat huolissaan tunneistaan ja kysyvät, koska kouluun voi palata, Khadka sanoo.

Bishmalilla ja Omulilla on suuria suunnitelmia tulevaisuudelle, joten on tärkeää, että he pääsevät taas kouluun niin pian kuin mahdollista.

– Koulun jälkeen haluan mennä armeijaan, jotta voin puolustaa kotiani ja maatani. Haluan mennä armeijaan Australiassa. Pidän Australiasta, koska siellä on nopeita autoja ja kenguruita, Omul sanoo.

Hän kertoo myös ikävöivänsä leikkimistä kavereidensa kanssa.

– Haluan olla retkeilijä. Kun käyn kouluni loppuun, haluan matkustaa ympäri maailmaa, Bishmal kertoo.

Ennen sitä on edessä monta askelta: perheen vanhan talon jäänteet pitää purkaa ja rakentaa talo uudestaan.

– Tällä hetkellä ainoa toiveeni on, että perheeni pysyy yhdessä ja että me voimme tehdä uuden talon vahvemmaksi kuin aikaisemmin, jotta se on turvallinen eikä kukaan kuole. Menee vuosia, että maamme selviää tästä maanjäristyksestä, mutta seuraavaa varten olemme varautuneet paremmin, Bishmal sanoo.
 


Nepalin maanjäristykset

Nepalia koetteli 25. huhtikuuta 7,8 magnitudin maanjäristys lähellä maan pääkaupunkia Kathmandua.

Järistystä seurasi useita jälkijäristyksiä. Niistä voimakkain, 7,3 magnitudin järistys 12. toukokuuta lisäsi lasten hätää. Uusi järistys ravisteli pahiten Dolakhan aluetta, joka on Planin katastrofityön tärkeimpiä toiminta-alueita maassa. Järistykset ovat vaatineet yli 8 000 kuolonuhreja ja vaikuttaneet miljoonien ihmisten elämään.

Planin työ Nepalissa keskittyy hätäapuun lapsille ja perheille. Plan on jakanut muun muassa väliaikaissuojia, ruokatarvikkeita ja vedenparannustabletteja. Lisäksi Plan huolehtii lastensuojelusta, lasten henkisestä tuesta ja koulunkäynnin jatkumisesta.

Jopa vajaa miljoona lasta tarvitsee väliaikaisia opetustiloja tuhoutuneiden luokkahuoneiden ja koulujen tilalle. Plan aikoo perustaa jopa 200 väliaikaista luokkahuonetta. Plan on myös ehtinyt jakaa yli tuhat koulutarvikepakettia lapsille. Toukokuun lopussa toiminnassa oli jo kuusi päiväkerhotilaa lapsille. Planin suunnitelmissa on avata Nepaliin kymmeniä päiväkerhotiloja lähikuukausien aikana.

Tulevia haasteita Nepalissa ovat tautiepidemioiden leviäminen tuhoalueilla ja riisinviljelykausi, johon monet perheet eivät välttämättä ehdi mukaan.

Lue tuoreimmat tiedot katastrofityöstä Nepalissa ja osallistu katastrofikeräykseen
 

Tutustu toimintaamme