Arabikevään yllättävät vaikutukset näkyvät Sahelin kriisissä | Plan

16.8.2012

Arabikevään yllättävät vaikutukset näkyvät Sahelin kriisissä

Luonnonolosuhteet eivät ole ainoa syy Sahelin alueen ruokakriisiin. Myös arabikevät vaikuttaa Sahelin alueen tilanteeseen, kirjoittaa Plan Suomen humanitaarisen avun erityisasiantuntija Maritta Niskanen-Tamiru.

Teksti: Maritta Niskanen-Tamiru

Arabikeväänä tunnettu kansannousujen aalto käynnistyi Tunisiasta puolitoista vuotta sitten. Siitä pitäen arabimaiden mullistukset ovat olleet esillä mediassa ja julkisessa keskustelussa. Kuohunnan nostattamat aallot ulottuvat kuitenkin paljon arabimaita laajemmalle moninaisilla ja yllättävillä tavoilla.

Saharan eteläpuolella sijaitseva Sahelin alue – johon kuuluvat muun muassa Mali, Niger, Burkina Faso, Mauritania ja Tšad – kärsii parhaillaan laajasta humanitaarisesta kriisistä, joka uhkaa jo lähes 19 miljoonan ihmisen ravinnonsaantia ja terveyttä.  Valitettavasti media ja julkinen keskustelu ovat sivuuttaneet ne laajat yhteydet, joita arabimaiden kuohunnalla on ollut Sahelin alueen syvenevään ruoka-, turvallisuus- ja pakolaiskriisiin. Humanitaarista kenttätyötä tekevä kehitysyhteistyöjärjestö Plan on havainnut seuraukset konkreettisesti ja toivoo niille laajempaa ymmärrystä.

Sahelin maista eniten arabikevät on kuohuttanut Malia, jonka siviilien turvallisuutta Libyan kansannousu ja Muammar Gaddafin syrjäyttäminen horjuttivat. Malin armeija kaappasi viime maaliskuussa vallan. Yhtenä syynä oli, ettei armeija luottanut hallituksen kykyyn vastustaa aseellisia ryhmiä, jotka valtasivat jatkuvasti alueita Pohjois-Malista. Nämä ryhmät olivat vahvistuneet Libyan vallankumouksen jälkeen merkittävästi muun muassa palkkasotilaista, jotka olivat taistelleet Gaddafin puolesta ja palanneet kotiin vallan vaihduttua Libyassa. Nyt kilpailevat aseelliset ryhmät kamppailevat Malin pohjoisosista ja värväävät joukkoihinsa myös lapsisotilaita.

Levottomuuksien seurauksena yli 400 000 malilaista on joutunut jättämään kotinsa. Heistä noin 155 000 on maansisäisiä pakolaisia ja yli 250 000 on paennut naapurimaihin – valtaosa vakavasta kuivuudesta ja ruokapulasta kärsiviin Burkina Fasoon ja Nigeriin. Pakolaisten ja heidän kotieläintensä saapuminen on syventänyt raja-alueiden ruokakriisiä entisestään, kuten sain itse huomata, kun työskentelin kesäkuussa pakolaisleireillä Burkina Fasossa ja Nigerissä. Paikalliset yhteisöt ovat joutuneet äärimmilleen jakaessaan ruoka- ja vesivaroja pakolaisten kanssa peläten jatkuvasti oman turvallisuutensa puolesta, sillä Malin konflikti heijastuu myös raja-alueelle levottomuuksina.  Veden, ruoan, terveydenhuollon, koulutuksen ja suojelun riittävyyden lisäksi haasteena on nyt myös koleran torjunta.

Arabikeväällä on ollut taloudellisia vaikutuksia Sahelin alueeseen. Ennen arabikevättä kymmenettuhannet Sahelin maiden asukkaat työskentelivät Pohjois-Afrikan arabimaissa ja elättivät perhettään rahalähetyksillä. Suuri osa tuloista ehtyi levottomuuksien vuoksi ja monen perheen ennestään hauras toimeentulo järkkyi. Tilannetta on pahentanut maailmanmarkkinoiden kallistunut ruoan hinta.

Sahelin alueen uusin riski on tuhoja aiheuttavien kulkusirkkojen voimakas lisääntyminen, joka on myös yllättävässä yhteydessä arabikevääseen. Viime vuodenvaihteen raskaat sateet Algerian ja Libyan eteläosissa loivat kulkusirkoille otolliset kasvuolot. Tuholaistentorjuntatoimet ovat jääneet riittämättömiksi levottomuuksien vuoksi.  Alkukesän aikana tuholaisparvet ovat edenneet pohjoisesta Sahelin alueelle ja aiheuttaneet tuhoja Malin ja Nigerin pohjoisosissa. Pohjois-Malin epävakaa turvallisuustilanne on hidastanut, jopa estänyt tuholaistorjunnan.  Plan ja muut Sahelin alueella työskentelevät avustusjärjestöt ovat nyt äärimmäisen huolissaan uhasta, että parvet etenevät Nigerin parhaille viljelyalueille ja tuhoavat sadon, josta odotetaan helpotusta ruokakriisiin.

Sahelin kriisin laaja-alaisten syy-seuraussuhteiden huomioiminen on tärkeää, jotta kriisiin osataan puuttua tehokkailla ja riittävillä tavoilla ja jotta vastaavat kriisit voidaan torjua tulevaisuudessa tehokkaimmin. Kiireellisintä on käynnissä olevan kriisin tuhojen minimointi. Eniten kärsivät lapset sekä odottavat ja imettävät äidit. Ruokakriisin vuoksi yli neljä miljoonaa lasta on vaarassa joutua aliravituksi; heistä yli miljoonaa uhkaa akuutisti vakava aliravitsemus. Moni lapsi on joutunut pois koulusta – joko pakolaisuuden vuoksi tai siksi, että hänen panostaan tarvitaan perheen elannonhankintaan. Lasten hyväksikäytön ja lapsikaupan riski kasvaa.

Nyt tarvitaan sekä välitöntä hätäapua että pitkäjänteistä työtä, jotta yhteisöt selviytyvät ja toipuvat kriisistä. Näin voidaan vielä pelastaa miljoonia henkiä.  Siviiliväestö Malissa, Nigerissä ja Burkina Fasossa odottaa edelleen kansainvälisen avun saapumista.

Maritta Niskanen-Tamiru on Plan Suomen humanitaarisen avun erityisasiantuntija. Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 5.8.

Plan tekee hätäaputyötä Nigerissä ja Burkina Fasossa keskittyen etenkin lastensuojeluun, koulutukseen, terveydenhoitoon sekä ruoan ja puhtaan veden tarjoamiseen. Planin humanitaarista työtä voi tukea lahjoittamalla keräystilille IBAN: FI90 1279 3000 5131 56, viite 101 5302 17, tai Planin verkkosivujen kautta.