• Hallitus laatii strategian sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi kaikessa ulkopolitiikassa. Valmistelun pohjana on syytä käyttää ulkoministeriön asettaman kansainvälisen ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan laatimia tasa-arvoa edistävän ulkopolitiikan suosituksia. Suomen tasa-arvoa edistävä ulkopolitiikka perustuu Saksan ja Ruotsin feminististen ulkopolitiikkojen tavoin edustuksellisuuteen, oikeuksiin, resursseihin ja diversiteettiin.
• Suomi puolustaa YK:n ihmisoikeusneuvostossa tyttöjen ja naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa. Suomi vahvistaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää kansainvälisessä yhteistyössä ja toimii ihmisoikeuksia sekä sukupuolten tasa-arvoa kyseenalaistavia liikkeitä ja arvoja vastaan.

• Suomi nostaa kehitysyhteistyön rahoituksen nykyisestä 0,42 prosentista YK-sitoumuksemme mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Hallitus kanavoi rahoituksesta kansalaisjärjestöille vähintään 15 prosenttia, sillä järjestöt työskentelevät kaikkein köyhimmissä ja hauraimmissa maissa. Se ohjaa rahoitusta entistä vahvemmin vähiten kehittyneisiin maihin (0,2 % BKTL).
• Hallitus toteuttaa kaudellaan kehityspolitiikan ylivaalikautista selontekoa sekä Agenda2030-tiekarttaa. Se laatii kehityspolitiikan päätavoitealueiden toimeenpanoon toimintasuunnitelman, joka sisältää tavoitteita ja mittareita. Tytöt on huomioitava erityisryhmänä kaikissa päätavoitealueissa (naisten ja tyttöjen oikeudet; koulutus; kestävä talous ja ihmisarvoinen työ; rauhanomaiset, demokraattiset yhteiskunnat; ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus sekä luonnonvarojen kestävä hallinta ja käyttö).
• Hallitus vahvistaa kehityspolitiikan painopistettä tyttöjen ja naisten oikeuksien edistämisessä. Työ keskittyy erityisesti tyttöjen koulutukseen sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin. Hallitus osoittaa EU-linjauksen mukaisesti 85 prosenttia kehitysyhteistyön rahoituksesta ohjelmiin, jotka asettavat sukupuolten tasa-arvon pää- tai osatavoitteeksi. Tukea ei tule osoittaa hankkeisiin, jotka voisivat pyörtää sukupuolten tasa-arvon saavutuksia.

• Hallitus asettaa ilmastoulkopolitiikan tavoitteiksi ilmasto-oikeudenmukaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämisen. Se tekee ilmastosuunnitelmissa sukupuolivaikutusten arvioinnin ja edistää arviointia myös kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.
• Suomi kasvattaa kansainvälistä ilmastorahoitusta. Hallituskauden ilmastorahoitussuunnitelma sisältää tavoitteen määrästä, määritelmän rahoituksesta sekä linjauksen siitä, kuinka kehitysyhteistyön ja ilmastosopimusten periaatteet ohjaavat ilmastorahoitusta.

• Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden viimeistään vuonna 2035 ja hiilinegatiivisuuden jo hallituskauden aikana. Hallitus laatii ilmastotavoitteet tieteellisten paneelien suositusten mukaisesti. Kulutusperäisiä päästöjä aletaan tarkastella osana virallista kasvihuonekaasuinventaariota.

• Suomi kasvattaa monivuotista ja korvamerkitsemätöntä humanitaarista rahoitusta, koska kriisit ovat entistä monisyisempiä ja pitkäkestoisempia. Niiden aikana tarvitaan niin humanitaarista apua kuin kehitysyhteistyötä. Suomi ohjaa nykyistä enemmän rahoitusta kriisialueella jo työskentelevien kansalaisjärjestöjen työhön.
• Humanitaarinen rahoitus tukee tyttöjen ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien erityistarpeita humanitaarisissa kriiseissä, esimerkiksi pääsyä koulutukseen.

SDP:n toimenpiteitä tyttöjen aseman ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi globaalilla tasolla: 

1. Koulutus avaa ovia parempaan tulevaisuuteen. Tyttöjen ja poikien tasa-arvoinen mahdollisuus koulutukseen on välttämätöntä tyttöjen aseman parantamiseksi globaalilla tasolla. Tyttöjen pääsy kouluun vaikuttaa paitsi yksilön mahdollisuuksiin, myös koko yhteiskunnan kehitykseen. Koulutukseen liittyy sukupuolten välisen tasa-arvon ohella paljon muitakin keskeisiä kehitystavoitteita, kuten demokratiakehitys sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet. Suomen on edistettävä kehittyvissä maissa niin opetuksen laatua ja saatavuutta vahvistavia toimia kuin naisopettajien koulutusta.  

2. Sukupuolittuneen väkivallan kitkeminen sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämisen tulee olla keskeinen osa Suomen kehitys- ja ulkopolitiikkaa. Suomen on puolustettava naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjuntaa kaikilla politiikkasektoreilla ja edistettävä myös Istanbulin sopimuksen vahvempaa toimeenpanoa. Naisiin kohdistuvan syrjinnän ehkäiseminen on välttämätöntä epätasa-arvoisten rakenteiden purkamiseksi.   

3. Tyttöjen oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Naisten aseman vahvistaminen edellyttää paitsi sitä heikentäviin tekijöihin puuttumista, myös naisten osallisuuden ja mahdollisuuksien edistämistä. Koulutuksen ja ihmisarvoisten työpaikkojen ohella Suomen on edistettävä naisten mahdollisuutta osallistua taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja poliittiseen toimintaan yhteiskunnassa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittavassa asemassa olevien sekä vammaisten henkilöiden oikeuksiin ja asemaan.  

Tasa-arvo ei ole valmis, vaan kaipaa edelleen puolustajaansa. Näen sen konkreettisesti toisessa kotimaassani Afganistanissa, jossa tytöiltä on viety tulevaisuus ja toivo. Suomen on sitouduttava edistämään entistä vahvemmin tasa-arvoa ja tyttöjen oikeuksien puolustamista ensi vaalikaudella. Minä olen #tyttöjenpuolella, ja niin on myös #MinunSuomeni.

Nasima Razmyar

1. Este tyttöjen oikeuksien toteutumiselle on monessa kehittyvässä maassa miesten patriarkaalinen asema yhteiskunnassa. Myös muutoksilla poikien kasvatuksessa edistetään kulttuurista suhtautumistapamuutosta naisten ja tyttöjen toimijuuteen yhteiskunnassa ja päätöksenteossa. Tasa-arvon esteitä poistetaan sillä, että tyttöjen ja poikien opetussuunnitelma on sama. Tyttöjen ja poikien tasa-arvoinen suhtautuminen toisiinsa lähtee lapsuudesta. Tätä edistetään sillä, että tytöt ja pojat tekevät mahdollisimman paljon asioita yhdessä. Asenne ja suhtautumistapamuutos alkaa koulusta. Koulutuksen tasa-arvoistaminen edistää naisten ja tyttöjen poliittista ja taloudellista osallistumista sekä lisää seksuaaliturvallisuutta. 
2. Tyttöjen oikeuksien parantuminen on riippuvainen turvallisesta ja laadukkaasta koulutuksesta. Sen edistäminen edellyttää muutoksia kulttuurissa, asenteissa ja yhteiskunnallisissa normeissa. Laadukas koulutus voidaan toteuttaa vain riittävin resurssein. Tästä syystä Suomen tulee sitoutua siihen, että kehitysyhteistyörahoitus täyttää 0,7 % määrärahatavoitteen bkt:sta vuoteen 2030 mennessä – muiden pohjoismaiden tavoin. 
3. Maailman digitalisoituminen koskee myös kehittyviä maita. Tytöille on järjestettävä erityisesti köyhemmissä maissa mahdollisuus teknologisen osaamisen oppimiseen. Me suomalaiset voimme tarjota tässä omaa asiantuntijuuttamme viemällä opetusta ja laitteita kouluihin sekä vahvistamalla kahdenvälisiä kumppanuuksia kaupunkien ja maiden välillä.

Suomen tulisi jatkossakin keskittyä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vahvuuksiimme – tyttöjen ja naisten aseman vahvistamiseen. Samalla edistetään yhteiskuntien vakautta ja demokratiakehitystä. Erityisen tärkeää tasa-arvon huomioiminen on juuri nyt, sillä maailman myllerrys ja erilaiset kriisit ovat kuluneina vuosina osuneet erityisesti tyttöihin ja naisiin.

Saara-Sofia Sirén

Suomi on monella tapaa hyvä paikka syntyä tytöksi. Töitä on kuitenkin edelleen tehtävänä, meillä ja maailmalla. Lähisuhdeväkivalta on edelleen totta liian monen naisen arjessa. Meidän tehtävämme on suojella myös seksuaaliväkivallan ja silpomisen riskissä olevia tyttöjä. Seuraavan eduskunnan pitää kieltää tyttöjen sukuelinten silpominen ja jatkaa töitä tyttöjen oikeuksien eteen kaikkialla.

Sari Multala

1. Osallisuuden vahvistaminen 

Ihmisoikeudet, oikeusvaltio ja demokratia ovat hyvän yhteiskunnan vahva pohja.  Naiset ovat monien maiden politiikassa ja talouselämässä vahvasti aliedustettuina. Tämä heijastuu heidän jokapäiväiseen elämäänsä. 

Keskusta haluaa kehityspolitiikalla varmistaa, että kaikilla on samat mahdollisuudet lapsuudesta asti kasvaa tasa-arvoiseen osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Yksi tärkeä keino tähän on tasa-arvo- ja demokratiakasvatuksen vahvistaminen kehittyvien maiden koulutuksessa ja kansalaisyhteiskunnan toiminnassa. Tätä toimintaa ei saa lokeroida erikseen vain tytöille ja naisille suunnatuksi, vaan siihen on osallistettava myös pojat ja miehet. Tasa-arvon ja demokratian yhtenä edelläkävijänä Suomella on hyvät lähtökohdat olla tässä vahvana tukena yhdessä EU:n, kansalaisjärjestöjen ja puolueiden kanssa. 

2. Perhe kehityspolitiikan keskiöön 

Perheet, suvut ja niihin liittyvät traditiot määrittävät monessa maassa tyttöjen asemaa ja tulevaa elämää. 

Keskustan mielestä jokaisella on oltava mahdollisuus päättää omasta kehosta ja oikeus valita oma kumppani. Perhe on voitava perustaa ilman pakkoa ja vailla syrjintää, häirintää tai väkivallan uhkaa.  Naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyden sekä seksuaalioikeuden pitää näkyä vahvana osana kehityspolitiikkaa. Yksilön oikeuksia kunnioittavat tuki- ja terveyspalvelut raskauteen, synnytykseen ja äitiyteen on oltava kaikkien perheiden saatavilla. Esimerkiksi suomalaisesta neuvolatoiminnasta riittää ”ammennettavaa” ja oppia mille tahansa muulle maalle.  

3. Oikeus käydä koulua  

Lapsilla ja nuorilla pitää olla oikeus koulunkäyntiin varallisuuteen tai muuhun taustaan katsomatta. Esteenä ei saa olla esimerkiksi se, ettei perheellä ole varaa terveyssiteisiin. Tyttöjen erityistarpeet on otettava kehitysyhteistyössä entistä vahvemmin huomioon. 

Tälläkin kehityspolitiikan osa-alueella tulee vahvistaa järjestöjen, koulujen ja muiden vastaavien  toimijoiden mahdollisuutta kansainvälistyä ja antaa panoksensa tyttöjen oikeuteen kouluttautua. 

Tyttöjen oikeuksien edistäminen on ollut ja sen tulee olla Suomen ulkopolitiikan keskiössä. Parantamalla tyttöjen asemaa, parannamme yhteiskuntien kehitystä ja lisäämme tasa-arvoa. Tyttöjen ja naisten aseman parantaminen on meidän jokaisen asia.

Joonas Könttä

Tytöt ovat monessa maassa syrjityssä ja heikossa asemassa. Tasa-arvon edistäminen kehitysmaissa on tärkeä avain oikeudenmukaisempaan maailmaan. Kehitysyhteistyöllä rakennamme parempaa maapalloa. Se on paitsi oikein, myös Suomelle hyväksi.

Antti Kaikkonen

Tyttöjen oikeuksien vahvistaminen on avain siihen, että köyhyyden kierre sukupolvelta toiselle katkaistaan. Kansainvälinen tyttöjen päivä onkin tärkeä muistutus siitä, ettei tyttöjä nähtäisi vain toteutumattomien oikeuksien ja syrjinnän kohteina. Meidän tulee nähdä tytöissä oleva potentiaali ja vahvuudet: Taitoa toimia rauhanvälitystyössä. Kykyä ratkaista poliittisia ongelmia päätöksentekijänä. Valtaa johtaa maailmanlaajuista ilmastoliikettä. Tietoa kasvaa vahvaksi johtajaksi. Vahvuutta kouluttautua ihan miksi tahansa. 

Vihreät toimenpiteet tyttöjen oikeuksien edistämiseksi:  

1. Vahvistetaan tyttöjen asemaa ilmastokriisin ratkaisijoina.  

Ilmastokriisi koskettaa kaikkia maailman tyttöjä – ilmastonmuutos on iso uhka tasa-arvon kehitykselle. Maiden asettamat hiilineutraaliustavoitteet tukevat tyttöjen oikeuksien toteutumista kaikkialla maailmassa. On paitsi inhimillisesti, myös tasa-arvon toteutumisen kannalta elintärkeää, että taistelemme ilmastonmuutosta ja luontokatoa vastaan.  

2. Turvataan maksuton ehkäisy osana perusterveydenhuoltoa kaikkialla maailmassa.  

Seksuaali- ja lisääntymisoikeudet kuuluvat jokaiselle. Tämä tarkoittaa oikeutta päättää omasta kehostaan, saada ajantasaista seksuaalikasvatusta ja mahdollisuutta valita itse sopiva ehkäisy. Seksuaalioikeuksien toteutuminen on edellytys yhteiskuntien kehittymiselle, sillä esimerkiksi koulutusmahdollisuudet jäävät vajaiksi, mikäli tyttöjen seksuaalioikeudet eivät toteudu.  

3. Lisätään tyttöjen mahdollisuuksia kouluttautua eri aloille. 

Tyttöjä tarvitaan ratkaisemaan aikamme suuria haasteita kuten ilmastokriisiä, kasvavia hyvinvointieroja ja digitalisaation tuomia muutoksia. Eri opinto- ja alavalinnat ovat kuitenkin sukupuolittuneita, ja heikommat digitaidot voivat johtaa epätasa-arvoon. Kannustetaan tyttöjä erityisesti teknologia-alojen ja luonnontieteiden pariin opinto-ohjauksella, tytöille suunnatuilla kerhoilla ja kursseilla sekä mentoroinnilla. 

Minun Suomeni tekee töitä rasismia vastaan ja puolustaa ihmisoikeuksia oman myös napansa ulkopuolella. Koronan aikana moni toivoa antanut kehityskulku pysähtyi globaalisti, jolloin erityisesti tytöt ja vähemmistöt jäivät haavoittuvaiseen asemaan. Meillä on vastuu tehdä kaikkemme, että jokainen tyttö saa elää täyttä ja turvallista elämää, jossa on tilaa myös toivolle.

Fatim Diarra

Kriiseissä tytöt ja naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Usein kriisi merkitsee myös koulunkäyntimahdollisuuksien loppumista. Monen koulutie voi katketa pysyvästi. Mutta tytöt eivät ole vain uhreja. Heistä voi kasvaa aktiivisia toimijoita ja rauhanrakentajia. Tyttöjen ääntä tarvitaan rauhan puolesta. Jos heitä ei kuunnella, puolet maailmasta jää kuulematta.

Pekka Haavisto

1. Suomen on oltava edelläkävijä aborttioikeuden edistämisessä. Suomen on panostettava kansainvälisessä yhteistyössä seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen. 
2. On parannettava viranomaisten, oikeuslaitoksen ja muiden toimijoiden kykyä ja resursseja tunnistaa, ennaltaehkäistä ja torjua kunniaväkivaltaa sekä tyttöjen sukuelinten silpomista. 
3. On otettava tavoitteeksi alaikäisten solmimien avioliittojen kriminalisoiminen globaalisti. Tuetaan tyttöjen koulutusta lapsiavioliitot sallivissa maissa ja lisätään valistustoimintaa sellaisten yhteisöjen piirissä, joissa lapsiavioliitot hyväksytään. 

Maailmalla on useita pitkittyneitä konflikteja ja kriisejä, joista erityisesti tytöt joutuvat kärsimään. Siksi tyttöjen ääni on saatava myös rauhan neuvottelupöytiin. Suomi voi toimia suunnannäyttäjänä ja edistää tyttöjen oikeuksien toteutumista rauhanprosesseissa. Suomi voi myös tarjota konkreettista tukea tyttöjen koulutuksen, terveyden ja turvallisuuden parantamiseksi konfliktialueilla.

Suldaan Said-Ahmed

Ilman sukupuolten tasa-arvoa ei ole kestävää kehitystä. Naisten ja tyttöjen oikeuksista huolehtiminen on ihmisoikeuskysymys, mutta se on myös kehityskysymys.Sukupuolten tasa-arvon edistäminen sekä seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien vahvistaminen ovat olleet Suomen kehityspolitiikan painopisteitä jo pitkään, ja niiden on oltava sitä myös tulevaisuudessa. Naisten ja tyttöjen on voitava päättää omasta elämästään ja kehostaan. Suomella voi olla kokoaan suurempi vaikutus kestävän kehityksen edistämisessä kun jatkamme kansainvälistä työtä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.

Hanna Sarkkinen

1. Koulutus kuuluu kaikille tytöille

Kehityspolitiikkamme tulee jatkossakin edistää perus- ja ihmisoikeuksia. Keskeisessä roolissa on työ sen eteen, että kaikilla tytöillä ja naisilla on oikeus koulutukseen. Haluamme, että kaikki tytöt saavat käydä koulua, että kaikilla on oikeus oppimiseen ja kouluttautumiseen. Tärkeä osa tätä on myös valistus ja koulutus seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista.

2. Kaikilla tytöillä on oikeus turvalliseen elämään 

Kaikilla tytöillä ympäri maailmaa on oikeus elää turvallista arkea. Tytöillä ja naisilla on korkeampi riski joutua seksuaalisen hyväksikäytön, häirinnän, väkivallan ja ihmiskaupan uhriksi. Meidän on jatkettava työtä sen eteen, että on turvallista olla tyttö – kotona, koulussa, työpaikalla ja kaikissa julkisissa tiloissa. 

3. Mikään unelma ei saa olla mahdoton sen takia, että on tyttö 

Haluamme, että kaikki tytöt uskaltavat unelmoida – ja että niistä unelmista voi tulla totta. Kaikilla tytöillä tulee olla tasavertainen mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan omalla mielekkäällä tavallaan, oli se sitten politiikassa, urheilussa, yritysmaailmassa tai yhteiskunnassa yleisesti. Meidän on jatkettava työtä sen eteen, että meillä on enemmän naisia edustettuina päätöksenteossa. Roolimalleja tarvitaan, jotta voimme näyttää, että lasikattojen rikkominen on mahdollista.

Suomen tulee tulevalla hallituskaudella ottaa käyttöön sukupuolten tasa-arvoa edistävä ulkopolitiikan malli ja liittyä kasvavaan joukkoon feministisen ulkopolitiikan maita. Tasa-arvoa edistävä ulkopolitiikka lisää myös Suomen turvallisuutta. Suomelta odotetaan YK:n ihmisoikeusneuvostossa rohkeaa työtä naisten oikeuksien puolesta!

Eva Biaudet

Mitä KD lupaa maailman tytöille – Kolme toimenpidettä, joilla puolueelle haluaa edistää maailman tyttöjen oikeuksien edistämistä globaalisti osana Suomen kehitys- ja ulkopolitiikkaa.  

1. Jokainen ihminen on yhtä arvokas ja ansaitsee samat mahdollisuudet sukupuolesta riippumatta. KD haluaa, että kaikki lapset pääsevät kouluun sukupuolestaan riippumatta. Sen toteutumiseksi tarvitaan työtä asenteiden muuttumiseksi, toimeentuloa perheille, jotta perheillä on varaa laittaa lapset kouluun, ja kouluihin vessoja, jotta koulunkäynti ei tyssää kuukautisiin. Tytöt tarvitsevat myös ammatillista ja akateemista koulutusta – mahdollisuus itsenäiseen taloudelliseen toimeentuloon voi parantaa heidän mahdollisuuksiaan yhteiskunnassa huomattavasti, ja yhteiskunta hyötyy siitä, kun tyttöjen ja naisten ääni kuuluu vahvemmin myös päätöksenteossa.  
2. Jokaisella tytöllä on oikeus turvalliseen elämään. Kaikenlainen väkivalta on kitkettävä, eikä tyttöjä saa kohdella kaltoin sen enempää perhepiirissä kuin ympäröivässä yhteiskunnassa. Lapsiavioliitot ja pakkoavioliitot tuhoavat monen tytön tulevaisuuden – edelleen on tehtävä työtä, jotta jokainen tyttö saa elää arkeaan ilman välivallan pelkoa. Tytöt eivät ole kauppatavaraa eivätkä objekteja, joita paremmassa asemassa olevat voivat käyttää omiin tarkoituksiinsa. 
3. Yhdenkään tytön ei pitäisi joutua menemään nälkäisenä nukkumaan. Yhdenkään äidin ei pitäisi joutua olemaan syömättä, jotta lapselle riittää ruokaa. KD on sitoutunut tekemään työtä globaalin ruokaturvan eteen ja antamaan tukensa hankkeille, joilla edistetään paikallista ruoantuotantoa ja perheiden mahdollisuuksia kasvattaa ruokaa itse tai hankkia sitä läheltä.

Tyttöjen ja naisten aseman parantamisessa keskeisiä tekijöitä ovat mahdollisuus kouluttautumiseen, oman työn tekemiseen sekä väkivallattoman ja turvallisen elämän vahvistaminen. Tyttöjen sukuelinten silpomisen on loputtava. Tytöt ja naiset ansaitsevat parempaa. Kehitysyhteistyön vaikuttavuuden kannalta avainasemassa ovat kansalaisjärjestöt, joiden suhteellista osuutta kehitysyhteistyörahoituksesta on kasvatettava.

Sari Essayah

Koulutus 

Oikeus opetukseen on keskeinen ihmisoikeus. Jokaisen maan velvollisuus on taata kaikille lapsille mahdollisuus käydä koulua. Jokaisella yksilöllä/tytöllä tulee olla mahdollisuus kehittyä täysiarvoisesti. Koulutuksella takaamme paremmat ja tasa-arvoisemmat lähtökohdat sekä lisäämme tietoisuutta. Sen merkitys on erityisen tärkeää, jotta yksilö voi ottaa ohjat elämästään omiin käsiinsä ja myös vaikuttaa yhteiskunnassa. 

2. Väkivalta 

Torjutaan sellaisia syrjinnän muotoja, jotka tuottavat sukupuolten välistä epätasa-arvoa (esim. seksuaalinen- ja perheväkivalta). Räikein esimerkki on lasten ympärileikkaus ja  lapsiavioliitot. Sukupuolisyrjinnän ja sukupuoleen perustuvan väkivallan, kuten seksuaalisen väkivallan, taustalla on ajatus siitä, että tytöt olisivat vähemmän arvokkaita kuin pojat. Syrjinnän torjumisessa tulee kiinnittää huomiota myös pieniin asioihin. Jo se miten puhumme, vaikuttaa asenteisiin. Ympäristö vaikuttaa yksilön kehitykseen ja käsitykseen itsestään ja kyvyistään merkittävästi. Siksi ilmapiirin tulee olla salliva, ei eriarvostava. 

3. Osallistuminen 

Varmistetaan, että naisten ihmisoikeudet sisällytetään poliittisiin vuoropuheluihin. Jotta tyttöjen ja naisten oikeudet parhaiten toteutuisivat, tulee heidät saada osalliseksi päätöksentekoon. Heitä tulee kuulla. 

Parempaa maailman tyttöjen oikeuksien edistämistä globaalisti osana Suomen kehitys- ja ulkopolitiikkaa ei voida rakentaa epätasa-arvoisuutta ylläpitäville rakenteille. Siksi sukupuolten tasa-arvoa sekä tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien täyttä toteutumista tulee edistää systemaattisesti.

Varmistetaan, että naisten ihmisoikeudet sisällytetään poliittisiin vuoropuheluihin. Jotta tyttöjen ja naisten oikeudet parhaiten toteutuisivat, tulee heidät saada osalliseksi päätöksentekoon. Heitä tulee kuulla. Parempaa maailman tyttöjen oikeuksien edistämistä globaalisti osana Suomen kehitys- ja ulkopolitiikkaa ei voida rakentaa epätasa-arvoisuutta ylläpitäville rakenteille. Siksi sukupuolten tasa-arvoa sekä tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien täyttä toteutumista tulee edistää systemaattisesti.

Karoliina Kähönen

1. Lapsiavioliittojen kieltäminen  

Lapsi- ja pakkoavioliitot rikkovat räikeällä tavalla tyttöjen ja naisten oikeuksia, tasa-arvoa ja itsemääräämisoikeutta. Ongelma ei kosketa pelkästään kolmansia maita, vaan lapsiavioliittoja solmitaan edelleen myös joissakin EU:n jäsenmaissa. Kaikkien valtioiden, jotka vielä sallivat lapsiavioliitot tulisi kieltää lapsiavioliitot lainsäädännöllään. Lapsiavioliittojen lopettaminen on yksi ensisijaisista keinoista edistää tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutumista.  

2. Silpomisen kieltäminen  

Silpominen on naisiin kohdistuvan väkivallan muoto ja vakava ihmisoikeusloukkaus. Tyttöjen sukuelimiä silvotaan erityisesti monissa Afrikan maissa, mutta myös Lähi-idässä ja Aasiassa. Siirtolaisuuden myötä julma käytäntö on levinnyt myös maihin, joissa sitä ei ole aiemmin esiintynyt. Maailmassa on noin 200 miljoonaa silpomisen uhriksi joutunutta tyttöä ja naista. Tyttöjen sukuelinten silpominen rikkoo monia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, kuten YK:n lapsen oikeuksien sopimusta ja Euroopan neuvoston Istanbulin sopimusta. Vaikka silpomisen lopettamiseksi on tehty hyvää työtä jo vuosia, täytyy työssä keskittyä entistä enemmän asenteiden muuttamiseen. Yhtä tärkeää on myös edellyttää kaikkia maita kieltämään silpominen kansallisessa lainsäädännössään ja vaatia entistä tiukempia rangaistuksia.  

3. Koulutus kuuluu kaikille maailman tytöille  

Tyttöjen koulunkäynti on lisääntynyt ja oppimistulokset parantuneet merkittävästi viimeisen 25 vuoden aikana. Tästä huolimatta moni kehittyvissä maissa asuva tyttö jää edelleen kokonaan koulutuksen ulkopuolelle. 

Kehittyviä maita tulee ohjata käyttämään kehitysyhteistyöstä saatuja varoja entistä tehokkaammin tyttöjen koulutuksen parantamiseen ja paikallisten opettajien kouluttamiseen. Tyttöjen koulutus on tehokas keino katkaista köyhyyden kierre ja näin vähentää eriarvoisuutta globaalisti. Tyttöjen koulutukseen panostaminen on avain koko yhteiskunnan kehitykseen ja vakaampaan talouskasvuun.  

Tyttöjen ja naisten asema on monissa maissa ja kulttuureissa kehno. Suomen tulee osallistua aktiivisesti kansainväliseen työhön tyttöjen oikeuksien puolustamiseksi. Kouluttautuminen ja työura eivät saa olla sukupuolikysymyksiä. Kotimaassa koulujen ja katujen on oltava turvallisia myös tytöille. Tulevan hallituksen on panostettava tyttöjen ja naisten turvallisuuteen ja tulevaisuuteen.

Kike Elomaa