ENG

Toiminta 2015

Plan International Suomi

Plan International Suomen toimintavuonna 2015 lastensuojelussa ja tyttöjen aseman parantamisessa otettiin merkittäviä edistysaskelia. Järjestöjen yhteisen kampanjoinnin ansiosta YK:n yleiskokous teki päätöksen, joka lisää painetta kieltää lapsiavioliitot kaikissa maissa. Toiminta-alueillamme vaikutimme lakeihin, jotka parantavat kaikkiaan 151 miljoonan lapsen elämää. Ruohonjuuritasolla teimme työtä lastensuojelun, koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja nuorten työllisyyden parantamiseksi yli 80 000 yhteisössä. Yhdessä saimme paljon aikaan! Lue alta lisää viime vuoden työstämme.

Plan International on yksi maailman suurimmista ja vanhimmista lastenoikeusjärjestöistä. Uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton Plan toimi vuonna 2015 kaikkiaan 71 maassa. Tavoitteenamme on parantaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten elämää ja tyttöjen asemaa kehitysmaissa. Työmme osa-alueita ovat koulutus, terveys, vesi ja sanitaatio, suojelu, taloudellinen turvallisuus, katastrofityö, lasten osallistuminen sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys.

Tilivuonna 2015 kansainvälisen Planin toiminta laajeni edellisvuodesta uuteen maahan, Nigeriaan. Afrikan väkirikkaimmassa maassa työskentelemme tyttöjen koulutuksen ja suojelun puolesta. Planin ohjelmatyö Nigeriassa käynnistyy yhteiskunnallisesti vaikeassa tilanteessa, jossa terroristijärjestö Boko Haram on väkivaltaisesti hyökännyt koulutusta ja tyttöjen oikeuksia vastaan.

Kaikkiaan 71 Plan-maasta 51 on ohjelmamaita, 21 lahjoittajamaita (kaksi lahjoittajamaata, Intia ja Kolumbia, ovat myös ohjelmamaita.) Maailmanlaajuisesti Plan käytti vuonna 2015 toimintaansa 810 miljoonaa euroa, missä on 14 % kasvua edellisvuoteen. Toteutimme toimintakaudella 216 ohjelmaa ja yli 4 000 hanketta, joiden vaikutuspiirissä oli kaikkiaan yli 100 miljoonaa lasta.

 Lahjoittajamaat
 Ohjelmamaat
 Ohjelmamaat / lahjoittajamaat
 Plan Suomen ohjelmamaat
Plan toteutti tilivuoden aikana 216 ohjelmaa ja 4 153 hanketta
Plan teki työtä 85 280 yhteisön kanssa
Työmme tavoitti 214,3 miljoonaa ihmistä, joista 100,5 miljoonaa oli lapsia

Kansainvälisen järjestön osana Plan International Suomi toteuttaa kehitysyhteistyötä kummien ja lahjoittajien tuella, institutionaalisella rahoituksella sekä yritysten tuella. Työtämme tukee yli 18 000 suomalaista kummia, mikä tekee Planista Suomen suurimman kummijärjestön. Maailmanlaajuisesti Planin kummitoiminnan piirissä oli toimintakaudella 1,4 miljoonaa lasta.

Plan International Suomi on ulkoasiainministeriön ohjelmatukijärjestö. Ministeriö rahoittaa Planin ohjelmia kolmivuotisin sopimuksin, joista edellinen vuosille 2012–2014 päättyi kuluneella toimintakaudella. Plan International Suomen työ tavoitti kolmivuotiskauden aikana yhteensä yli 600 000 lasta 15 maassa. Esimerkiksi tukemistamme peruskoulutuksen parannuksista hyötyi suoraan liki 97 000 tyttöä ja 82 000 poikaa, ja lastensuojelutoimintaamme osallistui yli 420 000 lasta ja aikuista.

Plan International Suomen työ tavoitti kolmivuotiskauden aikana yhteensä yli 600 000 lasta 15 maassa.

Kaikkiaan Plan International Suomi käytti vuonna 2015 kehitysohjelmiin 11,2 miljoonaa euroa. Muiden rahoituslähteiden, kuten EU-rahan, osuus kehitysohjelmissa kasvoi edellisvuodesta. Solmimme uusia sopimuksia hankkeista Kambodzhaan, Etiopiaan ja Keniaan. Yritysyhteistyössä vahvistimme rooliamme edelläkävijänä, joka tuloksellisesti hyödyntää tietoteknologiaa kehitysohjelmien tukena. Asemamme humanitaarisen työn toimijana vahvistui EU:n myöntämän ECHO-statuksen ansiosta.

Plan International Suomi laati tilikauden aikana uuden strategian linjassa kansainvälisen Planin kanssa. Ohjelmatyössä koulutuksen ja varhaiskasvatuksen, lasten suojelun ja nuorten työllistymisen rinnalle nousivat uusina teemoina ilmastonmuutokseen varautuminen sekä hallinnon ja nuorten osallisuuden parantaminen.

Katso pääsihteeri Ossi Heinäsen summaus kuluneesta vuodesta:

Plan International Suomen työ tavoitti kolmivuotiskauden aikana yhteensä yli 600 000 lasta 15 maassa.
TULOKSELLINEN OHJELMATYÖMME

Lasten tukena kolmella mantereella

Ohjelmatyömme tavoite oli parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumista.

Ulkoministeriön tukeman, vuosina 2012–2014 toteutetun ja viime toimintakaudella päättyneen kumppanuusohjelman koko budjetti oli 21,2 miljoonaa euroa, josta omarahoitusosuutemme oli 15 prosenttia. Työn painopisteitä olivat lastensuojelu, varhaiskasvatus, koulutus ja nuorten työllistyminen. Hankimme kuluneen tilikauden aikana myös uutta EU:n ja YK-järjestöjen rahoitusta yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa. Varat suuntautuvat mm. humanitaariseen työhön, nuorten osallisuushankkeeseen Keniassa sekä ilmastonmuutokseen liittyvään työhön Kambodzhassa.

Ulkoministeriön tuella toteutimme hankkeita menestyksekkäästi kaikkiaan 15 maassa Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Ugandassa Planin varhaiskasvatusmalli on saanut runsaasti tunnustusta ja hallitus suunnittelee mallin ottamista käyttöön kansallisella tasolla. Myös tyttöjen koulutuksessa olemme saavuttaneet hyviä tuloksia: kun aloitimme peruskoulutuksen tasoa parantavan työn ohjelmayhteisöissä vuonna 2012, vain 30 prosenttia tytöistä suoritti peruskoulun loppuun. Nyt osuus on noussut 80 prosenttiin.

Boliviassa kymmenet tuhannet lapset saavat ansiostamme laadukasta varhaiskasvatusta.

Planin pitkäjänteisen työn ansiosta myös opetuksen laatu on Ugandan hankealueillamme parantunut. Esimerkiksi Tororon alueen koulut nousivat vuosina 2012–2014 sijalta 28 sijalle 9 kansallisissa loppukokeissa. Teimme hankkeessa Nokian kanssa uraauurtavaa, tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävää yhteistyötä, jonka ansiosta saimme työstämme kansainvälisen Planin innovaatiopalkinnon. Kouluhanke jatkuu myös kuluvalla kolmivuotiskaudella. Nyt sen piirissä on noin 40 000 lasta ja noin 30 000 aikuista.

Boliviassa saimme hankekaudella 25 400 lasta laadukkaan varhaiskasvatuksen piiriin. Kun aloitimme työn, vain 17 prosenttia lapsista vastasi kehitystasoltaan ikäryhmäänsä. Tänä päivänä varhaiskasvatustyössämme mukana olevista lapsista vähintään 70 prosentin arvioidaan kehittyvän ikätasonsa mukaisesti.

Kansainvälinen Plan käytti vuonna 2015 varhaiskasvatukseen yhteensä 118 miljoonaa euroa. Summalla mm. koulutimme yhteensä 226 000 terveydenhoidon ammattilaista ja vapaaehtoista sekä käynnistimme liki 11 000 esikoulua. Peruskoulutukseen investoimme kaikkiaan 99 miljoonaa euroa, jolla koulutimme 112 000 opetusalan työntekijää sekä rakensimme tai kunnostimme käyttöön 2 400 koulurakennusta.

Boliviassa kymmenet tuhannet lapset saavat ansiostamme laadukasta varhaiskasvatusta.
Lucia (oik.) leikkii ystäviensä kanssa varhaiskasvatuskeskuksessa.

Plan rakentaa Itä-Timorin tulevaisuutta varhaiskasvatuksella

– Kun aloitin koulun, tunsin jo aakkoset ja numerot, joten minun oli helppo seurata opetusta, kertoo 9-vuotias itätimorilainen Lucia.

Lucia osallistui ennen koulun aloittamista Planin tukeman varhaiskasvatuskeskuksen opetukseen. Nyt hän vie keskukseen myös nuorempia sisaruksiaan.

– Haluan, että sisarukseni tuntevat itsensä yhtä itsevarmoiksi koulussa kuin minä tunsin, Lucia sanoo.

Vuonna 2002 itsenäistynyt Itä-Timor on maailman köyhimpiä maita. Vain viisi prosenttia lapsista on varhaiskasvatuspalveluiden piirissä. Alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuus on yksi maailman suurimmista. Joka kuudestoista lapsi kuolee alle viisivuotiaana ripuliin, hengitystieinfektioihin tai malariaan. Kaikki nämä taudit olisi mahdollista ehkäistä ennalta. Heikko hygienia ja aliravitsemus aiheuttavat monia sairauksia, ja jopa 40 prosenttia itätimorilaisista lapsista kärsii kasvuhäiriöistä.

– Lasten varhaiskasvatus ja koulutus ovat parhaita keinoja rakentaa hauraan valtion tulevaisuutta, sanoo Planin ohjelmapäällikkö Mari Luosujärvi.

Plan perustaa varhaiskasvatuskeskukset yhdessä kyläyhteisöjen kanssa. Näin yhteisöt sitoutuvat niiden pyörittämiseen myös tulevaisuudessa. Planin vapaaehtoiset järjestävät lisäksi vanhemmille koulutuksia lasten monipuolisesta ravinnosta, terveydestä, lastensuojelusta ja lapsen oikeuksista.

Plan on työskennellyt Itä-Timorissa vuodesta 2001 alkaen. Plan International Suomi tukee Itä-Timorissa varhaiskasvatusta Suomen ulkoministeriön sekä lahjoittajien ja kummien tuella. Myös Ylen Nenäpäivässä kerättyjä varoja ohjataan Itä-Timorin varhaiskasvatukseen.

Lastensuojelussa polttavimpiin haasteisiin kuuluvat tyttöihin kohdistuvat haitalliset perinteet, kuten lapsiavioliitot ja sukuelinten silpominen. Etiopiassa Planin työ on kuluneella kolmivuotiskaudella vaikuttanut paikalliseen lainsäädäntöön siten, että kaikkiaan 14 yhteisöä päätyi luopumaan näistä käytännöistä ja kieltämään niiden harjoittamisen. Uuden kumppanuusohjelman aikana työ jatkuu 12 yhteisössä, jossa asuu yhteensä 125 000 ihmistä.

Ruohonjuuritason hankkeiden tukena oli Planin kansainvälinen työ lasten oikeuksien vahvistamiseksi. Järjestöjen yhteisessä rintamassa Plan oli mukana vaikuttamassa kansalliseen ja kansainvälisiin lakeihin, joilla pyritään luomaan painetta haitallisten perinteiden hylkäämiseksi. Merkittävä saavutus oli YK:n yleiskokouksen päätöslauselma, jossa maailman kaikkia maita kehotetaan kieltämään lapsiavioliitot kansallisissa laeissaan. Eri puolilla maailmaa toteutimme lapsiavioliittoa vastustavia kampanjoita 20 maassa, ja yhteensä ne tavoittivat yli 150 000 tyttöä. Kokonaisuudessaan ohjelmatyömme piirissä oli kolme miljoonaa tyttöä.

Työmme lapsiavioliittojen lopettamiseksi tavoitti 150 000 tyttöä.
Beyenech haaveilee poliitikon tai lääkärin urasta, koska haluaa auttaa muita.

"En suostunut silvottavaksi"

Kun etiopialaistyttö Beyenech oli 14-vuotias, isä painosti häntä naimisiin vanhan miehen kanssa. Tämä tarkoitti myös, että Beyenech täytyisi ympärileikata.

– Pelkäsin tulevaisuutta. En ollut koskaan edes nähnyt sulhastani. Tiesin, että äidiksi tuleminen iässäni tietää pelkkiä ongelmia. Tiesin myös, että jos en saisi jatkaa koulua, minulla ei olisi omia tuloja eikä tulevaisuutta, Beyenech kertoo.

Päättäväisen tytön elämä muuttui, kun hän näki tienvarressa Planin kyltin tyttöjen koulutuksen tärkeydestä. Beyenech kirjoitti kirjeen, jonka jälkeen Planin työntekijät tulivat tytön kotiin. He saivat isän perumaan avioliittosuunnitelmat ja sukuelinten silpomisen. Perhe sai taloudellista tukea, ja 16-vuotias Beyenech on nyt koulunsa paras oppilas.

Plan työskentelee Etiopissa tyttöjen sukuelinten silpomisen ja lapsiavioliittojen lopettamiseksi. Jopa kolme neljästä etiopialaisnaisesta on silvottu, ja kaksi viidestä tytöstä joutuu naimisiin alle 18-vuotiaana. Varhaiset avioliitot vaarantavat tyttöjen terveyden. Synnyttäminen ja raskauden aikaiset komplikaatiot ovat teini-ikäisten tyttöjen yleisin kuolinsyy kehitysmaissa.

Beyenechin kotiseudulla Bonazuriassa on uskottu, että vain ympärileikattu tyttö on siveellinen ja kuuliainen. Siksi tyttöjen ulkoiset sukuelimet on silvottu yleensä viimeistään teini-iässä. Plan käynnisti alueella yhteisökeskustelut, joissa käsitellään säännöllisesti yhteisiä asioita. Plan perusti myös tyttöjen kerhoja, joissa puhutaan silpomisen haitoista. Keskustelut ovat olleet ratkaisevassa asemassa asennemuutoksessa. Aluksi ne synnyttivät vastarintaa, mutta nyt sadat silpojat ovat luopuneet leikkauksista. Myös yhteisön miehet on saatu mukaan suojelemaan tyttöjä.

Planin hankealueilla jopa 92 prosenttia tytöistä säästyy silpomiselta. Plan International Suomen ja Suomen ulkoministeriön tukema lastensuojeluhanke alkoi vuonna 2012 ja laajeni vuonna 2015 uusille alueille Etiopiassa.

KATASTROFITYÖ

Nopeaa ja tehokasta humanitaarista työtä

Plan International on yksi maailman johtavista lapsikeskeisistä katastrofityötä tekevistä järjestöistä. Vuonna 2015 kansainvälinen Plan käytti humanitaariseen työhön kaikkiaan 145 miljoonaa euroa ja auttoi yhteensä 51 katastrofissa.

Työssämme pyrimme varmistamaan, että myös katastrofitilanteessa lasten perustarpeet sekä suojelu ja koulunkäynti turvataan. Tärkeä osa työtä on katastrofien ennakointi ja niihin varautuminen ohjelmamaissa. Monilla katastrofialueilla olemme jo valmiiksi läsnä kehitysohjelmiemme kautta, mikä nopeuttaa työskentelyä akuutin kriisin aikana. Esimerkiksi Nepalin maanjäristyksen jälkeen tukemme tavoitti ensimmäisten kahdeksan viikon aikana yli 8 600 lasta.

Vuonna 2015 Plan International Suomi jatkoi humanitaarista työtä pakolaisten keskuudessa Ugandassa, Etiopiassa ja Malissa. Pakolaisleireillä Pohjois-Ugandassa tuimme eteläsudanilaisten lasten hyvinvointia yhteistyössä Unicefin kanssa. Perustimme leirille varhaiskasvatuskeskuksia ja lapsiystävällisiä tiloja sekä koulutimme vapaaehtoisia ohjaajia ja vahvistimme lastensuojelua. Myös Etiopiassa vahvistimme yhteisöjen lastensuojelumekanismeja, ylläpidimme lastensuojelurekisteriä ja seurasimme lastensuojelurikkomuksia. Tuimme lasten pääsyä kouluun rakentamalla kouluja ja varhaiskasvatuskeskuksia. Pakolaistyömme Malissa jatkui osana laajempaa ohjelmaa ja keskittyi lapsiystävällisiin tiloihin ja varhaiskasvatukseen.

Nepalin maanjäristyksen jälkeen autoimme ensimmäisten kahdeksan viikon aikana yli 8 600 lasta.

Plan International Suomen institutionaalinen rahoitus humanitaariseen työhön tilikauden aikana oli 0,8 miljoonaa euroa, minkä lisäksi saimme yksityislahjoituksia mm. Nepalin keräyksestä. Pitkäaikaisen, laadukkaan työmme ansiosta saimme toimintakauden aikana EU:n humanitaarisen avun ECHO-statuksen. Myös ulkoministeriö hyväksyi meidät humanitaariseksi yhteistyöjärjestökseen. Työntekijöitämme oli aktiivisesti mukana katastrofialueilla osana kansainvälisen Planin koordinoimaa humanitaarista työtä.

Kansainvälisesti Planin suuriin humanitaarisen työn ponnistuksiin kuului vuonna 2015 työ ebolaepidemian kukistamiseksi Länsi-Afrikassa. Koulutimme liki 17 000 ihmistä toimimaan tautia vastaan Liberiassa, Sierra Leonessa ja Guineassa.

Nepalin maanjäristyksen jälkeen autoimme ensimmäisten kahdeksan viikon aikana yli 8 600 lasta.
Maanjäristyksen jälkeen Asmita (keskellä) asui perheensä kanssa Planin tukemalla telttaleirillä.

Takaisin kouluun maanjäristysten jälkeen

25. huhtikuuta 2015 Nepalia ravisteli 8,7 magnitudin maanjäristys, jota seurasi 12. toukokuuta uusi iso järistys maanvyörymineen. Seuraavien kuukausien aikana Nepalissa mitattiin satoja jälkijäristyksiä. Katastrofissa kuoli noin 9 000 ihmistä ja tuhansia loukkaantui. Nepalin lähihistorian pahin luonnonmullistus vaikutti miljoonien ihmisten elämään.

10-vuotiaan Asmitan koti tuhoutui maanjäristyksessä täysin.

– Olin hyvin peloissani. Luulin, että kaikki ympärilläni kuolevat. Maa järisi kaikkialla ympärilläni. Järistyksestä lähti kova ääni. En pystynyt nukkumaan koko yönä, Plan-kummilapsi Asmita muistaa.

Onneksi perhe oli järistyksen hetkellä ulkona, joten kukaan ei jäänyt loukkuun raunioihin. Kodista jäi jäljelle vain kasa kiviä ja laudanpätkiä. Perheen koko omaisuus ruokavarastoineen tuhoutui, kuten myös tontti, jota he olivat viljelleet.

Asmitaa harmitti eniten koulutarvikkeiden menettäminen.

– Pelkään, etten pääse takaisin kouluun enkä voi enää opiskella, koska kaikki kirjani tuhoutuivat ja hautautuivat, Asmita suri järistysten jälkeen.

Plan International Suomi alkoi välittömästi toimittaa hätäapua Nepaliin ja avasi hätäkeräyksen tuhoista kärsivien lasten auttamiseksi. Keskityimme auttamaan heikoimmassa asemassa olevia lapsia ja syrjässä eläviä yhteisöjä Nepalin maaseudulla.

Maaseudun vaikeimmat tuhoalueet sijaitsivat dalitien eli Nepalin köyhimpien yhteisöjen asuinalueilla. Useat tiet ja sillat olivat poikki, ja terveydenhuoltopalvelut heikot. Tuhannet lapset olivat kadottaneet tai menettäneet vanhempansa ja nukkuivat ulkona. Planin työntekijät ja vapaaehtoiset jakoivat vuorokauden ympäri ruokaa, suojaa ja vettä. Suojelimme lapsia väkivallalta ja ihmiskaupalta.

Isot maanjäristykset tuhosivat jopa puolet Nepalin kouluista. Tuimme lasten paluuta kouluun ja arkeen perustamalla satoja väliaikaisia koulukeskuksia ja jakamalla koulutarvikkeita.

Luonnonmullistuksen jälkeen Amsitan perhe asui pressun alla tuhoutuneen kotinsa vieressä. Kylmät yöt ja katastrofin jälkeen alkaneet monsuunisateet vaikeuttivat selviytymistä.

– Haluaisimme, että kotimme rakennetaan uusiksi mahdollisimman pian. Toivomme vain, että elämämme palaa jälleen normaaliksi, Asmita sanoi.

Puoli vuotta järistysten jälkeen Planin avusta oli hyötynyt jo yli 255 000 ihmistä. Jälleenrakentaminen jatkuu pitkään. Suomalaisilla on Nepalissa yli 450 Plan-kummilasta. Kansainvälisen Planin kehitysyhteistyöohjelmissa Nepalissa on mukana yli 30 000 lasta.

TOIMINTAMME SUOMESSA

Uutta luovaa globaalikasvatusta ja aktiivista vapaaehtoistoimintaa

Plan International Suomi on yksi maamme johtavista globaalikasvatusta tekevistä järjestöistä. Tarjoamme koulutusta lasten oikeuksista lapsille, nuorille ja kasvattajille ja vaikutamme niin päättäjien kuin kansalaistenkin asenteisiin. Myös vapaaehtoistoimintamme ja maahanmuuttajatyömme keskittyvät edistämään lasten oikeuksia.

Kuluneen vuoden aikana Planin lapsen oikeuksien lähettiläät pitivät 1 300 oppituntia yhteensä lähes 200 koulussa ja nuorisotalossa. Niitä oli seuraamassa 14 000 lasta ja nuorta. Opettajien ja kasvattajien tueksi julkaisimme Kuvien tarinat - kirjan, jonka tarkoitus on kehittää media- ja kuvalukutaitoa ja ymmärrystä lasten oikeuksista kuvien kautta. Kirjan kirjoittajat ovat media-, taide- ja museoalan ammattilaisia.

Kolme vuotta jatkunut yhteistyö suomalaisten ja ugandalaisten koulujen välillä syveni kuluneen toimintakauden aikana. Osallisena maailmassa -yhteistyöprojektissa 11 suomalaista ja 11 ugandalaista kumppanikoulua vaihtaa kokemuksiaan lasten oikeuksien ja osallisuuden vahvistamisesta koulumaailmassa. Yhteistyön ansiosta ugandalaiskoulut ovat ottaneet käyttöön suomalaisen vertaissovittelumallin, verson, hyvin tuloksin.

Planin vapaaehtoiset järjestivät vuoden aikana kaikkiaan 165 tapahtumaa.

Planin vapaaehtoiset järjestivät kuluneella toimintakaudella kaikkiaan 165 tapahtumaa valokuvanäyttelyt mukaan lukien. Tyttöjen päivä näkyi ympäri maata 12 paikkakunnalla vapaaehtoisten toteuttaminen näkyvyystempausten, tapahtumien ja lipaskeräysten ansiosta. Vapaaehtoiset koordinoivat menestyksekkäästi Nenäpäivän järjestöyhteistyötä Kemissä ja Turussa. Valitsimme viidettä kertaa myös vuoden vapaaehtoiset, jotka palkittiin pitkästä toiminnastaan lasten oikeuksien hyväksi.

Toimintakaudelle osuivat eduskuntavaalit, jotka näkyivät vahvasti Lastenhallituksen, Mitä-verkoston ja vapaaehtoisten toiminnassa. Lastenhallitus järjesti lasten oikeuksia ja kehitysyhteistyötä käsitteleviä vaalipaneeleita Jyväskylässä, Tampereella, Turussa ja Helsingissä. Vaalien jälkeen lapset veivät henkilökohtaisesti terveisensä uusille kansanedustajille järjestöjen Painavaa asiaa -tapahtumassa.

Planin vapaaehtoiset järjestivät vuoden aikana kaikkiaan 165 tapahtumaa.
Planin lastenhallituksen nuoria Global youth -näyttelyn kuvauksissa.

Nuoruus on samankaltaista eri puolilla maailmaa

Idea nuoruuden valokuvaamiseen syntyi eräässä Plan International Suomen lastenhallituksen kokouksessa. Suomalaiset nuoret päättivät kysyä mukaan Vietnamin Young Media Clubia, jonka kanssa he olivat aiemminkin tehneet yhteistyötä. Young Media Club on Planin Vietnamissa toimiva nuorten ryhmä, joka on erikoistunut erilaisiin mediaprojekteihin.

Vietnamilaiset innostuivat näyttelystä, ja nuoret alkoivat kuvata arkeaan kotimaissaan. Suomessa Planin Matkalla-hankkeen maahanmuuttajanuoret auttoivat valokuvauksessa, ja lastenhallituksen nuoret dramatisoivat kuvakohtaukset.

Nuorten yhteisenä tavoitteena oli lisätä näyttelyn avulla tietoisuutta lasten oikeuksista ja lasten asemasta. Kuvien aiheiksi nousivat muun muassa koulumatka, oppitunti, kiusaaminen, harrastukset ja vapaa-ajan vietto. Lasten ja nuorten elämässä on paljon yhteistä: he harrastavat, tapaavat ystäviään ja käyvät koulua.

– Näyttelyn nimeksi valitsimme Global Youth. Nimi kuvastaa sitä, kuinka nuoruus on pohjimmiltaan samanlaista eri puolilla maailmaa pienistä kulttuurieroista huolimatta, kertoo Aino Planin lastenhallituksesta.

Valokuvanäyttely avattiin Lasipalatsin aukiolla Helsingissä maaliskuussa 2015, minkä jälkeen näyttely kiersi useilla paikkakunnilla.

Nuorten Mitä-verkosto oli esillä erityisesti valtakunnallisella Sukupuoliroolien vangit -kampanjallaan. Kampanja haastoi sekä suomalaiset nuoret että poliittiset vaikuttajat ja päättäjät pohtimaan sukupuoliroolien vaikutuksia omassa elämässään. Kampanjan symboli oli tapahtumissa kiertänyt kalterihäkki, josta pääsi vapaaksi ratkaisemalla sukupuolten tasa-arvoon liittyviä tehtäviä.

Erillisrahoituksella teimme Suomessa erityisesti maahanmuuttajatyötä. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama, nelivuotinen Matkalla-hanke keskittyy oppivelvollisuusiän loppupuolella Suomeen muuttaneiden nuorten ja heidän vanhempiensa tukemiseen. Toimintakaudella käynnistyi uutena myös demokratiakasvatushanke Muuttajat!, jonka tavoitteena on lisätä maahanmuuttajanuorten tietoa vaikutusmahdollisuuksistaan ja tuoda osallistumiskanavat osaksi nuorten jokapäiväistä elämää. Hanke on suunnattu 15–29-vuotiaille, Suomeen oppivelvollisuusiän loppupuolella saapuneille nuorille. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella käynnistyi vuonna 2015 myös maahanmuuttajanuoria liikunnan kautta integroiva Kokeile ja liiku -hanke. Työssämme on vuosittain mukana yli 30 kansallisuutta edustavia nuoria.

Sukupuoliroolien vangit -kampanja haastoi kansalaiset ja päättäjät pohtimaan sukupuoliroolien vaikutuksia omaan elämäänsä ja yhteiskuntaan.

Vuonna 2015 päättyi niin ikään opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Ei vihapuheelle -liike, joka tuki erityisesti opettajia ja kasvattajia vihapuheen vastaisessa työssä. Liike tavoitti sosiaalisessa mediassa päivittäin yli 25 000 seuraajaa. Liikkeen tuottamat materiaalit opettajille, kasvattajille ja nuorisotyötä tekeville ovat verkossa saatavilla myös työn päätyttyä.

Yhteistyössä Kehittämiskeskus Opinkirjon kanssa toteutimme Aktiiviseksi maailmankansalaiseksi koulun kerhossa -hankkeen, jossa kehitimme alakouluikäisten lasten yhteiskunnallista kerhotoimintaa.

Sukupuoliroolien vangit -kampanja haastoi kansalaiset ja päättäjät pohtimaan sukupuoliroolien vaikutuksia omaan elämäänsä ja yhteiskuntaan.
Matkalla-hankkeen nuoret retkeilivät ja heittivät tikkaa Pihlajasaaressa toukokuussa 2015.

Matkalla-hanke tukee ja työllistää maahanmuuttajanuoria

– Olemme iloisia mahdollisuudesta osallistua Matkalla-hankkeeseen. Projekti on parantanut oppilaidemme itsetuntoa ja itsevarmuutta toimia erilaisissa tilanteissa, kertoo opettaja Päivi Kakko Mainingin koulusta Espoosta.

Plan International Suomi palkitsi Mainingin koulun kiitoksena sen työstä maahanmuuttajanuorten parissa. Koulu on ollut mukana hankkeessa vuodesta 2013 asti. Kiitimme koulua siitä, että se on luonut myönteistä ilmapiiriä ja kannustanut nuoria osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan.

Koordinoimamme Matkalla-hanke on suunnattu Suomessa vasta vähän aikaa asuneille 8.–9.-luokkalaisille maahanmuuttajanuorille ja heidän vanhemmilleen. Hanke tukee nuorten ja heidän vanhempiensa sopeutumista suomalaiseen arkeen.

Matkalla-nuoret harjoittelevat vertaisryhmissä muun muassa elämänhallintataitoja ja opiskelutekniikoita. Nuoret ovat tehneet myös valokuvanäyttelyn ja räppikappaleen elämästään Suomessa. Nuorten vanhemmat tutustuvat omissa tapaamisissaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja harrastusmahdollisuuksiin.

Tärkeä osa hanketta on kesätyöpaikkojen etsiminen projektin nuorille. Maahanmuuttajanuoret ovat päässeet kahden viikon työharjoitteluihin esimerkiksi kasvitarhalle, kahvilaan, autopesulaan, leireille ja kauppaan.

– Suomi voi olla aika vaikea paikka maahanmuuttajanuorelle, ja halusin olla mukana tarjoamassa nuorille mahdollisuutta ottaa ensiaskeleita työelämään, kertoo kaksi nuorta työllistänyt myymäläpäällikkö Linda Lehto sisustussuunnittelutoimisto Kehrästä.

Yhteistyössä Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupunkien, Laurea-ammattikorkeakoulun, Suomen Setlementtiliiton ja SeslonkiYhdistyksen kanssa toteuttamamme Matkalla-hanke jatkuu lokakuun 2016 loppuun. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

EDELLÄKÄVIJYYS JA INNOVAATIOT

Globaalia johtajuutta, uutta luovaa tutkimusta ja palkittuja innovaatioita

Kansainvälisen Because I am a Girl -kampanjan tulosraportti osoittaa, että olimme vuonna 2015 tyttöjen oikeuksia ajavan globaalin liikkeen kärkitoimijoita. Kampanja on tavoittanut suoraan viisi miljoonaa tyttöä sekä laajemman viestinnän ja koulutuksen avulla yli 40 miljoonaa tyttöä ja poikaa.

Olemme tehneet Koska olen tyttö -kampanjassa uraauurtavaa, globaalia tutkimusta tyttöjen asemasta. Sukupuolen ja iän perusteella eriteltyä, tyttöihin rajattua dataa on kaikkiaan ollut saatavilla huonommin kuin esimerkiksi lapsia tai naisia yleisesti käsitteleviä tilastoja, vaikka tyttöjen asema monissa kehitysmaissa asettaa heidät erityisen haavoittuvaan asemaan. Vuosittainen Maailman tyttöjen tila -raportti on koulutusta, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä sekä tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan tutkimuksemme lippulaiva. Vuonna 2015 julkistimme raportin tyttöjen päivän alla myös Suomessa.

Kuluneella toimintakaudella kampanjamme sai tuekseen yhä useamman maailman hallituksista ja johtajista, mukaan lukien yhdeksän presidenttiä. Se vaikutti 22 lain muuttamiseen ja 18 uuden tyttöjä suojelevan lain ja säädöksen asettamiseen.

Lasten osallisuus on meille tärkeää myös organisaation sisällä, ja kuluneen vuoden aikana jo yli puolet toimistoistamme ympäri maailman osallisti heitä päätöksentekoon.

Tytöt ovat mukana hankkeiden suunnittelussa, tutkimuksessa, päätöksenteossa ja vaikuttamistyössä.

Plan International Suomi on ollut kansainvälisen Planin kärjessä luomassa ohjelmatyöhön mittareita, joiden avulla voimme arvioida käytännössä hankkeiden vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon ja tyttöjen aseman parantamiseen. Global Girls Innovation Programme -ohjelma tekee pioneerityötä mallintamalla, millä tavoin tytöt voivat olla mukana hankkeiden suunnittelussa, tutkimuksessa, päätöksenteossa ja vaikuttamistyössä. Vuonna 2015 GGIP-ohjelman painoarvo järjestön sisällä kasvoi merkittävästi, eikä ole sattumaa, että ohjelman johtaja ja pääinnovaattori valittiin tehtäväänsä juuri Suomen toimistosta.

Plan International Suomi on kokoaan suurempi tekijä myös teknologian hyödyntämisessä kehitysyhteistyön tukena. Kansainvälinen organisaatio palkitsi vuonna 2015 yhteistyöhankkeemme Nokian kanssa Planin parhaana innovaatiohankkeena. Tämä koulutushanke Ugandassa jatkuu yhä.

Tytöt ovat mukana hankkeiden suunnittelussa, tutkimuksessa, päätöksenteossa ja vaikuttamistyössä.
Ugandalaiset koululaiset voivat raportoida opettajien poissaoloista mobiilisovelluksen avulla.

Tekstiviestit toivat tytöt kouluun Ugandassa

– Koulumme hallinto on parantunut, minkä seurauksena oppimistulokset ovat parantuneet. Vanhemmat arvostavat nyt koulua ja haluavat lähettää lapsensa tänne, kertoo Planin tekstiviestihankkeeseen osallistuvan Kiziban alakoulun rehtori Mulyanti Besweri.

Plan International Suomi on erikoistunut kehittämään ja hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologiaa kehitysyhteistyön apuna. Työmme on saanut tunnustusta, sillä Suomen ja Ugandan Plan-toimistojen sekä Nokian yhteishanke voitti kansainvälisen Global Awards -palkinnon kansainvälisen Planin parhaana innovaatiohankkeena. Hanke palkittiin vuosittaisessa tapahtumassa The Most Innovative Use of Technology or Social Media -kategoriassa eli parhaana innovatiivisena teknologian käyttönä kehitysyhteistyössä.

Tekstiviestipalvelu on ugandalainen versio Suomen koulujen Wilma-järjestelmästä. Siinä oppilaat voivat ilmoittaa viranomaisille nimettömänä ja ilmaiseksi esimerkiksi opettajan poissaolosta tai väkivallasta. Opettajat voivat raportoida vanhemmille koulunsa kuulumisia ja ilmoittaa, jos oppilas ei ole saapunut kouluun. Palvelu on parantanut koulujen ja kotien yhteydenpitoa. Se on myös lisännyt merkittävästi tyttöjen koulunkäyntiä: nyt koulunsa aloittavia tyttöjä on yhtä paljon kuin poikia ja koulupudokkuus on laskenut merkittävästi, osassa kunnista jopa 80 prosentista 20 prosenttiin. Sekä oppilaiden että opettajien poissaolot ovat vähentyneet. Tämä puolestaan heijastuu myös lapsiavioliittojen määrään, kun tytöt saadaan pysymään koulutiellä.

Tietotekniikka helpottaa muun muassa tietojen välittämistä, kansalaisten äänen kuulumista ja lasten osallistumista päätöksentekoon. Haluamme varmistaa, että tekniikan antamat mahdollisuudet kuuluvat myös tytöille ja vähemmistöryhmille.

– Palkinto on osoitus siitä, että teknologian avulla voidaan parantaa merkittävästi kehitysyhteistyön tuloksia. On hienoa, että työmme innovaatioiden hyödyntäjänä palkittiin, sanoo Plan International Suomen asiantuntija Mika Välitalo.

Kouluhankkeen tekstiviestipalvelu toimii nyt jo yli sadassa koulussa, ja sen piirissä on yli 18 000 lasta. Hanketta rahoittavat Nokia ja Suomen ulkoasiainministeriö.

KUMMIUS

Kohti digitaalista kummiutta

Kummitoiminnassamme oli vuonna 2015 mukana 1,4 miljoonaa lasta 50 maasta. Suomalaiskummien määrä laski hieman samalla, kun muut lahjoitusmuodot kasvattivat suosiotaan. Plan International Suomi on kuitenkin yhä maan suurin kummijärjestö. Tilikauden lopussa toimintaamme tuki 18 200 suomalaiskummia.

Planin kummit tukevat kehitysmaiden lapsia. Jokaisella kummilla on oma kummilapsi, jonka kanssa hän voi halutessaan olla kirjeenvaihdossa ja jonka luona voi myös vierailla. Kummilapset eivät saa erityiskohtelua muihin lapsiin verrattuna, vaan tuesta hyötyy koko yhteisö.

Koko kansainvälinen organisaatiomme on viime vuosina uudistanut kummiutta ja vienyt yhteydenpitoa sähköiseen suuntaan perinteisten paperikirjeiden väistyessä. Plan International Suomi uusi kummiuteen liittyvät tietojärjestelmänsä toimintakauden aikana. Nyt kummit voivat hallinnoida tietojaan paremmin Oma Plan -sivujensa kautta ja pääsevät käsiksi esimerkiksi kirjeenvaihtohistoriaansa, joka tallentuu tietokantaan automaattisesti. Tavoitteena on nopeuttaa yhteydenpitoa kummien ja kummilasten välillä: kun kirjeet on aiemmin pitänyt lähettää perinteisessä postissa ja vastauksen saaminen on saattanut viedä kuukausia, voidaan ohjelmamaissakin yhä useammin skannata kylissä kirjoitetut kirjeet suoraan tietojärjestelmään.

Plan-kummien ja kummilasten yhteydenpito nopeutuu ja helpottuu, kun sähköinen viestinvaihto yleistyy.

Valvomme ja kehitämme edelleen kummitoiminnan tuloksellisuutta. Kansainvälisen järjestön vuonna 2015 käyttöön ottamien, uusien mittareiden ansiosta pystymme seuraamaan tuen vaikutuksia kummilasten ja heidän yhteisöjensä elämään aiempaa täsmällisemmin. Kuluneen toimintakauden aikana saimme työmme useissa yhteisöissä päätökseen, kun tulokset seurantajaksolla oli saavutettu.

Plan-kummien ja kummilasten yhteydenpito nopeutuu ja helpottuu, kun sähköinen viestinvaihto yleistyy.
Jukka Pojalla on Plan-kummilapsi Indonesiassa.

Jukka Poika mukana Lasten unelmia -kampanjassa

– Auttaminen on omantunnon kysymys. Maailmanlaajuisesti itselläni menee järjettömän hyvin, joten vähimmäisvaatimus on, että annan siitä edes pienen osan takaisin, sanoo laulaja-lauluntekijä Jukka Poika eli Jukka Rousu.

Päätelmä sai Jukka Pojan ryhtymään Plan-kummiksi indonesialaiselle tytölle. Hän valitsi kohteen aiemman matkansa perusteella ja haaveilee pääsevänsä jonain päivänä tapaamaan kummityttöään. Kolmen lapsen isä on seurannut Planin Koska olen tyttö –kampanjaa, ja häntä koskettavat etenkin kehitysmaiden tyttöjen tarinat.

– Valitettavaa on, että kun on yleisesti vaikeaa, tytöillä on usein vielä vaikeampaa. Kriisi- ja konfliktitilanteissa naiset ja tytöt ovat kaikista altteimpia hyväksikäytölle, Jukka Poika sanoo.

Kummilapsi tuntuu palkitsevalta tavalta auttaa, koska hänen elämäänsä voi seurata pitkään. Näin auttamiseen sitoutuu pitkäjänteisesti.

– Auttaminen on pikkuisen inhimillisempää ja läheisempää. On palkitsevaa, kun tietää, millaiseen tilanteeseen apu menee.

Jukka Poika antoi vapaaehtoisena myös kasvonsa Planin unelmakampanjaan, joka etsi sponsoreita kehitysmaiden lasten unelmille. Lapset unelmoivat esimerkiksi koulutarvikkeista, omasta nukesta tai ruoasta perheelle.

Henkilökohtainen auttaminen tuntuu Jukka Pojasta tärkeältä, ja muusikko haluaa kannustaa muitakin tekemään niin.

– Niin suuri osa veroista jää Suomeen ja pieni osuus ohjataan kehitysyhteistyölle. Minun puolestani enemmänkin verovaroja voitaisiin suunnata kehitysyhteistyöhön.

YRITYSYHTEISTYÖ

Yritykset pitkäaikaisina tukijoina

Monet yritykset tukevat työtämme köyhyyden vähentämiseksi ja lasten oikeuksien parantamiseksi. Tilikaudella 2015 yritysyhteistyö Plan International Suomen pitkäaikaisten kumppanien, kuten Nokian, Metson ja Orionin, kanssa jatkui.

Suurin kumppanimme oli Nokia, jonka tukema viisivuotinen koulutushanke parantaa lukutaitoa ja kehittää opetusmetodeja 300 koulussa Keniassa. Nokian ja Planin hanke Ugandassa puolestaan parantaa koulun, kodin ja viranomaisten kommunikaatiota tekstiviestisovelluksen avulla. Yhteistyö Metson kanssa jatkui Intiassa. Uusi nelivuotinen hanke Alwarin alueella Pohjois-Intiassa on jatkoa kouluhankkeelle, joka tuo laadukkaan koulutuksen myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten ulottuville.

Rahoituksen lisäksi yritykset voivat tuoda hankkeeseen osaamista omalta erityisalaltaan. Keskon kanssa Plan aloitti tutkimuksen, joka selvittää Thaimaan kalateollisuudessa työskentelevien siirtotyöläisten asemaa ja heidän lastensa mahdollisuuksia suojeluun ja koulunkäyntiin.

Toimintakaudella teimme avauksia myös uudentyyppiseen yhteistyöhön, jossa mukana ovat tiiviisti myös yritysten henkilöstö ja asiakkaat. Esimerkiksi Wärtsilän henkilöstö sai äänestää vaihtoehdoista itselleen mieluisan hyväntekeväisyyskohteen, jolloin valituksi tuli Planin kampanja tyttöjen koulutuksen edistämiseksi. Seppälä toi yhteistyöhön mukaan myös asiakkaansa, jotka saattoivat pyöristää ostostensa loppusumman ylöspäin Planin hyväksi.

Plan ja Kesko selvittävät yhdessä Thaimaan kalateollisuudessa työskentelevien siirtotyöläisten ja heidän lastensa asemaa.
Orionin henkilöstö innostui liikkumaan tyttöjen hyväksi.

Planin työhyvinvointikampanjassa liikuttiin kehitysmaiden tyttöjen hyväksi

Vuonna 2015 Plan International Suomi haastoi yritykset ja yritysten työntekijät liikkumaan kehitysmaiden tyttöjen hyväksi. Idea syntyi yritysten halusta parantaa työhyvinvointia ja aktivoida työntekijöitään hyvän tekemiseen.

Haasteen otti ensimmäisenä vastaan pitkäaikainen yhteistyökumppanimme, Orion Oyj. Orion osallistui kampanjaan yli 1 000 työntekijän voimin kaikilla Orionin toimintapaikkakunnilla ja noin eri 250 liikuntalajilla. Työntekijät kirjasivat omat liikuntasuorituksensa internetin HeiaHeia-järjestelmään. Suoritukseksi laskettiin sekä perinteisemmät urheilulajit että hyötyliikunta. Liikutaan tytöt kouluun -kampanjassa koko henkilöstöllä oli mahdollisuus yhdistää oma hyvinvointi ja auttamisen ilo.

– Tyttöjen koulutuksen tukeminen kehitysmaissa on erittäin tärkeää, sillä sitä kautta luodaan tasa-arvoa ja saadaan heidät osalliseksi yhteiskunnan toimintaan. Itse osallistuin kampanjaan ulkoilemalla ja hölkkäämällä. Lisäksi tein pihatöitä, Orionin toimitusjohtaja Timo Lappalainen kertoi.

Kampanja sai paljon positiivista palautetta. Työhyvinvointi lisääntyi ja liikunnan ilo kasvoi, kun osallistujat tiesivät samalla auttavansa kehitysmaiden tyttöjä. Liikunta sai näin aivan uuden merkityksen. Kampanja lisäsi työntekijöiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja loi yhteisiä puheenaiheita. Yhteistyöstä hyötyivät kaikki: tytöt ja heidän yhteisönsä sekä suomalaiset yritykset ja työntekijät.

VARAINHANKINTA JA VIESTINTÄ

Palkittua visuaalisuutta ja uusia varainhankinnan muotoja

Viestintä ja varainhankinta tekivät tiivistä yhteistyötä kertoakseen Planin työn tuloksista ja saadakseen sille uusia tukijoita. Yksi vuoden kohokohdista Planin kaikissa toimintamaissa oli kansainvälinen tyttöjen päivä.

Rakennuksia valaistiin pinkiksi ympäri maailmaa, ja Plan luovutti YK:n pääsihteerille valokuvavetoomuksen, jossa kaikkiaan 2,3 miljoonaa ihmistä viittaa kädellään tyttöjen koulutuksen puolesta. Suomessa kokosimme poliitikkoja ja vaikuttajia keskustelemaan tyttöjen asemasta ja vapaaehtoisemme järjestivät tempauksia useilla paikkakunnilla.

Edistimme kansainvälistä Koska olen tyttö -kampanjaamme myös muilla rintamilla. Palkittu valokuvaaja Meeri Koutaniemi kuvasi ja koosti Kampin kauppakeskukseen valokuvanäyttelyn nepalilaisista tytöistä, jotka Plan on vapauttanut orjuuteen rinnastuvasta kamalari-asemastaan. Etiopiassa Koutaniemi puolestaan dokumentoi hankettamme tyttöjen sukuelinten silpomista ja lapsiavioliittoja vastaan. Molemmat aiheet saivat laajasti medianäkyvyyttä Suomessa ja kuvia käytettiin myös kansainvälisissä yhteyksissä.

Teimme toimintakaudella yhteistyötä myös juontaja Arman Alizadin kanssa ohjelmassa Arman ja aymara-lapset. Formaatti tavoitti uusia tukijaryhmiä ja sai paljon julkisuutta sosiaalisessa mediassa. Alizad oli mukana myös kampanjassamme, joka toi esiin kehitysmaiden lasten unelmia ja rohkaisi ihmisiä toimimaan niiden toteutumiseksi. Tuotimme yhteistyössä tv-kanava Nelosen kanssa The Voice Kids -ohjelmaan Plan-jakson.

Kannustimme tukijoitamme sekä kertalahjoituksiin, kuukausilahjoituksiin että kummiuteen. Erityisesti kehitimme eteenpäin säännöllisen lahjoittamisen muotoja, sillä pitkäjänteinen tuki antaa toiminnallemme vankimman pohjan. Digitaalisuudella ja sosiaalisella medialla, mukaan lukien blogi-yhteistyö, on varainhankinnassamme yhä keskeisempi rooli. Vahvistimme myös valmiuttamme kiireellisiin katastrofikeräyksiin.

Tv-ohjelma Arman ja aymara-lapset tavoitti uusia tukijaryhmiä ja nousi hitiksi sosiaalisessa mediassa.

Uusi ja menestyksekäs, vuonna 2015 käynnistetty varainhankinnan muoto oli face-to-face-asiakashankinta pääkaupunkiseudulla sekä Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Lahdessa. Sen teemoina olivat tyttöjen koulutus ja suojelu. Osallistuimme toimintakauden aikana myös järjestöjen yhteiseen testamenttilahjoituskampanjaan. Tyttöjen päivänä toteutimme vapaaehtoisvoimin valtakunnallisen lipaskeräyksen.

Audiovisuaalinen kerrontamme vahvistui ja sai tunnustusta. Vuoden aikana toteutimme useita videokuvaa innovatiivisesti hyödyntäviä materiaaleja. Julkaisimme Plan International Suomen vuosikertomuksen ensimmäistä kertaa pelkästään verkkototeutuksena, ja se sai erityisesti visuaalista ilmettä kiittävän kunniamaininnan ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n vuosikertomusarviossa.

Tv-ohjelma Arman ja aymara-lapset tavoitti uusia tukijaryhmiä ja nousi hitiksi sosiaalisessa mediassa.
Swastika Chaudhary on entinen kotiorja, joka auttaa nyt nuoria tyttöjä Planin ryhmässä ja opiskelee opettajaksi.

Valokuvaus voimautti entisiä lapsiorjia

Valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja Plan toteuttivat valokuvaushankkeen yhdessä orjatyöstä vapautuneiden nepalilaistyttöjen kanssa. Kansainvälisesti palkittu Koutaniemi piti elokuussa 2014 viikon kurssin, jolla 12 tyttöä oppi valokuvauksen perusteet. Samalla he pohtivat ja kuvasivat kokemuksiaan ja unelmiaan.

– Tarkoituksena oli paitsi opettaa valokuvausta myös vahvistaa tyttöjen itseluottamusta ja kannustaa heitä löytämään ilmaisukanavia tunteilleen ja kokemuksilleen. Opin paljon tyttöjen rohkeudesta jakaa raskaita muistoja ja kyvystä nähdä optimistisesti tulevaisuuteen, Koutaniemi sanoo.

–23-vuotiaat kurssilaiset kuuluvat etniseen tharu-vähemmistöön. Köyhät tharu-perheet ovat perinteisesti myyneet tyttäriään vauraisiin perheisiin kotiorjiksi, niin kutsutuiksi kamalareiksi. Kun aloimme kampanjoida kamalari-järjestelmää vastaan vuonna 2006, Nepalissa oli yli 12 000 kamalaria. Nykyisin heitä on hallituksen ja järjestöjen työn ansiosta enää arviolta 600. Plan on vapauttanut yli 4 000 kamalaria. Valistamme perheitä orjatyön haitoista ja tarjoamme vapautuneille tytöille koulutusta ja tukea.

Koutaniemi valokuvasi tyttöjen tarinoista näyttelyn Vapaita unelmia, joka oli esillä Kampin kauppakeskuksessa Helsingissä tyttöjen päivän aikaan lokakuussa 2014. Kurssilaisten omista valokuvista koostimme verkkonäyttelyn Vapaat katseet, joka on yhä nähtävillä kotisivuillamme.

Työpajaan osallistunut entinen lapsiorja Swastika Chaudhary vieraili Helsingissä tyttöjen päivän aikaan.

– Haluan taistella kamalari-orjuutta vastaan kertomalla tharu-tyttöjen vanhemmille, että kamalari-työ pilaa lapsen elämän. Tiedon avulla vanhempia voi estää lähettämästä tyttäriään orjatyöhön, opettajaksi opiskeleva 23-vuotias Chaudhary kertoi.

Planin henkilökunta pukeutui punaiseen Nenäpäivän kunniaksi.

Nenäpäivä: hassuttelua maailman lasten hyväksi

Huumorin, hassuttelun ja punaisten nenien voimalla voi muuttaa maailmaa. Nenäpäivä-säätiön valtakunnallinen kampanja kerää vuosittain loka-marraskuussa varoja maailman köyhimmissä oloissa elävien lasten hyväksi. Kampanja huipentuu jokasyksyiseen Nenäpäivä-show’hun, jossa esiintyy Suomen suurimpia tähtiä.

Plan International Suomi saa Nenäpäivän kautta tukea varhaiskasvatustyöhönsä neljässä maassa: Itä-Timorissa, Mosambikissa, Laosissa ja Pakistanissa. Tuelle on tarvetta, sillä esimerkiksi Mosambikissa vain neljä prosenttia lapsista pääsee varhaiskasvatuksen piiriin.

Pakistanissa kehitämme varhaiskasvatuksen laatua Sindhin ja Punjabin provinsseissa, joissa myös luonnonkatastrofien riski on suuri. Tuemme hankkeessa etenkin tyttöjä ja muita syrjittyjä lapsiryhmiä. Laosissa edistämme maan pohjoisosan ja syrjäseutujen lasten sekä etnisten vähemmistöjen pääsyä varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatus on tärkeää, koska se toimii pohjana lapsen koko tulevaisuudelle.

Nenäpäivään osallistuvat vuosittain niin yksityishenkilöt kuin työporukat, koulut ja päiväkodit. Kampanjan tueksi on järjestetty muun muassa nenäpäivähenkinen vesijumppa, Nenäpäivän brunssi, kahviloiden leivoskampanja sekä Nenäpäivän jääkiekko-ottelu.

Nenäpäivä syntyi alun perin Britanniassa vuonna 1985, kun viihdetaiteilijat ja koomikot halusivat auttaa lapsia Etiopian nälänhädässä. Suomeen kampanja tuotiin vuonna 2007. Nenäpäivä-säätiön toiminnassa on mukana Plan Suomen lisäksi kahdeksan järjestöä sekä Yle, joka tukee kampanjaa ohjelmatoiminnallaan.

TALOUS

Plan International Suomen talouden vuosi

Plan International Suomen tilikauden kokonaistuotot, 16,2 miljoonaa euroa, olivat edellisen vuoden tasolla. Yksityislahjoitusten osuus sekä kansainvälisiltä järjestöiltä saatu rahoitus kehitysohjelmiin kasvoivat samalla, kun julkisen rahoituksen osuus pieneni.

Plan International Suomen tilikauden kokonaistuotot, 16,2 miljoonaa euroa, olivat edellisen vuoden tasolla. Yksityislahjoitusten osuus sekä kansainvälisiltä järjestöiltä saatu rahoitus kehitysohjelmiin kasvoivat samalla, kun julkisen rahoituksen osuus pieneni.

Kokonaistasolla emme yltäneet aivan tilivuoden tuottotavoitteeseen, vaan jäimme siitä kolme prosenttia. Rahoitussopimuskauden vaihtuminen hidasti jonkin verran ohjelmien toteutusvauhtia kohdemaissa, mikä suoriteperusteisessa kirjaustavassa vaikuttaa tilikaudelle kirjattavien tuottojen määrään. Uusien institutionaalisten rahoitussopimusten hankinnassa pääsimme 80 prosenttiin tavoitteesta. Yksityisvarainhankintamme tulokset ylittivät selvästi odotukset, kun taas yritysyhteistyössä jäimme tavoitteesta. Toimintaympäristön oletetaan säilyvän vaikeana jatkossakin.

Tilikauden kokonaiskulut olivat 15,2 miljoonaa. Koko säätiön kaikkien eri toimintojen yhteenlasketut, Suomessa toteutuneet kulut kasvoivat kolme prosenttia edellisvuodesta, saman verran kuin kulubudjetti ylittyi.

Plan international Suomen tuotot
16,2 miljoonaa euroa

38,9 % Kummien lahjoitukset
30,7 % Ulkoministeriön tuki
6,2 % EU-rahoitus
1,9 % Yritysyhteistyö
22,3 % Muut lahjoitukset ja avustukset

Plan international Suomen kulut
15,2 miljoonaa euroa

74 % Ohjelmatyö
26 % Muut kulut

Säätiön tulos tilikaudelta oli poikkeuksellisesti 994 000 euroa ylijäämäinen. Tälle suurehkolle summalle kohdentamattomia testamenttilahjoituksia säätiön hallitus katsoi tarpeelliseksi määrittää erityisen käyttötarkoituksen, joten ne jätettiin tilikauden lopussa tilittämättä jo käynnissä oleviin kehitysohjelmiin. Tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä säätiön hallitus päätti, että ylijäämä käytetään humanitaaristen ohjelmien rahoittamiseen kohdemaissa seuraavien vuosien aikana.

Ohjelmatyön osuus kokonaiskuluista oli yhteensä 11,2 miljoonaa euroa eli 74 prosenttia, eli emme tilikaudella päässeet tavoitteeseen 80 prosentin osuudesta. Tämä johtui yhtäältä panostuksesta varainhankintaan ja sen järjestelmiin, mikä näkyykin jo lahjoitustuottojen kasvuna, toisaalta budjetoitua pienemmistä julkisen rahoituksen tuottokirjauksista. Kolmanneksi lukuun vaikutti tilikaudelle kirjattu ylijäämä.

Ohjelmatyön kuluista tilitimme 8,6 miljoonaa euroa (57 % kokonaiskuluista) Planin kansainvälisiin kehitysyhteistyöohjelmiin. Kansainvälisen ja kotimaan työn ohjelma- ja tekniseen tukeen käytimme 1,1 miljoonaa euroa (7 %), kotimaan ohjelmatyöhön 1,0 miljoona euroa (7 %) ja vaikuttamistyöhön, kehityskasvatukseen ja -viestintään 0,5 miljoonaa euroa (3 %).

Varainhankinnan kulut olivat 2,3 miljoonaa euroa (15 % kokonaiskuluista). Tilivuoden aikana otimme käyttöön varainhankinnan ja asiakashallinnan uuden järjestelmän, jonka suunniteltua pidempään kestänyt siirtymäaika kasvatti varainhankinnan kuluja ja jonkin verran myös viivästytti lahjoittajapalvelujen uudistusta.

Järjestöviestinnän, johdon ja hallinnon sekä talouden ja tietotekniikan kulut olivat yhteensä 1,7 miljoonaa euroa (11 %).

Tilivuoden 2015 tasekirja ja tilintarkastuskertomus.

Plan international Suomen tuotot
16,2 miljoonaa euroa

38,9 % Kummien lahjoitukset
30,7 % Ulkoministeriön tuki
6,2 % EU-rahoitus
1,9 % Yritysyhteistyö
22,3 % Muut lahjoitukset ja avustukset

Plan international Suomen kulut
15,2 miljoonaa euroa

74 % Ohjelmatyö
26 % Muut kulut
HENKILÖSTÖ JA HALLITUS

Tulosta osaavan henkilöstön ja hallinnon voimin

Henkilöstön ja johdon monipuolinen osaaminen ja sitoutuminen takasivat, että Plan International Suomi edisti tuloksekkaasti kehitysmaiden lasten asemaa. Lasten ja nuorten rooli järjestön päätöksenteossa vahvistui.

Toiminnastamme Suomessa vastaa säätiön hallitus ja päivittäisestä johtamisesta pääsihteeri. Plan International Suomen pääsihteerinä toimii Ossi Heinänen.

Hallituksessamme oli tilikaudella kahdeksan jäsentä. Planin hallituksen puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Gunvor Kronman. Hallituksen jäseninä toimivat Kati Ihamäki, Tuula Kallio, Timo Kaunisto, Tauno Kääriä ja Pentti Sydänmaanlakka. Hallituksen nuorisojäsenenä toimi Anniina Kontinen, Mitä-verkostoa edusti Sara Nurmilaukas ja lastenhallitusta edusti Sofia Böling. Hallitus kokoontui tilikauden aikana kuusi kertaa.

Lasten osallisuus näkyy paitsi ohjelmatyössämme myös koko organisaation arvoissa ja sisäisessä toimintakulttuurissa. Toimintakauden 2015 aikana otimme lapset ja nuoret entistä vahvemmin mukaan Plan International Suomen päätöksentekoon, ja nuorten Mitä-verkosto sai hallitukseen pysyvän edustajapaikan.

Plan Suomen johtoryhmässä työskentelivät pääsihteeri Ossi Heinänen, talousjohtaja Olli Jahnsson, markkinointijohtaja Kirsi Mettälä, kotimaan ohjelmien johtaja Sanna Viitanen, viestintäjohtaja Anna Könönen, ohjelmajohtaja Julia Ojanen sekä yritysyhteistyöjohtaja Susanna Saikkonen.

Plan Suomen palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 47 vakituista ja 17 määräaikaista henkilöä. Lisäksi keskimäärin kahdeksan työntekijää oli opinto- ja vanhempainvapailla. Työntekijöiden keski-ikä oli 40,3 vuotta.

Pääosa työsuhteista oli vakituisia (72 prosenttia). Määräaikaiset työsuhteet olivat pääosin perhevapaiden sijaisuuksia ja projektityöntekijöitä.

Henkilöstömme sitoutui työhönsä ja heittäytyi mukaan Planin tempauksiin, kuten Nenäpäivän ja tyttöjen päivän juhlintaan.