Maliza kantaa vettä vaikka haluaisi vain opiskella | Plan

Maliza kantaa vettä vaikka haluaisi vain opiskella

Maliza huolehtii yksin perheen vedenhausta. Päivittäin matkaa kertyy yhteensä runsaat kuusi kilometriä.

Vedenhaku on ympäri maailmaa tyttöjen työtä. Ilmastonmuutos vaikeuttaa vedenhakua ja uhkaa tyttöjen oikeutta koulutukseen.

Maliza, 13, asuu ugandalaisessa kylässä vain kivenheiton päässä koulusta, mutta silti häneltä jää koulu usein väliin.

Malizan päivä alkaa aamuseitsemältä. Hän lakaisee kodin maalattian ja pihan. Sitten hän nappaa mukaansa vesikanisterin ja kävelee kaivolle. Menomatka taittuu kepeästi, mutta paluumatkalla 20 litran vesikanisteri on niin raskas, että hänen päänsä vapisee hetken.

Kotona Maliza peseytyy nopeasti ja vaihtaa koulupuvun ylleen. Maissipuuron jälkeen hän kipaisee pihan poikki kouluun, jos kipaisee.

– Joskus käyn koulussa vain kerran viikossa, koska minulla on niin paljon kotitöitä ja kävelen niin pitkän matkan hakemaan vettä, Maliza kertoo.

Edistä maailman tyttöjen koulutusta. Lahjoituksellasi autamme tytöt kouluun puuttumalla koulunkäynnin esteisiin, kuten syrjintään, väkivaltaan ja lapsiavioliittoihin. 40 euron lahjoituksella tuemme yhden tytön koulutusta. Lahjoita >>

 

Tyttöjen tehtävä

Vedenhaku on ympäri maailmaa tyttöjen ja naisten tehtävä, niin myös Ugandassa. Maliza alkoi kantaa vettä perheelleen viisivuotiaana.

– Tytöt aloittavat vedenhaun yhdessä äitiensä kanssa. Aluksi se on vain harjoittelua, Maliza kertoo.

Nykyään Maliza huolehtii yksin vedenhausta. Päivittäin matkaa kertyy runsaat kuusi kilometriä. Malizan mielestä olisi reilua, että muutkin auttaisivat.

Opettajan mukaan Maliza tulee usein kouluun myöhässä ja läksyt ovat tekemättä, minkä vuoksi Maliza jää jälkeen opinnoissa. Usein Maliza pääsee läksyjen pariin vasta illalla. Silloin on jo pilkkopimeää, eikä perheellä aina ole parafiinia valaisemaan kotia – etenkään, jos sato on epäonnistunut.

Se ei ole harvinaista. Ilmastonmuutoksen pahentamat pitkittyneet kuivuudet ja toisaalta poikkeuksellisen kovat sateet koettelevat Afrikan helmeksi kutsuttua Ugandaa, jossa 80 prosenttia väestöstä saa elantonsa maataloudesta.

Keväällä rankkasateet tuhosivat Malizan kotikylässä ja lähialueilla koteja ja satoja. Sitten koitti kuivuus, joka pilasi sadon, Malizan isä kertoo.

Miksi tyttöjen koulutus on osa ilmastonmuutoksen ratkaisua? Maria Veitola ja Ossi Heinänen käsittelevät aihetta podcastissamme. Kuuntele podcast >>

 

Keväällä poikkeukselliset rankkasateet tuhosivat koteja ja satoja Malizan kotikylässä ja lähialueilla. Sateiden jälkeen koitti kuivuus, jonka takia sadosta tuli huono, Malizan isä kertoo.Keväällä poikkeukselliset rankkasateet tuhosivat koteja ja satoja Malizan kotikylässä ja lähialueilla. Sateiden jälkeen koitti kuivuus, jonka takia sadosta tuli huono, Malizan isä kertoo.
 

Haaveena hyvä koulutus

Mieluiten Maliza lukisi ja opiskelisi, sillä se on parasta mitä hän tietää. Hän haaveilee sairaanhoitajan työstä.

– Haluan parantaa kyläläisten sairauksia, esimerkiksi malariaa, keuhkokuumetta, vatsakipuja ja päänsärkyjä.

Vaikeuksista huolimatta Maliza on jo ohittanut äitinsä luku- ja kirjoitustaidossa. Irene Kyegombuja, 40, ei osaa kirjoittaa eikä lukea.

– Isäni ei halunnut tyttäriään kouluun, eikä hänellä ollut siihen varaakaan. Siksi kävin vain ensimmäisen luokan. Se on ollut minulle suuri vamma, Irene-äiti kertoo.

Malizan esikuva on Ugandan ensimmäinen naispuolinen parlamentin puhemies, Rebecca Alitwala Kadaga.

– Haluan ansaita hyvin ja olla hyvin koulutettu, kuten Kadaga. Jos minulla olisi paljon rahaa, voisin istuttaa paljon sokeriruokoa ja rakentaa oman talon, Maliza miettii.

 

Tue tyttöjen koulutusta

Tasa-arvoinen yhteiskunta pystyy paremmin sopeutumaan ja löytämään ratkaisuja ilmastonmuutoksen myötä nouseviin haasteisiin.