Sukupuolisensiviitinen kasvatus on avain ilmasto-oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon | Plan

Sukupuolisensiviitinen kasvatus on avain ilmasto-oikeuden­mukaisuuteen ja tasa-arvoon

11.12.2020 Jess Cooke, Leah Moss

Pariisin ilmastosopimuksen syntymisestä tulee 12.12. kuluneeksi viisi vuotta. YK:n tämän vuoden ilmastokokous on siirretty koronaviruspandemian takia, mutta tytöt ympäri maailmaa vaativat silti nopeita toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Sukupuolisensitiivinen kasvatus on ensiarvoisen tärkeää, jotta ilmasto-oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa voidaan edistää, kirjoittavat Plan Internationalin asiantuntijat Jess Cooke ja Leah Moss.

Marraskuussa 2020 oli tarkoitus järjestää COP26-ilmastokokous, jossa valtioiden johtajien ja ilmastonmuutoksen asiantuntijoiden oli määrä sopia kunnianhimoisista ilmastotoimista ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanosta. Ennen kokousta hallitusten oli tarkoitus päivittää ilmastostrategiansa kunnianhimoisemmaksi, jotta maapallon keskilämpötilan nousu saataisiin pidettyä alle 1,5 asteessa. Vaikka pandemia onkin estänyt suurten kokousten järjestämisen, kiireellisiä toimia ilmasto-oikeudenmukaisuuden edistämiseksi tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Tytöt ympäri maailman vaativat muutosta ja ilmastotoimia

Vaikka YK:n tämän vuoden ilmastokokous on siirretty koronaviruspandemian takia, kiireellisiä toimia ilmasto-oikeudenmukaisuuden edistämiseksi tarvitaan enemmän kuin koskaan. Nuoret ympäri maailman vaativat tasavertaisia mahdollisuuksia laadukkaaseen koulutukseen ja erityisesti ilmastonmuutosta koskevaan tietoon. He haluavat myös osallistua ilmastopäätösten tekemiseen. Kaikki tavoittava ja sukupuolisensitiivinen koulutus on ensiarvoisen tärkeää ilmasto-oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämisessä. Sen kautta voidaan myös muuttaa asenteita muihin ihmisiin ja ympäröivään maailmaan. Koulutuksessa tulisi antaa perustiedot ilmastotieteestä, ja yhtenä painopisteenä tulisi olla kestäviä ja ympäristöystävällisiä toimintamalleja edistävien taitojen kehittäminen sekä asenteiden muuttaminen.

Uudistava oppiminen antaa tytöille ja nuorille naisille ilmastokriisin torjunnassa tarvittavat taidot ja tiedot ja kumoaa haitallisia sukupuolistereotypioita sekä naisten ja miesten rooleista päätöksenteossa. On raivattava suurimmat esteet, jotka haittaavat tyttöjen osallistumista kansallisten ilmastostrategioiden kehittämiseen ja toimeenpanemiseen.

Kuten Yande YK:n tyttöjen koulutuksen aloite UNGEI Educate4Equality paneelista kommentoi:

”Ratkaisu yhteen suurimmista ongelmista saattaa löytyä yhdeltä pieneltä tytöltä tai naiselta. Järjestelmä täytyy vain rakentaa uudelleen, jotta tuo potentiaali saadaan käyttöön ja tytöt sekä naiset pystyvät toimimaan.”

Tytöillä voi olla ratkaiseva rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Meidän kaikkien on tunnustettava tyttöjen rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen torjunnassa. Naisten osuutta ilmastoon liittyvässä päätöksenteossa on varaa lisätä, sillä Pariisin ilmastokokouksen kansallisista edustajista vain 29% oli naisia. Panostamalla koulutusjärjestelmiin, jotka reagoivat tyttöjen tarpeisiin, voidaan vähentää tyttöjen jäämistä pois koulusta sekä kasvattaa uusia naisjohtajia osallistumaan ilmastopolitiikkaan. Koulutusjärjestelmän tulee kannustaa tyttöjä kansalaistoimintaan ja johtajuuteen kestävässä taloudessa sekä ilmastodiplomatian rooleissa.

Koronaviruspandemialla on vakavat seuraukset tyttöjen koulunkäynnille, ja yli 1,5 miljardin oppilaan koulutus on keskeytynyt. Pandemia tarjoaa kuitenkin samalla päättäjille mahdollisuuden kehittää koulutusjärjestelmiä. Muun muassa resilienssiä on vahvistettava, jotta koulutusjärjestelmissä voidaan varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tuhoihin, ryhtyä tarvittaviin toimiin ja valmistautua siihen, että yhä suurempi määrä ihmisiä joutuu lähtemään kotoaan.

Opetuksen laatu on erityisen tärkeää, jotta tytöt pystyvät tulevaisuudessa luovimaan ilmastokriisin keskellä. Useimpien koulujen nykyiset opetussuunnitelmat kaipaavat uudistamista. Opetussuunnitelma voi olla vanhanaikainen, patriarkaalisen ja imperialistisen järjestelmän tuote. Sen aikaansaama ajattelutapa ylläpitää ihmisiin ja planeettaan liittyvää ylikulutuksen ja vallankäytön kulttuuria, horjuttaa ilmastotoimia sekä estää meitä elämästä sopusoinnussa luonnon kanssa. Ajattelutapa myös vahvistaa sukupuolistereotypioita ja sanelee tyttöjen sekä poikien tulevan urapolun. Tyttöjä ei monesti kannusteta luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteen, matematiikan tai talouden pariin. Tämä näkyy esimerkiksi uusiutuvien energioiden alalla, jolla naisten osuus työvoimasta on vain 30% globaalisti.  

Yksilöistä yhteisöihin: järjestelmä kaipaa muutosta

On muutoksen aika. Koronaviruspandemian myötä meidän on kyseenalaistettava vanhentuneet, perinteiset ajattelumallit. Vain siten voimme sopeutua koko ajan epävarmemmaksi muuttuvaan maailmaan, joka kaipaa kipeästi sukupuolten tasa-arvoa ja ilmasto-oikeudenmukaisuutta koskevia sitoumuksia. Koulutuspolitiikasta päättävien tahojen on tunnistettava ilmastokoulutuksen ja
-kestävyyden tärkeys sekä tyttöjen johtajuuden keskeinen rooli perinteisempien oppimistavoitteiden, kuten luku- ja laskutaidon, ohella. 

Ilmastotieteen lisäksi on tärkeää tarkastella ilmastonmuutoksen laajempia sosiaalisia ja poliittisia ulottuvuuksia. Meidän on osattava oikeassa suhteessa edistää kierrätyksen kaltaisia yksilöiden valintoja, ja kokonaisvaltaista systeemistä lähestymistapaa, joka tunnustaa hallitusten ja yritysmaailman olennaisen roolin ilmastokriisin torjunnassa.

Meidän on tartuttava tilaisuuteen ja toteutettava kaikille suunnattua, uudistavaa ilmastokasvatusta, joka edistää eri sukupuolten, taustojen ja sukupolvien välistä tasa-arvoa sekä ilmasto-oikeudenmukaisuutta. Se on tärkein työkalu ylikulutukseen ja vanhentuneen maailman vallankäyttöön perustuvien järjestelmien purkamisessa, ja sen avulla voidaan varmistaa, että ihmiskunta kykenee elämään rinnakkain luonnon kanssa ja kukoistamaan planeetan asettamissa rajoissa.

Jess Cooke 
Resilience and Climate Change Policy Officer

Leah Moss
Policy and Advocacy Officer

 

Tutustu toimintaamme