Koulu on liikuntakyvyttömän Zaidan suurin haave | Plan

7.5.2019

Koulu on liikuntakyvyttömän Zaidan suurin haave

Synnynnäisen liikuntavamman kanssa elävä 18-vuotias mosambikilainen Zaida ei ole koskaan käynyt koulua. Ulkoministeriön tukeman hankkeemme ansiosta hän pääsi varhaiskasvatuskeskukseen ja on nyt oppinut kirjoittamaan ja vähän lukemaankin.

Varhaiskasvatuskeskuksessa Zaida on päässyt myös auttamaan ohjaajia ja tukemaan muita lapsia.

Zaidan vanhemmat eivät koskaan uskoneet, että tyttö voisi käydä koulua. Zaidan alaraajat ovat epämuodostuneet synnynnäisen vamman vuoksi, ja he uskoivat, että vamma estää Zaidaa oppimasta asioita.

Viime vuonna Zaida pääsi ensimmäistä kertaa oppimaan tukemaamme varhaiskasvatuskeskukseen. Mahdollisuus nousi esiin järjestämässämme yhteisökeskustelussa, jossa vanhemmille ja yhteisölle kerrottiin vammaisten oikeuksista ja vammaisuudesta. Samalla Zaidan vanhemmat kuulivat varhaiskasvatuskeskuksista, joissa olemme edistäneet myös vammaisten lasten oikeutta varhaiskasvatukseen ja opetukseen.

– Tämän vamman kanssa eläminen on vaikeaa. Toisaalta olen itse esimerkki siitä, että jos vammainen lapsi vain saa mahdollisuuden, hän voi edistyä ja kehittyä paljon elämässään. Hän voi oppia, työskennellä ja jopa toimia johtajana, kunhan siihen vain on mahdollisuus, Zaida sanoo.
 

Pääsy opetukseen avasi tien kirjainten maailmaan

Pääsy varhaiskasvatuskeskukseen oli käänteentekevä: se avasi Zaidalle oven kirjainten maailmaan.

– Ennen varhaiskasvatusta minä tai muut yhteisön lapset emme osanneet portugalia. Emme osanneet myöskään kirjoittaa ja piirtää, mutta nyt olemme valmiita aloittamaan peruskoulun.

Ryhmän vanhimpana Zaida on päässyt auttamaan opetuksessa. Hän opettaa uusille lapsille portugalia, vuorovaikutusta muiden lasten kanssa, laulamista ja paljon muuta.

– Tykkään olla varhaiskasvatuskeskuksessa, koska voin auttaa ohjaajia ja opin koko ajan lisää. Olen oppinut erilaisia asioita, kuten aakkoset, ja nyt osaan kirjoittaa oman ja vanhempieni nimet. Osaan lukea vähän ja saan myös piirtää, nuori nainen kertoo.

Ennen Planin ohjelmaan pääsyä Zaida oli yrittänyt pariinkin otteeseen aloittaa koulun. Mutta ilman pyörätuolia kolmen kilometrin matka kivisellä tiellä oli liian suuri haaste. Nyt Zaidalle on tarjottu mahdollisuus aloittaa aikuisille suunnatussa koulussa, ja paikallinen Plan on luvannut hankkia Zaidalle pyörätuolin.
 

Varhaiskasvatus tukee lapsen siirtymistä kouluun

Varhaiskasvatus tukee lapsen sosiaalista ja kognitiivista kehitystä, ja varhaiskasvatusta saaneet lapset aloittavat koulun ajallaan ja menestyvät opinnoissaan paremmin muita todennäköisemmin.

Silti maailmanlaajuisesti vain noin puolet lapsista saa laadukasta varhaiskasvatusta – ohjelmamaissamme vielä sitäkin harvempi. Erityisen heikossa asemassa ovat vammaiset lapset. He joutuvat myös todennäköisimmin jäämään kotiin, kun heidän ikätoverinsa aloittavat koulun.

– Syitä on monia: vammaisia lapsia saatetaan piilotella kotona, vanhemmat ja lasten hoitajat eivät välttämättä tiedä koulutuksen tuomista hyödyistä, olemassa olevat varhaiskasvatuskeskukset eivät ole tiloiltaan sopivia ja niiden työntekijöillä ei ole tarvittavia tietoja ja taitoja vammaisten lasten kanssa työskentelyyn, kertoo vammaistyön asiantuntijamme Frank Velthuizen.

Lastenoikeusjärjestö Plan International on jo vuosien ajan edistänyt laadukasta ja kaikille avointa varhaiskasvatusta eri puolilla maailmaa. Mosambikissa aloitimme toissa vuonna Suomen ulkoministeriön tukeman pilottihankkeen, joka edisti vammaisten lasten pääsyä varhaiskasvatukseen.

– Tavoitteenamme oli lisätä laadukasta varhaiskasvatusta saavien vammaisten lasten määrää yhteensä 18 varhaiskasvatuskeskuksessa, kertoo Frank Velthuizen.
 

Paikallisten järjestöjen asiantuntemus avuksi

Työskentelimme kahden kokeneen vammaisjärjestön, Light for the Worldin ja Uhambo Foundation -säätiön, kanssa. Tuimme perheitä ja yhteisöjen esikouluja, jotta vammaiset lapset pääsivät leikkimään ja oppimaan ikätoveriensa joukkoon. Koulutimme myös viranomaisia ja opettajia, jotta he osaavat tukea vammaisia lapsia.

– Selvitimme aluksi viranomaisten ja varhaiskasvatusten työntekijöiden asenteita ja tietoa vammaisten lasten osallisuudesta. Selvisi, että monet periaatteessa tukivat vammaisten lasten pääsyä varhaiskasvatukseen, mutta silti vain harva lapsi sai varhaiskasvatusta. Opettajilla ei ollut tietoa tai osaamista heidän tukemisekseen, Velthuizen kertoo.

Yhteisön ja viranomaisten aktiivinen mukanaolo oli alusta asti keskeinen osa projektia.

– Yhteisöt ymmärsivät varhaiskasvatuksen ja vammaisten lasten osallistamisen hyödyt, mikä motivoi heitä ottamaan vastuun keskusten toiminnasta. Kyliin perustettujen säästöryhmien avulla yhteisöt pystyvät jatkamaan keskusten toimintaa myös ilman Planin tukea.

Tutustu toimintaamme