Meidän on puolustettava yhdessä tyttöjä koronapandemian aikana | Plan

Meidän on puolustettava yhdessä tyttöjä koronapandemian aikana

9.4.2020 - Anne-Birgitte Albrectsen

“En ole ikinä ollut tällaisessa tilanteessa. En koskaan kuvitellut, että joutuisin kokemaan jotakin tällaista. Meidän täytyy huolehtia itsestämme.”

Amelia, 16, San Juan, Dominikaaninen tasavalta

Entä jos covid-19-virus veisi sinulta kaikki mahdollisuudet loppuelämäksesi, ei vain muutamaksi kuukaudeksi tai puoleksi vuodeksi? Tämä on todellinen uhka miljoonille tytöille ja nuorille naisille ympäri maailmaa.

Koronavirus ei kenties syrji ketään, mutta yhteiskunta syrjii. Ikään ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän sekä pandemian yhteisvaikutukset ovat pysäyttäviä. Kun koulut ovat kiinni, tytöt ja heikoimmassa asemassa olevat lapset jäävät vaille elintärkeitä palveluita kouluruuasta lastensuojeluun. Vaikka lapset kärsivät nykytiedon valossa aikuisia vähemmän koronaviruksen oireista, pandemia vaikuttaa voimakkaasti maailmaan, jossa he kasvavat ja kehittyvät.

Niille, joiden elinpiiri ja mahdollisuus käyttää valtaa ovat jo ennestään pienet, pandemia tarkoittaa lisää riskejä ja uhkia. Taloudellisen ahdingon lisääntyminen kuormittaa raskaasti heikoimmassa asemassa olevia tyttöjä ja naisia: palkaton koti- ja hoivatyö lisääntyy, ja todennäköisesti miljoonat tytöt joutuvat taantuman ja köyhyyden vuoksi lapsiavioliittoon, lapsityöhön tai vaihtamaan seksuaalisia palveluksia ruokaan ja välttämättömiin tarvikkeisiin.

Väkivalta ja teini-ikäisten raskaudet syventävät koronaviruksen aiheuttamaa terveyskriisiä. Tällaisten vastoinkäymisten jälkeen on vaikea – ellei mahdoton – nousta uudelleen pinnalle.

Syrjintä on maailmanlaajuinen ongelma. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa niistä kolmesta miljoonasta ihmisestä, jotka tekevät matalapalkkaista, riskialtista työtä koronaviruksen parissa, 98 prosenttia on naisia. Kiinassa Hubein maakunnassa, josta koronavirus lähti leviämään, aktivistit raportoivat kotiväkivallan lisääntyneen alkuvuoden aikana 200 prosenttia. Tapauksista 90 prosenttia liittyi perheiden sosiaaliseen eristykseen.

Internetiin pääsevien miesten osuus on maailmanlaajuisesti 21 prosenttia suurempi kuin naisten. Vähiten kehittyneissä maissa se on 52 prosenttia suurempi. Tämä epätasa-arvo on käynyt jopa tavallista haitallisemmaksi, kun kaikki yhteiskunnan tärkeimmät toiminnot ovat siirtyneet internetiin pandemiarajoitusten vuoksi.

Eikä tässä vielä kaikki. Kuten Greta Thunberg muistutti hiljattain, ”ilmastokriisi ei mene minnekään”, ja alamme jo nähdä koronapandemian ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutuksia. Kuivuuden aiheuttamasta ruokakriisistä kärsivässä Zimbabwessa eristystoimenpiteet ovat saaneet useat yhteisöt pelkäämään, että ihmiset kuolevat nälkään ennen kuin koronavirus ehtii uhata heidän elämäänsä. Pakolaisleireillä ja konfliktialueilla, joilla terveydenhuoltojärjestelmä on heikko, koronavirusta on erittäin vaikea ehkäistä ja hoitaa.

Kaiken tämän vuoksi voisi vaipua epätoivoon, mutta Plan Internationalin kaltaiselle järjestölle tilanne merkitsee velvoitetta toimia. Kun rajoitukset vaikuttavat yhä voimakkaammin päivittäiseen elämään ja toimintaamme, koko kehitys- ja humanitaarisen sektorin täytyy olla joustava ja kekseliäs, jotta voimme jatkaa elintärkeää työtämme.

Me Planissa teemme kaiken voitavamme pitääksemme työntekijämme, tukijamme ja tukemamme yhteisöt turvassa samalla, kun työskentelemme yhteisöjen, hallitusten ja kumppaneidemme kanssa levittäen tarpeellista tietoa pandemian hillitsemiseksi ja auttaen ihmisiä huolehtimaan hygieniasta ja saamaan hoitoa.

Humanitaarisessa työssä tärkein tavoitteemme on aina suojella lasten ja nuorten elämää sekä saada huomiota tyttöjen erityisille ongelmille ja tarpeille. Kun rahoittajamaiden talous on kriisissä pandemian vuoksi, riskinä on, että humanitaariset resurssit kutistuvat samaan aikaan, kun avun tarve kasvaa. Meidän täytyy suojata ja vahvistaa humanitaarista työtämme, ja YK:n pääsihteerin vaatimukseen maailmanlaajuisesta tulitauosta on vastattava.

Valtioiden on huomioitava kriisitoimissa tyttöjen ja nuorten naisten suojelu sukupuoleen perustuvalta, seksuaaliselta ja lähisuhdeväkivallalta, pakkoavioliitoilta, prostituutiolta, ihmiskaupalta sekä lapsityöltä. Tyttöjen ja naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut on taattava ja kuukautishygieniasta huolehtiminen on turvattava pandemian aikana.

Tyttöjen ja naisten pääsy teknologian pariin on yhä tärkeämpää, jotta he voivat käyttää verkkoon siirtyneitä palveluita. Internet tarjoaa tytöille lukuisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi eräs Senegalin pääkaupungissa Dakarissa asuva tyttö kertoi työntekijällemme, että hän on perustanut pienimuotoisen verkkokaupan tukeakseen äitiään pandemian aikana. Nyt on aika varmistaa, että tytöt ja naiset voivat käyttää ja kehittää teknologiaa täysivaltaisesti ja että he ovat internetissä turvassa häirinnältä ja kaltoinkohtelulta.

Tytöt on myös otettava mukaan päätöksentekoon. Kun kriisin pitkäaikaiset vaikutukset alkavat näkyä, meidän on tehtävä tiivistä yhteistyötä tyttöjen ja naisten kanssa heidän ääntensä vahvistamiseksi ja sen takaamiseksi, että heillä on keskeinen rooli kriisiä seuraavassa jälleenrakennustyössä.

Kriisit tuovat mukanaan mahdollisuuden uudistaa, rakentaa ja kuvitella asioita uudella tavalla. Tulevien kuukausien aikana aion perehtyä tässä tekstissä käsittelemiini kysymyksiin, kun kriisin kaikki vaikutukset tulevat yhä paremmin näkyviin. Tulen myös työskentelemään muiden sektorimme johtajien sekä tyttöjen ja nuorten naisten kanssa ympäri maailmaa, jotta voimme nostaa esiin koronakriisin vaikutuksia tyttöjen elämään ja löytää oikeat tavat tukea heitä.

Eräs senegalilainen tyttö kysyi Plan Internationalin Girls Out Loud -verkkofoorumilla: “Nyt kun emme voi mennä ulos, miksemme alkaisi keskustella laajemmista asioista, kuten siitä, millainen rooli meillä on tyttöinä?” Kun elämme haasteiden täyttämää aikaa, toiveeni on, että voimme tukea sitä positiivista energiaa, jota tytöillä on ympäri maailmaa. He katsovat edelleen toiveikkaina tulevaisuuteen, jossa tasa-arvo toteutuu ja jossa heillä on valta saavuttaa päämääränsä.

Anne-Birgitte Albrectsen on Plan Internationalin pääjohtaja. Hän on työskennellyt yli 25 vuotta kehityksen ja ihmisoikeuksien parissa. Ennen kuin Albrectsen aloitti Planin pääjohtajana vuonna 2015, hän työskenteli YK:n apulaispääsihteerinä.

 

 

Tutustu toimintaamme